Sosiaalinen media näkyi vastikään käydyissä presidentinvaaleissa kolmella tavalla; sen asema kampanjaviestinnässä vakiintui ammattimaisen viestinnän myötä, ehdokkaiden henkilökohtaiset sisällöt näkyivät strategisina valintoina ja somekeskustelut elivät omaa elämäänsä irrallaan kampanjan ilmapiiristä.
Käynnissä olevia presidentinvaaleja käydään entistä tarmokkaammin myös sosiaalisessa mediassa. Digitaalisen vaaliviestinnän tutkiminen vaatii luovia keinoja kun pääsy alustojen tarjoamaan dataan on vaikeutunut. Siksi kokeilemme presidentinvaalien 2024 aikana uusia datankeruun tapoja.
Anonyymia verkkokeskustelua ei aina motivoi pelkkä halu kiihdyttää kohua tai julkaista arkaluontoista sisältöä. Anonyymi kommentointi on helppo tuomita, mutta se tarjoaa verkon käyttäjille myös mahdollisuuden hakea vertaistukea, apua ja käydä yhteiskunnallista keskustelua ilman henkilöön käyvää tuomitsemista.
TikTok luo uusia haasteita ja mahdollisuuksia poliittiselle viestinnälle ja journalismille. Jotkut toimittajat ja poliitikot ovat ottaneet kanavan omakseen, toiset vierastavat sitä. Kun yhä suurempi osa somekäyttäjistä siirtyy TikTokiin, herää kysymys, millä ehdoin yhteiskunnallista keskustelua käydään alustalla. Onko journalismilla paikkaa tässä keskustelussa?
Eduskuntavaalit 2023 nosti jälleen tutun somevaali-keskustelun mediaan ja sitä kautta myös sosiaalisen median keskusteluketjuihin. Sosiaalinen media ei ratkaissut näitäkään vaaleja, mutta ensikertalaisille ehdokkaille somekampanja ja alustan konventioiden hallinta on tärkeä kirittäjä.
Julkinen tiedeviestintä sosiaalisessa mediassa on joskus raskasta, mutta kiitos aiheesta kiinnostuneen suuren yleisön, enimmäkseen palkitsevaa työtä. Aktiivinen seuraajakunta voi myös olla korvaamaton apu hankalasti hahmotettavien asioiden tarkemmassa tutkimisessa. Tämä kirkastui, kun kiinnostuin selvittämään, minkälainen Twitter-yhteisö muodostuu koronadisinformaation ympärille.
Rajapinta 