Can research produced in one part of the world sufficiently explain what happens in another part of the world? Can we even talk about (digital) media theory without first trying to situate it somewhere – geographically, culturally and historically? This blog post discusses these fundamental questions in the context of researching the COVID-19 “infodemic” in Africa.
Ovatko digi-yhteiskuntatietelijät tottuneet liian helppoon ja kivaan datan kanssa? Onko meistä tullut laiskoja vai vain itkeviä lapsia, joille ei kelpaa mikään? On metodologisen kasvun paikka.
Polarisaatio ei välttämättä selity sillä, että sosiaalinen media eriyttäisi sosiaalisia kuplia. Se myös aiheuttaa kuplien välisiä kohtaamisia tavalla, joka sytyttää ja kärjistää keskustelua, pohtivat Laura Savolainen ja Salla-Maaria Laaksonen blogikirjoituksessaan.
Social bubbles are a natural form of human behavior, but they seem to be supported and amplified by new media technologies. But what is the role of traditional, journalistic media in creating or sustaining such bubbles?
Trumpin sosiaalisen median tilien sulkeminen on nostattanut ison keskustelun alustayritysten vallasta yhteiskunnassa. Bännäykset tuovat vallan räikeästi näkyviin, mutta samalla unohtuu, että alustayritykset ovat hienovaraisemmilla tavoilla käyttäneet infrastruktuurista valtaa yhteiskunnassa jo pidempään.
