Rajapintalaisista ainakin Salla, Matti, ja Jesse ovat Suomen Akatemian rahoittamassa Racisms and public communications in the hybrid media environment (HYBRA) -tutkimushankkeessa. Valtiotieteellinen tiedekunta (Helsingin yliopisto), Viestintätieteellinen tiedekunta (Tampereen yliopisto) sekä Tietoteniikan tutkimuslaitos HIIT (Tietojenkäsittelytieteen laitos, Aalto-yliopisto). Mitä Rajapinta yhteisönä voi luoda osaksi rasismitutkimusta? Pohdintaan vähän tutkimuksen suuntaviivoja.
Meditila on hybrinen sekä big
Verkkovälitteinen viestintä, Facebookissa, Twitterissä, blogeissa ja muissa verkkoyhteisöissä on nykyisin arkipäiväistä. Käyttäjälähtöinen sisältö sekoittuu osaksi perinteistä viestintää, kuten Salla kirjoitti Rajapinnassa kesäkuussa. Tiivistetysti, rasismin tutkimuksessa on välttämätöntä havainnoida myös verkkoa, ja rajapintalaisilla on siitä melko hyvin kokemusta.
Olemme aikaisemmin jo tutustuneet sosiaalisen median datan louhintaan ja sen ongelmiin sekä murskaamiseen tieteeksi. Modernissa datan keräyksessä siirrytään lähemmäksi big datan aikaa – kerätään paljon aineistoa ja laskennallisesti koitetaan repiä irti yhteiskuntatieteen kannalta tuloksia.
HYBRAssa meitä kiinnostaa kuinka rasistiset sekä antirasistiset keskustelut leviävät ja virtaavat mediasta ja yhteisöstä toiseen. Aloitamme varmaan kansallisella tarkastelulla suomalaisissa yhteisöissä, mutta puhuimme myös kansainvälisestä ulottuvuudesta. Voimmeko demonstroida kuinka Atlantin toisella puolella olevat tapahtuvat ilmenevät täällä pohjolassa, ja mikä niiden virtaus täsmällisesti onkaan.
Ensimmäinen askel onkin rakentaa datan keräysalustaa ja kerätä aineistoja. Perinteitämme kunnioittaen julkaisemme tästä ohjelmakoodista vapaan lähdekoodin lisenssillä GitHub-repositoriossa. Koodia lukemalla siis näkee vähän aikaisemmin mitä ihmettä teemme, vaikka kerrommekin myös Rajapinnassa tekemisistämme.
Mediatila on rakennettu
Sosiologit käyvät tällä hetkellä varsin villiä keskustelua algoritmien vallasta. Rajapinnassa ei ole vielä tiivistelmää tästä keskustelusta, mutta Microsoft Researchin tutkijat ylläpitävät ajantasaista listaa artikkeleista. Ehkä lyhyenä tiivistelmänä aika laajasta kirjallisuudesta: algoritmit vaikuttavat ihmisten toimintaan ja ovat siis piilossa olevia sääntöjä ja valtarakenteita (Kitchin, in press).
Onko mediatilaa rakennettu rasismin kannalta älykkäästi? Esimerkiksi Facebookin Trending sekoilu näytti, ettei algoritmitkaan aina toimi erityisen hienosti. Käykä niin, että rasistiset (sekä antirasistiset) henkilöt löytävät toisensa suosittelualgoritmien avulla? Miten eri uutiset käyttäytyvät sosiaalisessa mediassa – onko sosiaalisen huomion kannalta mielekästä kirjoittaa rasistisia (tai antirasistisia) uutisia? Mielessäni on myös ajatukseni vuodelta 2015: voimmeko testata jotain ajatuksiamme algoritmeistä, käyttöliittymistä sekä rasismista rakentamalla vuorovaikutteisia järjestelmiä.
Miksi rasismi tutkimuskohteena?
Olemme Rajapinnassa tutkineet varsin laajalla skaalalla erilaisia asioita ja rasismi saattaa vaikuttaa yllättävältä lisältä teemana yhteisöömme. Pohdiskelin vuoden vaihteessa tutkimuksen kehystämisen ongelmia – esimerkiksi vaalitutkimuksemme mielenkiinto tulosten osalta ei tule olemaan mitenkään suurta Suomen ulkopuolella. Vaalijärjestelmämme ja mediaympäristömme on hiukan outo kaikille muolle. Mahdollisesti jotkut menetelmällisemmät ajatukset, kuten valtaindeksit, etnografia osana laskennallista tutkimusta tai vuorovaikutuksen käsittellistäminen auttavat tiedettä eteenpäin, ovat jargonilla mielenkiintoisia kontribuutioita.
Rasismitutkimuksessa saamme omalle työllemme yhteiskunnallisen motiivin (se on aika tärkeää kun perjantai-iltana istuu Otaniemessä ja miettii, että viikonloppu palaa tämän parsissa sitten kuitenkin) sekä toisenlaisen yhteisön, jolle Suomi ei ehkä ole niin erikoinen lumihiutale tutkimusalueena.
Rajapinnassa tullaan julkaisemaan aktiivisesti pohdintoja ja miettimistä hankkeen aikana aihetunnistella hybra. Ei tarvitse aina odottaa varsin hidasta akateemista julkaisua.
Rajapinta 