Visuaalista materiaalia voidaan väärentää verkossa monella eri tavalla, mikä peräänkuuluttaa sisällön kuluttajilta entistä enemmän kriittisyyttä. Aina manipuloidusta metadatasta tekoälyn avulla muokattuihin videoihin, visuaalinen disinformaatio on usein ammattimaisesti tuotettua ja yhä vaikeammin tunnistettavaa. Tässä artikkelissa esittelen tyypillisimmät väärennöstekniikat ja neuvon myös tällaisen materiaalin tunnistamisessa.
Sosiaalisen median alustat ovat vastanneet Ukrainan sotaan poikkeuksellisen voimakkaasti rajoittamalla palveluiden käyttöä Venäjällä ja tukahduttamalla Kremlin tukemia mediasisältöjä. Pidemmällä aikavälillä toimet Ukrainan sodassa eivät kuitenkaan näyttäydy täysin poikkeuksellisina: neutraaliuden retoriikka on murtunut tällä vuosikymmenellä jo useasti.
Valtioneuvoston periaatepäätös pyrkii luomaan suuntaa lähitulevaisuuden teknologiapolitiikalle. Sen tavoitteenasettelua vaivaa kuitenkin konkreettisten, teknologian ja hyvinvoinnin sisältöjä koskevien linjausten puute. Jos emme tee näitä valintoja itse, kansainväliset yritykset tekevät ne puolestamme. Niille Suomi ja suomalaisten hyvinvointi ovat sivuseikka.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kääntänyt maailmanpoliittisen tilanteen muutamassa viikossa kaoottiseksi. Sotaan liittyy aina myös informaatiovaikuttamista, mutta ensimmäistä kertaa – ainakin länsimaissa – Ukrainassa käytävä sota näkyy mittavasti myös informaatioteknologian sektorilla ja yritysten toiminnassa. Venäjän vastaisiin toimiin ovat ryhtyneet myös digitaalisen median alustajätit.
Teknologian ja viestinnän monisyinen suhde on ollut tarkastelun kohteena jo pitkään. Viime vuosina erilaiset viestivät teknologiat, kuten verkossa asustavat sosiaaliset botit, ovat tulleet osaksi arkeamme. Mitä tämä tarkoittaa viestinnän kannalta?
Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miten alustat vaikuttavat niiden välittämään julkiseen keskustteluun ja miten alustoja pitäisi säännellä. Vastuuta julkisesta keskustelusta ei voi kuitenkaan sälyttää yksin teknologialle.
Rajapinta 