Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miten alustat vaikuttavat niiden välittämään julkiseen keskustteluun ja miten alustoja pitäisi säännellä. Vastuuta julkisesta keskustelusta ei voi kuitenkaan sälyttää yksin teknologialle.
Sosiaalisen median tunnekokemuksien monimerkityksellisyys yhdessä äitiyden kulttuuristen normien kanssa sitouttavat äitejä verkon vanhemmuuskulttuureihin.
Median haitallisista vaikutuksista nuorisoon on esitetty pitkään uhkakuvia, mutta tuore tutkimustieto osoittaa niiden olevan vähäisiä väestötasolla. Yksilöiden kohdalla median vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin voivat kuitenkin olla merkittäviä. Median käyttöä tulisi tutkia arkeen kietoutuneena ilmiönä monitieteisistä lähtökohdista.
Algoritmit ovat osa arkipäiväämme. Monet ovat huolissaan niiden vaikutuksesta meihin ja yhteiskuntaamme. Ihmiset tai yhteiskunta eivät kuitenkaan ole vain teknologian passiivisia, helposti manipuloitavissa olevia objekteja, vaan teknologioilla on myös kulttuurinen ja poliittinen elämä.
Rajapinta-blogi ja sosiologinen verkkomedia Ilmiö viettävät joulukuun alussa sosiaalisen median teemaviikkoa. Teemaviikolla 7.12.–12.12.2021 ilmestyy päivittäin yksi tai useampia teemaan liittyviä tekstejä molemmissa julkaisuissa.
Can research produced in one part of the world sufficiently explain what happens in another part of the world? Can we even talk about (digital) media theory without first trying to situate it somewhere – geographically, culturally and historically? This blog post discusses these fundamental questions in the context of researching the COVID-19 “infodemic” in Africa.
Rajapinta 