Yhdistyksen kokous ja pikkujoulut 18.12.2019 – Annual General Meeting 18.12.2019

rp-kuvasomeen-xmasHyvä Rajapinta ry:n jäsen,
(scroll down for English)

Olet lämpimästi tervetullut yhdistyksen vuosikokoukseen 18.12.2019 kello 15:00 Metsätalolle Kuluttajatutkimuskeskuksen kahvihuoneeseen (Unioninkatu 40 C, Helsinki Рopasteet rakennuksen aulasta).

Yhdistyksen kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. toimintasuunnitelma 2020 sekä uusien jäsenten valitseminen hallitukseen. Materiaalit ovat nähtävillä kokouksessa sekä myöhemmin tällä viikolla yhdistyksen verkkosivuilla tässä blogipostauksessa.

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä varapöytäkirjantarkastaja ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto vuodelta 2018
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle 2018 sekä muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2020
8. Vahvistetaan varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä kannattajajäsenten liittymis- ja kannattajajäsenmaksun suuruus
9. Valitaan hallitus 5 §:n mukaan
10. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
11. META

Yhdistyksen säännöt täällä.

Mikäli olet kiinnostunut yhdistyksen hallituksen jäsenyyden hakemisesta, mutta et pääse paikalle kokoukseen, otathan yhteyttä ennen kokousta chair@rajapinta.co. Vastaamme myös mielellämme kysymyksiin aiheesta!

Ystävällisin terveisin,
Hallitus

After the meeting it’s Pikkujoulu time! See the FB event

Dear Rajapinta member,

We invite you to our annual general meeting on Dec 18, 2019 at 3pm sharp (at Metsätalo, Centre for Consumer Society Research premises, Unioninkatu 40 C, Helsinki Рentrance in the lobby).

During the meeting, we will discuss topics as stated in the association’s charter, e.g. as the annual plan for 2020 as well as electing new members to the executive committee. The materials (in Finnish) will be available later this week on the association’s website.

If you consider applying for a position in the executive committee but cannot attend the meeting, please contact us at chair@rajapinta.co. We are also happy to answer any questions regarding committee work!

Best wishes,
Executive committee

After the meeting it’s Pikkujoulu time! See the FB event

Rajapinnan opinn√§ytety√∂palkinnot 2019 my√∂nnetty digitaalisen kulttuurin ja datatieteen pro graduille

thesis-pile-kuvitus-flickr-organprinter
Photo: (cc) organprinter Flickr

Digitaalisten yhteiskuntatieteiden yhdistys Rajapinta ry on my√∂nt√§nyt kaksi opinn√§ytety√∂palkintoa akateemisen vuoden 2018‚Äď2019 aikana valmistuneille opinn√§ytet√∂ille. Rajapinta jakaa vuosittaisen palkinnon nyt jo kolmatta kertaa. T√§n√§ vuonna palkintoa haki kaikkiaan kymmenen ty√∂t√§.

Palkinnon saivat:

Molemmat työt edustavat Rajapinta ry:n ytimessä olevaa digitaalista otetta yhteiskuntatieteellisten kysymysten ratkaisemisessa. Ne ovat laadukkaita, tieteidenvälisiä töitä, jotka ottavat uusia rohkeita hyppyjä teoreettisten, metodologisten tai epistemologisten raja-aitojen yli. Arviointiraati arvosti myös töiden ajankohtaisia, yhteiskunnallisia aiheita sekä omaperäistä otetta niiden tarkastelussa.

Toivasen tutkimus selvitt√§√§, miten suomalainen vastamedia k√§ytt√§√§ ja kehyst√§√§ valtamedian uutisia, sek√§ soveltaa ohjattua koneoppimista eri kehyst√§misen tapojen tunnistamiseen. Tulokset osoittavat, ett√§ kehystyksess√§ kannattaa sis√§ll√∂n lis√§ksi tarkastella tekstin rakennetta. Ty√∂ tarttuu mielenkiintoiseen ja ajankohtaiseen aiheeseen ja tuottaa lis√§√§ ymm√§rryst√§ siit√§, miten mediajulkisuuden dynamiikkaa voi tutkia laskennallisten menetelmien avulla. Ty√∂ keskustelee kahden eri tieteenalan kirjallisuuden kanssa ottamalla yhteiskuntatieteellisen k√§sitteen ja soveltamalla menestyksekk√§√§sti koneoppimisen menetelmi√§ sen ratkaisemiseksi. Ty√∂ on selke√§ esimerkki ‚ÄúRajapinta-alan perustutkimuksesta‚ÄĚ, jollaista arviointiraati per√§√§nkuuluttaa lis√§√§.

Vaahensalon tutkimuksen lähtökohtana on uusi käsite ’toiseuttava verkkokeskustelu’, jota määrittelemällä yritetään löytää vihapuheen käsitettä neutraalimpi ja monipuolisempi tutkimuksellinen tarkastelukulma. Tutkimuksessa yhdistetään mediakulttuurin ja kielentutkimuksen sekä jossain määrin sosiaalipsykologista näkökulmaa. Työssä tarkastellaan digitaalisten aineistojen käyttöliittymiä ja pohditaan niitä kriittisesti käyttämällä Suomi24-aineistoa ja Korp-työkalua esimerkkinä. Työssä osoitetaan konkreettisesti, miten digitaalista analyysiä voi tehdä määrällisesti ja argumentoidaan samalla laadullisen tutkimusotteen selittävää voimaa. Usein digitaalista yhteiskuntatiedettä vaivaa tietynlainen muutoksen nopeus ja siitä aiheutuva käsitteellinen köyhyys, mihin tämä gradu tarjoaa oivallisen kontribuution.

Rajapinta ry. toivottaa onnea palkituille ja kiittää kaikkia osallistuneita!

– –
Rajapinta palkitsee vuosittain erinomaisia pro gradu tai diplomitöitä, joiden aihepiiri kytkeytyy yhdistyksen tavoitteisiin: yhteiskuntatieteellisesti pohjautuneita töitä teknologiasta tai teknologiaa hyödyntäviä yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia. Yhden palkinnon arvo on 500 euroa. Yhdistyksen toimintaa ja siten myös tätä palkintoa rahoittaa Koneen Säätiö.

Arviointiraatiin kuuluivat: Veikko Eranti (HY), Merja Koskela (VY), Matti Nelimarkka (HY/Aalto), Thomas Olsson (TAU), Merja Porttikivi (HY/Aalto), Risto Sarvas (Aalto) ja Anu Sivunen (JYU). Kunkin työn arvioi kaksi raatilaista, jotka valittiin niin, että mahdolliset eturistiriidat, ohjaussuhteet ja kollegasuhteet vältettiin. Töiden arviointi perustui niiden akateemiseen laatuun sekä siihen, miten hyvin ne toteuttivat Rajapinta ry:n toiminnan painopisteitä, jotka oli mainittu myös palkintokutsussa. Työn tekijän aktiivisuus Rajapinta-yhdistyksessä ei ollut arvioinnissa etu eikä haitta.

Neljä ajatusta yhteiskuntatieteilijän digitaidoista

https://www.flickr.com/photos/llimllib/3126788515/
(cc) Bill Mill @Flickr

Yhteiskuntatieteilijöitä tarvitaan rakentamaan digitaalista yhteiskuntaa, mutta mitä taitoja tarvitsemme siihen? Entä yksilöinä toimimiseen mm. muuttuvassa työelämässä? Mitä yhteiskuntatieteilijöiden digitaaliset taidot ylipäätään ovat, ja koskevatko ne meitä kaikkia? Kokoonnuimme yhdessä Rajapinnan ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n kanssa ystävänpäivänä pohtimaan näitä kysymyksiä. Tässä blogikirjoituksessa koottuna tilaisuuden alustajien pääviestit.

Jarno M. Koponen, Yleisradio: ‚ÄĚDigitalouden markzuckerbergeill√§ ei ole ty√∂kaluja tai kyky√§ ymm√§rt√§√§, miten digitaaliset v√§lineet vaikuttavat yhteiskuntaan.‚ÄĚ

Jarno kertoi esityksessään kymmenen vuoden työhistoriastaan digihankkeiden ja -tuotteiden parissa. Helsingin yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun kasvattina Jarnon projektit ovat tuoneet yhteen ihmisen ja teknologian. Hän on ollut rakentamassa viime aikoina ensin Random/Futureful-suosittelusovellusta Piilaaksossa ja sitten Yleisradiolla älykästä Voitto-uutisassaria ja Ylen personoituvaa Uutisvahti-sovellusta. Yleisradiossa tapahtuu juuri nyt paljon tekoälyrintamalla: tehdään robottijournalismia, suosittelujärjestelmiä, vaalikoneita ja interaktiivisia työkaluja. Myös Ylen tiimeissä korostuu monitieteisyys: tarvitaan monialaista osaamista ymmärtämään teknologisten työkalujen toimintaa ja vaikutuksia. Yhdysvaltalaisen tekoälyvaikuttaja, professori Pedro Domingosin sanoja lainaten Jarno ennakoi, että seuraavan tekoälyn läpimurron tulee keksimään ihmistieteilijä, ei insinööri.

Kaisa Pekkala, Jyv√§skyl√§n yliopisto: ‚ÄĚDigitaalinen viestint√§teknologia mahdollistaa moni√§√§nisyyden ‚ÄĒ sinustakin on ehk√§ tullut puhemies ‚ÄĚ

Yhä viestintäpainotteisemmaksi muuttunut työelämä korostaa digitaalisten taitojen tarvetta, muistutti Kaisa esityksensä alkuun. Silti työntekijän taidot jäävät helposti jälkeen, sillä teknologia uudistuu nopeammin kuin ihmisten kyky uudistua. Samalla työhön liittyvät vapaudet ja yksilön vastuu kasvavat, mikä korostaa luottamuksen merkitystä työelämässä. Kaisa muistutti, että digitaalisessa viestintäympäristössä viestintävalta keskittyy niille, jotka osaavat ja uskaltavat viestiä asiansa. Organisaatioista on tullut erityisesti sosiaalisen median myötä moniäänisiä ja organisaatioiden puhemiehinä toimivat yhä enemmän yksittäiset työntekijät ja asiantuntijat. Erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa vastuu viestinnästä ja vuorovaikutuksesta kuuluu kaikille työyhteisön jäsenille. Tämä tarjoaa yksilöille mahdollisuuden tehdä omaa asiantuntemustaan näkyväksi, niin omassa työyhteisössä kuin sen ulkopuolellakin. Asiantuntijan profiili rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa: se ei ole yksilön ominaisuus, vaan karttuvaa pääomaa, jota on toisaalta myös vaikea todentaa. Tutkimusten mukaan uusien teknologisten taitojen omaksuminen voi edistää asiantuntijaprofiilin rakentumista.

Matti Nelimarkka, Aalto-yliopisto & Futurice Oy: ‚ÄĚTietojenk√§sittely on liian t√§rke√§√§ j√§tett√§v√§ksi tietojenk√§sittelytieteilij√∂ille‚ÄĚ

Esityksess√§√§n Matti kuvasti yksil√∂n osaamista klassisen T-mallin avulla ja kritisoi sit√§, ett√§ kun yhteiskuntatieteilij√∂it√§ opetetaan koodaamaan, rakennetaan usein T-kirjaimelle toista haaraa. Matin mielest√§ t√§rke√§mp√§√§ olisi paksuntaa T-kirjaimen jalkaa eli opetella teknisi√§ taitoja niin ett√§ ne yhdistyv√§t omaan ydinosaamisalueeseen. T√§st√§ l√§ht√∂kohdasta laskennallisen yhteiskuntatieteen opetusta Helsingin yliopistolla onkin nyt suunniteltu. Matti muistutti my√∂s, ett√§ teknologiapuheeseen liittyy paljon hienoja sanoja, jotka kuitenkin vertautuvat fundamentteihin vanhoihin k√§sitteisiin. Esimerkiksi koneoppiminen on yll√§tt√§v√§n l√§hell√§ regressioanalyysia ja algoritmiset j√§rjestelm√§t weberil√§ist√§ byrokratiaa ‚ÄĒ siis hyvin l√§hell√§ perinteisi√§ yhteiskuntatieteellisi√§ kysymyksi√§. Yhteiskuntatieteilij√§n olisi silti hyv√§ omaksua uutta sanastoa: on helpompi puhua tietojenk√§sittelytieteilij√§lle, jos pystyy toimimaan yhteisell√§ kielell√§.

Heini Hult-Miekkavaara, uravalmentaja, YKA ry: ‚ÄúMuista kirjoittaa sek√§ koneelle ett√§ ihmiselle, kun j√§t√§t ammatillista digitaalista jalanj√§lke√§si.‚ÄĚ

Tilaisuuden p√§√§tteeksi Heini Hult-Miekkavaara pohti digitaitojen moninaisuutta: toisaalta puhutaan koodaustaidoista ja algoritmeista, mutta samalla ty√∂paikoilla taistellaan tulostimen asentamisen kanssa tai yritet√§√§n etsi√§ oikeita asioita hakukoneesta. Oman uran kannalta olennaisinta on pyrki√§ ulos urautumisesta ja muistaa rohkeasti kertoa omaa uratarinaansa ‚ÄĒ my√∂s tulevaisuussuuntautuneesti. Osaamisen ja haaveiden julkinen jakaminen auttaa my√∂s l√∂yt√§m√§√§n uusia ty√∂mahdollisuuksia. Heini muistutti, ett√§ my√∂s ty√∂nhaussa k√§ytet√§√§n erilaisia algoritmeja, jotka ovat kovin hanakoita suosittelemaan jotakin nykyiseen profiiliin sopivaa. Siksi urahaaveita kannattaa tietoisesti rakentaa my√∂s digitaalisesti ja tehd√§ uratoiveet julkisiksi. Omasta osaamisesta onkin osattava kertoa eri tavoin; t√§ytyy vakuuttaa sek√§ vertaiset ett√§ eri alan ihmiset. Digitaalinen jalanj√§lki on arvokas uraelementti, mutta sen rakentuminen kest√§√§ kauan. Siksi koskaan ei ole liian aikaista aloittaa.

– –
Tekstiä ovat kommentoineet myös kaikki puhujat ja erityisesti Heini Hult-Miekkavaara YKA:sta.

Teksti on rinnakkaisjulkaistu myös YKA ry:n Uralehden blogissa.

Rajapinta-opinnäytetyöpalkinto lastensuojelun tietojärjestelmätutkimukselle ja design-tutkimukselle metsäsuhteesta

Rajapinta ry:n palkintoraati on päättänyt myöntää kaksi palkintoa opinnäytetyökisassaan:

Susi Salovaara Tietojärjestelmät osana lastensuojelun tiedonmuodostusta (Lapin yliopisto, Sosiaalityö)

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalityön tiedonmuodostusta lastensuojelun kontekstissa. Tutkimuksessa sitoudutaan käytäntölähtöiseen näkökulmaan, jossa sosiaalityön ammatillisen tiedon katsotaan muodostuvan osana sosiaalista vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Sosiaalityön tiedonmuodostus ymmärretään sosiaalityön kontekstissa tapahtuvana prosessina, johon vaikuttavat eri tiedon lähteet, kriittinen reflektio ja dokumentaatiolle asetetut vaatimukset. Tutkimuksessa tarkastellaan tietojärjestelmien asettumista tiedonmuodostusprosessin osaksi.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tiedonmuodostuksen näkökulman huomiointia aihetta koskevassa tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimuskysymyksenä oli, miten tiedonmuodostuksen näkökulma tulee esiin lastensuojelun sosiaalityötä ja tietojärjestelmiä käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Systemaattisen aineistonhaun tuloksena lopulliseksi aineistoksi saatiin 19 kansainvälistä artikkelia. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tiedonmuodostuksen näkökulma nousi esiin aineistossa erilaisina havaintoina ja tulkintoina tiedon muodostamiseen, käyttöön ja merkitykseen liittyen. Aineistosta paikannettiin neljä erilaista sosiaalityön tiedonmuodostuksen orientaatiota: teoreettinen, hallinnollinen, tapauskohtainen ja tehtäväkohtainen tiedonmuodostus. Kirjallisuudessa esitetty tietojärjestelmiin kohdistuva kritiikki liittyi hallinnollisen tiedonmuodostuksen lähtökohdista kehitettyihin tietojärjestelmiin. Lastensuojelun käytännön näkökulmasta tapauskohtainen tiedonmuodostus nähtiin keskeisenä, eikä nykyisten tietojärjestelmien koettu antavan tähän riittävää tukea.

Johtopäätöksinä esitetään, että tietojärjestelmä voidaan nähdä sosiaalityön ammatillisen tiedonmuodostuksen välineenä tai toimijana. Toimijuuden näkökulma tulee esiin, mikäli tietojärjestelmä ottaa sosiaalityön prosesseissa ohjaavan roolin syrjäyttäen sosiaalityöntekijän toimijuuden tai kaventaen sitä. Tietojärjestelmä välineenä voi toimia sosiaalityön tiedonmuodostuksen tukena tai esteenä. Sosiaalityön tavoitteita tukevia tietojärjestelmiä kehitettäessä, on tärkeää ottaa huomioon sosiaalityön ammatillisen tiedonmuodostuksen näkökulma. Tiedonmuodostuksen eri orientaatioiden tasapainoinen huomiointi tietojärjestelmissä tukee tietojärjestelmiin tallennettavan datan eheyttä ja luotettavuutta. Tietojärjestelmien avulla muodostetun tiedon luotettavuus on keskeistä pätevän päätöksenteon mahdollistumiseksi sekä käytännön asiakastyössä, että hallinnollisissa tehtävissä.

Koko opinnäytetyö täällä.

Palkintoraati arvio työtä seuraavasti:

Työ on erittäin hyvin perusteltu, jäsennetty ja toteutettu kokonaisuus, joka onnistuneesti kykenee integroimaan olemassa olevasta tutkimustiedosta teoreettisia jäsennyskeinoja sekä johtopäätöksiä sosiaalityön tietojärjestelmien roolista lastensuojelun kannalta. Salovaaran pro gradu sisältää myös paljon hyvää pohdintaa ihmisten ja teknologian välisestä suhteesta, sekä kuinka eri tietojärjestelmät sekä auttavat että estävät toimijoita suorittamaan heidän työtoimeenkuvaansa olennaisesti liittyviä työtehtäviä. Työ tuokin hyvin esille sen, kuinka teknologian suunnittelussa tulisi ottaa huomioon useiden eri toimijoiden näkökulmat, jotta sen hyödyllinen soveltaminen palvelee sekä käyttäjien että hallinnoijien tarkoituksia.

Teknologia on t√§m√§n ty√∂n ytimess√§, dominoimatta kuitenkaan kokonaisuutta. Ty√∂ tarkastelee sosiaality√∂n tiedonmuodostusta alan k√§yt√§nn√∂ist√§ k√§sin, tutkien miten tietoj√§rjestelm√§t asettuvat tiedonmuodotusprosessin osaksi. Sosiaality√∂n ja tietoj√§rjestelmien rajapintojen tutkiminen ja kriittinen tarkastelu on paitsi tieteellisesti hyvin motivoitua, my√∂s yhteiskunnallisesti eritt√§in ajankohtaista digitaalisatio- ja sote-puheen t√§ytt√§m√§ss√§ Suomessa. T√§m√§ ty√∂ on paitsi vahva akateeminen suoritus, my√∂s laajemmin mielenkiintoinen avaus t√§rke√§√§n teemaa ‚Äď ja siksi oivallinen ehdokas palkittavaksi!

Juulia Juutilainen: Understory (Aalto-yliopisto, New Media)

Metsä ja suomalaisten metsäsuhde on näinä aikoina paljon esillä. Suomalaisten suhdetta metsään korostetaan tärkeänä ja ainutlaatuisena, ja kertomuksia metsän voimaannuttavasta ja elvyttävästä vaikutuksesta riittää. Samaan aikaan hakkuita tehostetaan ja ikimetsää kaatuu. Silti metsäteollisuus on Suomen ylpeys. Mistä johtuu ristiriita suhteessa metsiin?

Understory on tutkimus suomalaisesta metsäsuhteesta ja niiden ilmenemismuodoista. Opinnäyte koostuu kirjallisesta osasta sekä taiteellisesta produktiosta. Teoriaosassa esittelen nykypäivänä ilmeneviä metsäsuhteita ja tapoja representoida metsää. Esitän argumentin suomalaisten tiiviin ja tunnepitoisen metsäsuhteen pitkien perinteiden kuvitteellisuudesta. Metsien merkitys suomalaisille on osa 1800-luvulla alkanutta kansallisen identiteetin muokkaus- ja ylläpitoprojektia. Mielikuva suomalaisista metsäkansana ja metsistä kansallisena symbolina palvelee kansallisen identitifikaation kohteena, mutta ei perustu perinteiseen talonpoikaiseen metsäsuhteeseen vaan yleiseurooppalaiseen kansallisromantiikkaan, joka näkyy myös muiden kansojen kansallisissa projekteissa ja niiden pohjalta muodostuneissa metsäsuhteissa.
 
Käsittelen metsäsuhteita kulttuurintutkimuksen näkökulmasta kertomuksina, jotka ilmentävät kertojiensa arvostuksia, maailmankuvaa ja ihmiskuvaa tarkoin rajattuna ja rakennettuna narraationa. Esittelen sen pohjalta filosofi Juhani Pietarisen muotoilemat neljä asennetta metsään: utilistisen, humanistisen, mystisen ja primitivistisen, joista kukin representoi metsän eri tavalla. Nämä representaatiot sekä kuvaavat todellisuutta että muokkaavat sitä. Niiden luomia käsityksiä hyödynnetään aktiviisesti metsään ja metsäteollisuuteen liittyvässä mielikuvatyössä; osoitan työssäni, että metsäteollisuus hyödyntää kansallista ja mystis-humanistista metsäkuvastoa ajaessaan metsäyhtiöiden etuja.

Opinnäytteeni taiteellinen osa on installaatio Understory, joka pohjautuu kirjallisessa osassa esitettyyn tutkimukseen. Understory muodostuu kolmesta toisiinsa yhteydessä olevasta osasta, jotka kuvaavat erilaisia metsäsuhteita. Triptyykkimuoto on lainattu uskonnollisesta taiteesta, minkä kautta tuon teokseen pohdittavaksi kysymyksen Suomen metsien asemasta suomalaisuuden sakraalina symbolina. Triptyykin siipiosat kuvaavat mystis-humanistista ja utilistista metsäsuhdetta, jotka vaikuttavat asettuvan vastakkain, mutta todellisuudessa kietoutuvat osin yhteen. Siipiosat on toteutettu dioraamatyyliä hyödyntävällä tekniikalla, ja niissä esiin nousevat kysymykset ihmisen asemasta ja oikeuksista sekä ihmisen tarpeesta hallita ja hyötyä luonnosta.

Korpus-osan primitivististä metsäsuhdetta kuvaava mediaosuus välittää reaaliaikaista videokuvaa suomalaisesta metsästä. Mediayhteyden kautta rakennan elollisen samanaikaisen läsnäolon installaatioon. Samaan aikaan toisaalla tapahtuva metsä ilman ihmistä ei tarjoa samoja suuria tunteita kuin metsästä rakennetut representaatiot. Päinvastoin, metsän tapahtumattomuus haastaa ärsyketulvaan tottuneen kokijan. Se asettaa kysymyksen ihmisestä riippumattoman kertomuksen oikeudesta sekä median mahdollisuuksista välittää rinnakkaista olemassaoloa.

Koko opinnäytetyö täällä.

Palkintoraati toteaa työstä seuraavaa

T√§m√§ ty√∂ on kaunis ja ajatuksia her√§tt√§v√§ kokonaisuus. Tieteellinen ja taiteellinen osio istuvat hienosti yhteen ainakin n√§in ei-taiteilijan n√§k√∂kulmasta arvioiden. Yht√§√§lt√§ ty√∂ sukeltaa k√§sitteellisesti haastaviin kysymyksiin kansallisesta identiteetist√§, mets√§suhteesta ja ihmisestaŐą riippumattomista kertomuksista (tai kertomuksettomuudesta). Toisaalta se l√§hestyy taiteen kautta mediatutkimuksellisesti ja filosofisesti ajankohtaisia kysymyksi√§ l√§sn√§olosta ja elollisuudesta.

My√∂s taiteellisen osan toteutus -mediainstallaatio alttarikaapissa triptyykkimuodossa – on osuva. Tietysti ‚Äúmets√§n alttari‚ÄĚ on kliseinen k√§site, mutta t√§ss√§ aiheessa se toimii, onhan mets√§suhteessa kyse nimenomaan kansallisista instituutioista, joiden sen kliseist√§ symboliikkaa ei voi liikaa alleviivata. Pikemminkin liioittelu toimii t√§ss√§ tehokeinona, hieman Jeff Koons -tyylisesti. Erityisen oivaltavaa on, ett√§ yksi triptyykin osista on livecam -l√§hetys mets√§st√§. [- -] installaatio-osuuden sanoma on loppuun asti mietitty, ja katsoja saa siit√§ saman teoksen tekij√§n oivalluksen kokemuksen, jonka voi saada hyv√§√§ tieteellist√§ artikkelia lukiessa. Ty√∂ toimii my√∂s asiakkaalle, esim mets√§teollisuuden edustajille annettuna: he voivat ty√∂t√§ lukiessaan ja katsoessaan saada ideoita tuotekehitykseens√§. Lis√§ksi installaation voi laittaa vaikka jonkin mets√§yhti√∂n tiloihin, jolloin se toimii my√∂s suoraan mets√§yhti√∂n asiakasty√∂ss√§. Installaation voisi vied√§ vaikka p√§iv√§kotiin, ja se toimisi siell√§kin.

Työ antaa perinteisille tieteen tekijöille ajattelun aihetta, sillä onhan sanottu, että ihminen muistaa ja sisäistää parhaiten sen minkä hän itse kokee, ja tämä työ toimii sekä kirjoitetun kielen tasolla, että kokemuksen tasolla. Lisäksi tieteentekijöitä on arvosteltu siitä, että he tekevät työtä toisilleen, mutta tämä työ toimii missä kontekstissä tahansa.

Yhdistys kiittää vielä kerran kaikkia opinnäytetyönsä arvioitavaksi lähettäneitä sekä palkintoraatia töiden arvioinnista.

Rajapintaisuudesta – palkintoraadin n√§kemyksi√§

Saimme kahdeksan erinomaista ehdotusta Rajapinnan opinn√§ytety√∂palkinnon saajaksi. Palkintoraatimme (Airi Lampinen, Emily √Ėhman, Antti Salovaara, Jaakko Suominen, Aleksi Suuronen, Sanna Tiilikainen) ovat yst√§v√§llisesti k√§yneet kaikki ehdotukset l√§pi ja kaksi palkinnon voittajaa julkistetaan Rajapinta-p√§ivien townhall-tapaamisen yhteydess√§.

Opinnäytetyöpalkintomme on poikkitieteellinen: viime vuoden palkinnon voittajista toinen oli informaatioverkostojen alaan kuuluva ja toinen viestintätieteisiin kuuluva. Tänä vuonna ehdokkaina oli myös esimerkiksi taiteen tutkimuksen, digitaalisen kulttuurin, viestinnän, sosiologian ja sosiaalityön opinnäytetöitä. Palkintoraati oli jo viime vuonna Рja on samoin tänä vuonna Рhaastavassa roolissa. Eräs keskeinen kriteeri arviossa on työn rajapintaisuus.

Mutta, mitä tarkoittaa rajapintaisuus? Yhdistyksen sääntöjen mukaan, tavoiteemme on tieto- ja viestintäteknologian yhteiskunnallista tutkimuksen ja tietoteknologiaa soveltavia tutkimusmenetelmiä yhteiskuntatieteelliseen tutkimuksen kehittäminen ja tukeminen. En ole mitenkään erityisen tyytyväinen tähän muotoiluun, mutta jos muistan oikein, olen sen itse ehdottanut epämääräisenä ja huonona ratkaisuna, koska emme keksineet mitään elegantimpaakaan.

Luvan kanssa käyn läpi palkintoraadin arvioita ja yritän sieltä nostaa esille, miten tämä ryhmä määrittelee rajapintaisuuden.

Teknologiaa, antamatta sen dominoida

Monet arvioitsijat korostivat, että työstä tekee rajapintamaisen niiden halu yrittää ymmärtää tietoteknologiaa jostain näkökulmasta, kuitenkin löytäen mielekäs tasapaino tietoeknologian ja käsiteltävän aiheen välillä:

Työ käsittelee oleellisesti teknologian ja tiedonmuodostusprosessin välistä suhdetta

Teknologia on tämän työn ytimessä, dominoimatta kuitenkaan kokonaisuutta

— rajapintamaista kriittinen ja analyyttinen suhde digitalisaatioon —

Menetelmällisiä huomioita

Tutkimusmenetelmät herättivät jonkin verran keskustelua palkintotyöryhmässä. Menetelmällisinä lähestymistapoina töissä on ollut niin perinteisiä yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä Рlaadullista ja määrällistä tutkimusta Рsekä uudempia, laskennallisia menetelmiä. Kuitenkaan, palkintoraati ei pitänyt tätä keskeisenä tekijänä, vaan lausunnoissa tätä käytettiin laajentamaan pohdintaa teknologian roolista työssä:

Kyseessä on kuitenkin metodisesti sangen perinteinen työ, jonka tutkimusongelmaan tietotekniikka liittyy vain löyhästi.

Toisaalta, laskennallisten menetelmien käyttö voidaan nähdä etuna työssä ja tukevan sen rajapintaisuutta

Työllä on rajapinta-aspekti sekä media-analyysin kannalta että käytettyjen laskennallisten menetelmien puolesta.

Siiloutumista vastaan

Kun yllä olevat kaksi perspektiiviä heijastelevat melko hyvin yhdistyksen sääntöjen muotoilua, oli arvioinnessa luettavissa myös kolmas näkökanta: töiden halu pyrkiä toisaalta tieteenalojen siiloista tieteenalojen rajapinnoille ja toisaalta tieteen norsunluutornista myös haastamaan yhteiskuntaa.

Työ [ei] yhdistä aihettaan tai tuloksiaan osaksi mitään suurempaa yhteiskunnallista kysymystä sen varsin tarkkaan rajatun aihepiirin lisäksi, en suosittele sitä voittajaksi.

Herättää ajatuksia tieteellisesti kestävällä tavalla. Ravistelee sekä työn katsojaa että tieteentekijöitä yleensäkin.

T√§m√§ ty√∂ on paitsi vahva akateeminen suoritus, my√∂s laajemmin mielenkiintoinen avaus t√§rke√§√§n teemaa ‚Äď ja siksi oivallinen ehdokas palkittavaksi!

Opinnäyte edustaa juuri sellaista kekseliäisyyttä ja rohkeutta tarttua monimutkaisiin ja monialaisiin kysymyksiin, jota pidän rajapintamaisena.

Mitä tästä sitten opittiin?

Rajapintaisuutta voi opinnäytetyössään näyttää monella tavalla. Työn aihepiirin valinnassa teknologian ja yhteiskuntatieteen rajapinta on luontainen esimerkki rajapintaisuudesta. Toisaalta, uudenlaiset digitaalisuuteen perustuvat menetelmälliset lähestymistavat voivat olla indikaattoreita rajapintaisuudesta.

Toisaalta, työn kyky haastaa nykyisiä tieteenalojen tai yhteiskunnan käytäntöjä vaikuttaa myös keskeinen teema palkintoraadille. Toisaalta, yhteiskunnan teknologiset käytännöt (tai niiden puute) voivat olla töissä esillä, toisaalta myös yritetään käyttää teknologiaa osana haastamisprosessia.

CFP: Rajapintapäivät 15.-16.11.2018

rajapintalogo150px01round-reunatRajapintapäivät on avoin ja maksuton tapahtuma kaikille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskuntatieteellisestä informaatioteknologian tutkimuksesta tai digitaalisten ja laskennalisten menetelmien käytöstä yhteiskuntatieteissä. Rajapintapäivät järjestetään Espoon Otaniemessä 15.-16.11.2018.

Torstaina 15.11. on työpajapäivä, ja perjantaina 16.11. tapahtuman muoto on epäkonferenssi. Tervetuloa mukaan!

(Scroll down for the English version)

ESITYSKUTSU EP√ĄKONFERENSSIIN

Perjantain 16.11. epäkonferenssi (unconference) on avoin ja osallistumiseen pohjaava tapahtuma, jonka agenda muodostuu osallistujien yhteistyössä. Kaikki teknologiaa, yhteiskuntaa ja digitaalisia menetelmiä pohtivat tai kehittävät aiheet ovat erinomaisen tervetulleita!

Epäkonferenssi järjestetään osallistujien tapahtumaan tuoman sisällön ympärille. Pyydämmekin tapahtuman osallistujilta ehdotuksia sisällöksi mielellään 31.10. mennessä. Tapahtumassa on 25 minuutin mittaisia sessioita, joita osallistujat voivat varata etukäteen. Ajan voi käyttää perinteiseen esitykseen keskusteluineen, mutta kannustamme kokeilemaan myös muunlaisia formaatteja ja jättämään runsaasti aikaa keskustelulle.

Aiheen tulisi sopia sisällöllisesti Rajapinta ry:n teemoihin: teknologia, yhteiskunta ja digitaaliset menetelmät. Sessioita on neljää eri tyyppiä:

  • T√§t√§ tutkin (esim. paperi, v√§it√∂skirjan aihe tai gradun esittely, keskener√§inen tutkimus)
  • T√§t√§ haluaisin tutkia tai ymm√§rt√§√§ paremmin (esim. keskustelu uudesta tutkimusn√§k√∂kulmasta tai projekti-idean tai aineistoyhteisty√∂n esittely)
  • How to (esim. analyysimenetelm√§n tai aineistonkeruuty√∂kalun demo, mahdollisesti jonkin esimerkkitapauksen avulla)
  • Kokeellinen sessio (esim. jotain ihan muuta)

Ehdota omaa aihettasi lisäämällä se suoraan Rajapintapäivien Wiki-sivulle:

https://wiki.helsinki.fi/display/rajapintapaivat

Esitysten kieli on vapaa.

ESITYSKUTSU ETIIKKATY√ĖPAJAAN JA OPINN√ĄYTETY√ĖSEMINAARIIN 15.11.

Torstaina 15.11. järjestämme kolme työpajaa aiheista, jotka kumpuavat Rajapinta ry:n tavoitteesta kehittää teknologian ja yhteiskunnan tutkimuksen toimintaedellytyksiä Suomessa.

Tutkimusetiikkatyöpaja 15.11.18 klo 10:00 Р12:00
Digitaalisiin aineistoihin ja menetelmiin liittyvät tutkimuseettiset käytännöt ovat liikkeessä ja eri tutkimusasetelmista nouseviin kysymyksiin löytyy harvoin selkeitä vastauksia. Tässä työpajassa pohdimme ja ratkomme käytännönläheisesti tutkimusprosessin eri vaiheista nousevia tutkimuseettisiä kysymyksiä. Jos haluat tulla esittelemään omasta tutkimuksestasi nousevia eettisiä haasteita ja/tai ratkaisuja, ota yhteyttä Minttu Tikkaan (minttu.mt.tikka (a) helsinki.fi).

Opinnäytetyöseminaari 15.11.18 klo 10:00 Р12:00/13:00
Teetkö opinnäytetyötä liittyen digitaaliseen yhteiskuntaan, käytätkö laskennallisia menetelmiä tai digiaineistoja? Tule esittelemään ja keskustelemaan työstäsi Rajapintapäivien opinnäytetyöseminaariin. Jokaiselle työlle yritetään varata sopiva aika (riippuen osallistujien määrästä) esittelyä sekä keskustelua varten. Kutsumme paikalle myös ilmoittautuneiden aihealueisiin erikoistuneita tutkijoita kommentoimaan töitä.

Laskennallisen yhteiskuntatieteen infrastruktuurit 15.11. klo 13:00-16:00
Avoimessa ty√∂pajassa ty√∂stet√§√§n skenaarioty√∂skentelyn avulla yhdess√§ ajatuksia siit√§, mink√§laisia teknologisia infrastruktuureja ja toisaalta osaamista tarvittaisiin suomalaisen laskennallisen yhteiskuntatieteen edist√§miseksi. Ty√∂pajassa ei tarvita ennakkotietoja laskennallisesta yhteiskuntatieteest√§ tai koodaustaitoja ‚Äď itse asiassa se on samalla erinomainen intro siihen, mist√§ asiassa oikein on kyse! Ty√∂pajaa ovat j√§rjest√§m√§ss√§ my√∂s CSC Tieteen tietotekniikan keskus ja Futusome Oy.

Lisätietoja Rajapintapäivien wikissä.

Työpajojen tarkoituksena saada aikaa konkreettista yhteistä toimintaa työpajan aiheen ympärille. Osallistujilta ei vaadita aiempaa aiheeseen tutustumista.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan verkkolomakkeella 31.10. mennessä. Rajapintapäiville voi osallistua myös ilman omaa sisältöehdotusta.

Tilaisuus on maksuton.

– –

Call for Proposals: Rajapinta Days 2018

Our annual unconference will be organized in Otaniemi, Espoo 15.-16.11.2018. The event is open for all interested in the study of digital society and digital methods.

Thursday 15.11. is a workshop day that includes Rajapinta’s thesis seminar for undergrads, as well as workshops on research ethics challenges of research projects and on infrastructures for computational social science.

Friday 16.11. is an unconference day, which builds upon the ideas and proposals of the participants. You can also participate as a non-presenter.

More information and proposal guidelines here:

https://wiki.helsinki.fi/display/rajapintapaivat

*We hope submissions and registrations to be done on October 31th the latest.*

– – Rajapinta ry is an association that focuses in the study of digital society and application of digital methods to social research. We are supported by Kone Foundation. Rajapinta Days are also supported by Helsinki Institute for Information Technology HIIT.

Rajapinta-opinnäytetyöpalkintoa havittelemassa

Yhdistyksemme järjesti nyt jo toisen kerran Rajapinta-opinnäytetyökilpailun ja saimme taas kahdeksan erinomaista opinnäytettä arvioitavaksemme. Arviointiraatimme on työn touhussa, pohtien mitkä seuraavista mielenkiintoisista töistä ovat parhaita:

  1. Hanna Stenhammar: Pictures of Illness: Photo Elicitation for Studying Patient Experience at Children’s Hospital (Aalto-yliopisto, informaatioverkostot
  2. Juulia Juutilainen: Understory (Aalto-yliopisto, new media)
  3. Katriina Penttilä: History of Escape Games : examined through real-life-and digital precursors and the production of Spygame (Turun yliopisto, digitaalinen kulttuuri)
  4. Mikael Ala-Ketola: Pelillinen 3D-suunnittelusovellus osallistumisen välineenä Vanhan Hiukkavaaran suunnittelussa. Tulevaisuuden tilojen haltuunottoa vai hallintaa? (Tampereen yliopisto, ympäristöpolitiikan ja aluetieteen koulutusohjelma)
  5. Mira Matilainen: Ei ne palkat ja pallomeret, vaan ne fiksut tyoŐąkaverit ‚Äď OhjelmistokehittaŐąjien naŐąkemyksiaŐą tyoŐąnantajabraŐąndaŐąaŐąmisestaŐą¬†(Helsingin yliopisto, viestint√§)
  6. Riitta Uusisalmi: Teknologisoituva koulu – Toimijaverkostoteoreettinen analyysi teknologisten laitteiden vaikutuksista peruskoulun tasa-arvoon (Lapin yliopisto, sosiologia)
  7. Susi Salovaara Tietojärjestelmät osana lastensuojelun tiedonmuodostusta (Lapin yliopisto, sosiaalityö)
  8. Tuomas Soila: Potilas, kansalainen vai kuluttaja? Laskennallinen analyysi sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluttajakuvasta Ylen ja Alma Median uutisaineistoissa 2007‚Äď2017 (Helsingin yliopisto, kuluttajaekonomia)

Kuten edelllisenäkin vuonna, tieteenalojen sekä yliopistojen kirjo tekee arviointityöstä varmasti varsin haastavan. Kerromme lisää palkintoprosessista loppusyksystä.

Digitaalisen yhteiskunnan rajapinnoilla -luentosarja 2018 k√§ynnistyy 4.9.

https://www.flickr.com/photos/hinkelstone/2435823037/
(cc) Karl-Ludwig Poggemann @Flickr

Monitieteinen, teknologiavälitteisen sosiaalisen toiminnan ulottuvuuksia käsittelevä Rajapinta-luentokurssi järjestetään jälleen Helsingin yliopistolla 4.9.-16.10 klo 9-15-10.45. Luennot ovat kaikille avoimia ja osa niistä striimataan verkkoon. Tervetuloa kuulolle!

Digitaalisuus ja teknologiset laitteet ovat muodostuneet erottamattoksi osaksi arkeamme. WhatsAppissa lähetetään yhdessä minuutissa 21 miljoonaa viestiä ja pyyhkäistään lähes miljoona kertaa Tinderissä. Suomessa tehdään päivittäin 30 miljoonaa Google-hakua. Vaalikeskustelut käydään vaaliteltan sijasta Twitterissä. Miten digitalisoituminen vaikuttaa sosiaalisen ja yhteiskunnalliseen toimintaan? Minkälaisia poliittisia, taloudellisia ja kulttuurillisia kytköksiä teknologian taustalla on? Rajapinnoilla-luentosarjassa aiheesta alustavat Suomen eturivin teknologiayhteiskuntatieteilijät.

Monitieteisellä luentokurssilla käsitellään teknologiavälitteisen sosiaalisen toiminnan ulottuvuuksia eri digitaalisilla areenoilla. Yhdistämme klassisia teoreettisia näkökulmia tuoreimpiin tutkimustuloksiin yksilöiden ja ryhmien toiminnasta digitaalisessa verkossa. Kurssilla käsiteltävät teemat kytkeytyvät yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen sosiologian, sosiaalipsykologian, viestinnän ja politiikan tutkimuksen näkökulmista. Lähtökohtana on tieteen ja muun yhteiskunnan välinen vuoropuhelu; tutkijoiden lisäksi luennoimassa on teknologian kanssa työskenteleviä tekijöitä.

Kurssi järjestetään yhteistyössä Kuluttajtutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden maisteriohjelman kanssa. Helsingin yliopiston opiskelijat voivat suorittaa luentosarjan kurssina, jolloin suoritukseen kuuluu myös lukupiirisessio luentojen jälkeen (klo 11-11.45).

Striimi löytyy täältä.

Kurssin ohjelma:

*** 4.9. Avausluento (PR aud XII)
Rajapinta ry. esittäytyy
Minna Ruckenstein: Digitaalinen kulttuuri ja sosiaalisuus Рtutkimuksellisia lähtökohtia
Veikko Eranti: Teoria, toimijuus ja digitaaliset menetelmät

*** 11.9. Identiteetti, teknologia ja mediasukupolvet (Kielikesk. Sali 115) [tallenne]

Janne Matikainen (HY) & Suvi Uski (Someturva Oy, tutkija)
Janne Matikaisen luennon tavoite on jäsentää uutta mediasukupolvea, jota lähestytään käsitteellisesti ja empiirisen tutkimuksen kautta. Tavoitteena on löytää sukupolven objektiivisia (median ja verkon käyttö ja kulutus) ja subjektiivisia (sukupolvikokemus) elementtejä.  Suvi Uski luennon aiheena on yksilön identiteetti ja teknologia. Yksilön toiminta digitaalisissa ympäristössä ei pääse eroon ihmisen psykologian lainalaisuuksista. Luento pureutuu tutkimustietoon sekä tällä hetkellä tarjolla olevaan ongelma-avaruuteen, joka koskettaa kaikkia digitaalisissa ympäristöissä toimivia.

*** 18.9. Teknologia, addiktio ja nuorten pelikulttuurit (Kielikesk. Sali 115) [tallenne]

Eeva Raita (Futurice Oy) & Mikko Meriläinen (HY/UTA)
Eeva Raita puhuu siitä, miten k okemus, addiktio ja mobiiliteknologia liittyvät toisiinsa. Jokaisen menestyvän digitaalisen palvelun takana on syvällinen ymmärrys ihmisten kokemuksellisuudesta. Luennolla keskustellaan siitä miten, miksi ja millä seurauksilla kokemus on noussut teknologian kehittämisen keskiöön. Mikko Meriläinen luennoi nuorten pelaamisesta. Keskustelu nuorten digitaalisesta pelaamisesta jumiutuu usein hyötyjen ja haittojen listaamiseen, mutta kokonaiskuva jää suppeaksi. Luennolla tarkastellaan ilmiön erilaisia puolia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

*** 25.9. Sosiaalinen media organisaatioiden sisäisessä käytössä (PR sali 6)

Anu Sivunen (professori, Jyväskylän yliopisto) & Kaisa Hildén (Yleisradio)
Sosiaalinen media on paitsi julkisuuden areena, yhä useammin myös organisaatioiden sisäisen vuorovaikutuksen työkalu. Luennolla Anu Sivunen ja Kaisa Hildén peilaavat tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia erilaisista teknologisista ratkaisuista sisäisen viestinnän, vuorovaikutuksen ja yhteistyön tukijoina.

*** 2.10. Jakamistalous, digitaaliset alustat, ja yhteistoiminta (Kielikesk. Sali 115) [tallenne]

Airi Lampinen (dosentti, Tukholman yliopisto) & Juho Makkonen (Founder, Sharetribe Oy)
Airi Lampinen luennoi otsikolle “Valtavirtaa ja vaihtoehtoja: Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta verkkoalustoilla”. Sosiaalinen ja taloudellinen vuorovaikutus nivoutuvat yhteen alustapalveluiden avulla j√§rjestett√§v√§ss√§ toiminnassa. Luennolla tarkastellaan niin jakamistalouden valtavirtaa kuin vaihtoehtojakin. Digitalisoitunutta sosiaalisuutta l√§hestyt√§√§n vuorovaikutuksen, yhteis√∂jen ja vaihtoehtoisen toimintakulttuurin n√§k√∂kulmista. Sharetriben perustaja ja toimitusjohtaja Juho Makkonen jatkaa otsikolla “Omistaminen on uusi jakaminen, eli kuinka jakamistalous demokratisoidaan”.

*** 9.10. Datatalous (Kielikesk. Sali 115)

Tuukka Lehtiniemi (HY/Aalto/UTU) & Sonja Baer, Futusome Oy [tallenne]
Ihmisiä koskevasta datasta, henkilödatasta, on tullut digitaalisessa taloudessa keskeinen arvonluonnin raaka-aine. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat verkon alustapalvelut. Luennolla kuvataan alustatoimijoiden keskeiseen asemaan johtaneita tekijöitä, avataan viimeaikaisia pyrkimyksiä ymmärtää datatalouden toimintalogiikkaa sekä pyrkimyksiä ravistella datatalouden raameja. Sosiaalisen median datajalostamo Futusome Oy kertoo omassa osuudessaan liiketoimintansa tarinan.

*** 16.10. Vaikuttajaviestintä ja vaikuttajamarkkinointi verkossa (PR aud XIII)

Essi Pöyry & Emma Naumanen/Matilde Pelkonen, Monochrome Oy
Julkkisten eli niin kutsuttujen vaikuttajien valta kasvaa sosiaalisessa mediassa. Some-julkkikset eivät ole ainoastaan koko kansan tuntemia julkkiksia, vaan myös rajatumpien yhteisöjen vaikuttajilla voi olla merkittävää valtaa yhteisönsä mielipiteisiin ja tekemisiin. Tällä luennolla käsitellään vaikuttajaviestintää ja -markkinointia somessa ja sen vaikuttavimpia muotoja niin kaupallisessa kuin yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Lisätietoa luentopaikoista:

  • PR = Helsingin yliopiston p√§√§rakennus, Fabianinkatu 33. Sis√§√§nk√§ynti aud XIII:hin Senaatintorin puoelta.
  • Kielikeskus = Fabianinkatu 26

Ennakkotieto: Rajapintapäivät 2018

rajapintalogo150px01round-reunatRajapintapäivät 2018 järjestetään Espoon Otaniemessä 15.-16.11.2018. Lisätietoja seuraa alkusyksystä, mutta merkitse päivä kalenteriisi jo nyt! // Rajapinta Days 2018 will be organized November 15-16. More details tba, but save the date before heading to summer holidays!

Rajapintapäivät on avoin ja maksuton tapahtuma kaikille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskuntatieteellisestä teknologian tutkimuksesta tai digitaalisten ja laskennalisten menetelmien käytöstä yhteiskuntatieteissä.

Perjantaina 16.11. järjestetään epäkonferenssi (unconference), joka on avoin ja osallistumiseen pohjaava tapahtuma, jonka agenda muodostuu osallistujien yhteistyössä. Kaikki teknologiaa, yhteiskuntaa ja digitaalisia menetelmiä yhdistävät tai kehittävät aiheet ovat erinomaisen tervetulleita mukaan!

Torstaina 15.11. on varattu syvemmin yhteen teemaan keskittyville työpajoille, joita osallistujat saavat myös ehdottaa.

Call for proposals julkaistaan alkusyksystä.

– –

Rajapinta Days 2018, our annual unconference will be organized in Otaniemi, Espoo 15.-16.11.2018. The event is open for all interested in the study of digital and computational social sciences and digital methods.

Friday 16.11. is an unconference day, which builds upon the ideas and proposals of the participants. Thursday 15.11. is reserved for longer workshops.

More details and the call for proposals will be posted in fall.

Yhdistyksen kokous 21.3.2018

Yhdistyksen hallitus on kutsunut koolle yhdistyksen kokouksen 21.3. käsittelemään hallituksen valintaa sekä vuoden 2018 toimintaa sekä tulo- ja menoarviota.

Aika 21.3. kello 14-16
Paikka Miltton Group (Kaisaniemenkatu 6 A)

Esityslista

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä varapöytäkirjantarkastaja ja kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2018
  6. Vahvistetaan varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä kannattajajäsenten liittymis- ja kannattajajäsenmaksun suuruus vuodelle 2018
  7. Valitaan hallituksen jäsenet vuosille 2018-2019 erovuorossa olevien jäsenten osalta
  8. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja vuosille 2017 ja 2018
  9. Kokouksen päätös

Yhdistyksen jäsenille on toimitettu sähköpostitse toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio. Jos et ole näitä saanut, otathan yhteyttä hello@rajapinta.co.