Anonymous-hakkerikollektiivi julisti sodan Putinin hallintoa vastaan heti 24. helmikuuta, mutta myös länsimaiset teknologia- ja alustayritykset ovat viikonlopun yli mietittyään ryhtyneet toimenpiteisiin. Kannustimena toimi kenties julkinen paine tai Ukrainan presidentti Zelenskyn 1. maaliskuuta YouTuben ja Googlen johtajille lähettämä kirje, jossa hän vetosi palveluita poistamaan venäläiset tv-kanavat ja uutistoimistot tarjonnastaan.
Apple, Alphabet ja Microsoft ovat poistaneet Venäjän valtio-omisteisen median RT:n ja Sputnikin sovellukset sovelluskaupoistaan. Microsoft ilmoitti myös laskevansa RT:n ja Sputnikin linkkien arvoa hakutuloksissa. Meta kertoi, että se lopettaa Venäjän valtio-omisteisen median sisältöjen suosittelun Facebookissa ja Instagramissa globaalisti, minkä lisäksi yhtiö on blokannut venäläismedioita Euroopassa ja poistanut venäläisiä dinformaatiokampanjoita sivustoiltaan.
Google Europe ilmoitti blokkaavansa RT:n ja Sputnikin YouTube-kanavat kaikkialla Euroopassa. Apple ilmoitti keskeyttävänsä tuotteiden viemisen Venäjälle. Molemmat yhtiöt myös lopettivat reaaliaikaisen liikennedatan näyttämisen karttapalveluissaan Ukrainan alueella.
Alustojen globaalin yhteiskunnallisen vastuun kysymyksenä toimenpiteet ovat merkittäviä. Isoja alustayrityksiä on vaadittu vastuuseen verkon sisällöistä ja niiden mahdollistamasta tominnasta jo vuosia; esimerkiksi Myanmarin ja Etiopian konfliktien yhteydessä tai Kiinan ihmisoikeuskysymyksissä. Näin isoja sulkutoimia alustajäteiltä ei kuitenkaan olla aiemmin nähty. Pikemminkin alustat ovat pyrkineet korostamaan asemaansa neutraaleina välittäjinä.
Tuoreissa päätöksissä korostuu alustayritysten asema yhteiskunnallisena ja jopa maailmanpoliittisena toimijana. Sosiaalisen median alustojen rooli sodassa, jota käydään enenevissä määrin myös digitaalisen informaation keinoin, on merkittävä. Tämän tunnistavat toki myös Venäjän viranomaiset, jotka ovat vastaavasti rajoittaneet pääsyä länsimaiseen sosiaaliseen mediaan ja suitsineet venäläistä riippumatonta mediaa.
Suuret amerikkalaiset alustayritykset ovat tähän asti olleet omissa ulostuloissaan varsin vastahakoisia tunnustamaan rooliaan esitetyistä vaatimuksista huolimatta, mutta nyt ryhti on löytynyt. Tämä kertoo omaa kieltään kriisin merkityksestä globaalilla tai ainakin länsimaisella tasolla. Kuten Samidh Chakrabarti, sekä Facebookin ja Googlen yhteiskunnallisen toiminnan yksiköissä aiemmin työskennellyt nykyinen teknologia-aktivisti twiittasi 26. helmikuuta: “This is the moment when silicon valley tech platforms decide whether they are US companies, multi-national companies, or trans-national companies. Choose wisely.”
Internet-tutkijana seuraan kehitystä toisaalta toiveikkaana, toisaalta skeptisenä. Maailmanpoliittinen tilanne antaa teknologiayritykselle mahdollisuuden näyttäytyä hyvinä toimijoina tilanteessa, jossa asiaan liittyvät taloudelliset riskit ovat jo konkretisoituneet länsimaiden asettamien talouspakotteiden vuoksi. Toisaalta jokainen estotoimi on myös ennakkotapaus ja vesittää väitteitä siitä, etteikö ongelmallisten sisältöjen blokkaaminen olisi teknisesti mahdollista – tässä tapauksessa toimijat ovat toki melko yksiselitteiset. Siksi näen tilanteessa myös ison muutoksen alustojen yhteiskunnallisessa roolissa: Ukrainan tilanteeseen liittyvät toimet alleviivaavat sitä, että somejätit eivät ole vain sisältöä välittäviä alustoja, vaan osa globaalia infrastruktuuria. Ja ehkä myös infrastruktuuria, jolla on arvositoumuksia.
Ennen kaikkea toivon, että toimilla on väliä: että alustayritysten painostuksella olisi oma vaikutuksensa järjettömän sodan lopettamisessa.
– –
Tekstiä ovat kommentoineet ja ideoineet myös Matti Pohjonen, Tuukka Lehtiniemi ja Laura Savolainen.
Rajapinta 