Julkinen tiedeviestintä sosiaalisessa mediassa on joskus raskasta, mutta kiitos aiheesta kiinnostuneen suuren yleisön, enimmäkseen palkitsevaa työtä. Aktiivinen seuraajakunta voi myös olla korvaamaton apu hankalasti hahmotettavien asioiden tarkemmassa tutkimisessa. Tämä kirkastui, kun kiinnostuin selvittämään, minkälainen Twitter-yhteisö muodostuu koronadisinformaation ympärille.
2020-luvun älypuhelin toimii ihmisen ulkoisena muistina sekä ihmisen tahtoa noudattaen että omaa laitelogiikkaansa toteuttaen. Älypuhelimen kyky toimia sekä manuaalisena muistin tallennuspaikkana että autonomisena sisällön tallentajana tekee laitteesta monipuolisen mutta samalla arvaamattoman ihmismuistin jatkeen.
Suomessa vaalien kuvitteleminen ilman vaalikoneita on vaikeaa. Vaalikoneiden saatetaan ajatella olevan objektiivisia poliittisen todellisuuden kuvaajia, mutta todellisuudessa ne ovat virhealttiita ja arvolatautuneita. Miten suunnitella parempia vaalikoneita?
Talon ostaminen ja myyminen on kinkkistä puuhaa. Yhdysvalloissa tähän tarkoitukseen on valjastettu koneoppiva algoritmi. Tässä tekstissä kerron kyseisen algoritmin vaikutuksista amerikkalaisiin kiinteistömarkkinoihin ja niiden osallistujiin, sekä esittelen tapauksen, jota lähden tutkimaan paikan päälle syksyllä 2022.
Ympäristöliike Elokapinan toimintaan osallistuneet aktivistit näkevät kuvien ja videoiden jakamisen sosiaalisessa mediassa keinoina kertoa protestin arkipäivästä, haastaa mielikuvia mielenosoittajista ja tavoittaa laajempi yleisö viestilleen kuin fyysisissä mielenosoituksissa on mahdollista. Sosiaalisen median henkilökohtaisuus voi kuitenkin nostattaa myös riittämättömyyden tunteita ja altistaa aktivistit voimakkaalle negatiiviselle huomiolle.
Selfie-kuvien poliittinen voima näkyy kamppailuissa näkyvyydestä ja nähdyksi tulemisesta. Muunsukupuoliset aktivistit haastavat selfie-kuvillaan hallitsevaa ja haitallista kuvastoa transihmisyydestä ja luovat kokonaan uusia tapoja tehdä marginalisoituja kehoja ja identiteettejä näkyväksi.
Rajapinta 