Generatiivinen tekoäly on tutkijalle houkutteleva työkalu. Sen käyttö aineiston analyysissa sisältää kuitenkin tutkimuseettisiä sudenkuoppia: pystyykö tutkija selittämään, miten analyysi on tehty? Kykeneekö arvioija arvioimaan prosessin luotettavuutta? Tiedämmekö, mitä aineistolle tapahtuu, kun sen syöttää tekoälysovellukseen?
Käynnissä olevia presidentinvaaleja käydään entistä tarmokkaammin myös sosiaalisessa mediassa. Digitaalisen vaaliviestinnän tutkiminen vaatii luovia keinoja kun pääsy alustojen tarjoamaan dataan on vaikeutunut. Siksi kokeilemme presidentinvaalien 2024 aikana uusia datankeruun tapoja.
Digitalisaatio esitetään usein ympäristöystävällisenä ratkaisuna, vaikka sillä itsellään on myös merkittävä hiilijalanjälki – mitä digitaalisten palveluiden kuluttajat eivät usein tiedosta. Miten digitalisaation ympäristövaikutuksia voisi nostaa esille myös digitaalisen median käyttötilanteissa?
Kyky verbaaliseen ilmaisuun tekee ChatGPT:stä ymmärrettävän, lähestyttävän ja inhimillisemmän tekoälyn. Samalla GPT-kielimallit paljastavat, kuinka toisteista osa ihmisviestinnästä on. Mutta voiko toisteinen viestintä luoda uutta tietoa tai rakentaa yhteisöjä?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kääntänyt maailmanpoliittisen tilanteen muutamassa viikossa kaoottiseksi. Sotaan liittyy aina myös informaatiovaikuttamista, mutta ensimmäistä kertaa – ainakin länsimaissa – Ukrainassa käytävä sota näkyy mittavasti myös informaatioteknologian sektorilla ja yritysten toiminnassa. Venäjän vastaisiin toimiin ovat ryhtyneet myös digitaalisen median alustajätit.
Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miten alustat vaikuttavat niiden välittämään julkiseen keskustteluun ja miten alustoja pitäisi säännellä. Vastuuta julkisesta keskustelusta ei voi kuitenkaan sälyttää yksin teknologialle.
Rajapinta 