Generatiivinen tekoäly sisältöjen luomisessa ja tekoälyagentit sisältöjen levittämisessä ovat usein yhteydessä digitaalisen mainonnan läpinäkymättömyyteen. Tällaisessa tilanteessa käyttäjä voi digitaalisia alustapalveluja käyttämällä tiedostamattaan ajaa taustalla vaikuttavien tahojen etuja. Tämä teksti peräänkuuluttaa erityisesti organisaatiotason vastuuta tekoälyn kaupallisten kytkösten läpinäkyvyydestä.
EU:n uusi päätös luokittelee ChatGPT:n suureksi verkon hakukoneeksi ja pakottaa sen muutoksiin vuoden loppuun mennessä. Tuleeko digipalvelusäädöksestä tekoälyasetusta tärkeämpi tekoälyn suitsija? Tällä on vaikutuksia myös viranomaisvalvonnan järjestämiseen.
Olemme olleet huolissamme Suomen ja Euroopan teknologisesta suvereniteetista ja sen kehittämiseen laitetaan merkittävästi resursseja. Matti Nelimarkka kiittelee kansainvälisen politiikan huomioimista digitaalisuudessa, mutta nostaa esille, ettei teknologian poliittisuus lopu tähän.
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu paljon siitä, tulisiko sosiaalinen media kieltää nuorilta. Samalla nuorten pahoinvointia on rakennettu tekniseksi ongelmaksi, jonka takana vaikuttavat kuitenkin laajemmat haasteet. Nuorten somerajoitusten sosiaalinen draama kumpuaa laajemmista ongelmista teknologiajättien rajoittamisessa ja nuorten pahoinvoinnin vähentämisessä.
Kielimallit tuottavat aidon näköistä ihmiskieltä, mutta kieli on muutakin kuin yhdistelmä symboleita. Koneen tuottamaa tekstiä lukiessa koneellisten kerrosten taakse katoavat kirjoittajan intentio ja oletus yleisöstä sekä lukijan käsitys kirjoittajasta. Tämä jättää lukijan tyhjyyttään kumisevien tekstien äärelle.
Generatiivisen tekoälyn käyttöä arvotetaan keskenään ristiriitaisilla tavoilla sosiaalisesta kontekstista riippuen. Käytön edistäminen on moraalista toimintaa siinä missä sen kritisointikin, vaikka se omassa viiteryhmässä esitettäisiinkin objektiivisesti rationaalisena ja väistämättömänä.
