Tag: CFP

call to action, publication

CFP: Teemanumero Informaatiotutkimus-lehteen: Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla (3/2021)

by multipleauthorsrajapintaLeave a Comment on CFP: Teemanumero Informaatiotutkimus-lehteen: Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla (3/2021)
https://www.flickr.com/photos/nickharris1/8026290210
Photo: (cc) Nick Harris

Tämä on artikkelikutsu teemanumeroon “Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla”. Yhteistyössä Rajapinta-yhdistyksen kanssa toimitettava Informaatiotutkimus-lehden erikoisnumero kartoittaa ja pohtii digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta.

Informaatioteknologian kehitys ja yhteiskunnan digitalisoituminen ovat kannustaneet tutkijoita eri tieteenaloilta tarkastelemaan erilaisten sosioteknisten järjestelmien ja digitalisoituvien käytäntöjen merkitystä yhteiskunnassa. Esimerkiksi informaatiotutkimuksen, sosiologian, politiikan tutkimuksen ja taloustieteiden aloilla on herännyt kiinnostusta teknologian tuottamista vaikutuksista ja sen avaamista mahdollisuuksista liittyen oman tieteenalan keskeisiin ilmiöihin: teknologiavälitteisyys muun muassa määrittää sosiaalista ja kaupallista kanssakäymistä, poliittista keskustelua ja kansalaisuuden rakentumista, sekä muokkaa yhteiskunnan instituutioita kouluista mediaan. Samalla digitalisoituvan yhteiskunnan kehityskaari muokkaa yhä vahvemmin ihmis- ja yhteiskuntatieteiden tutkimuskohteita, aineistoja ja menetelmiä. 

Sosiaalisen toiminnan jättämät digitaaliset jäljet mahdollistavat uudenlaisten kysymysten esittämisen. Ensinnäkin ne kannustavat tutkimaan teknologian roolia erilaisissa yhteiskunnallisissa prosesseissa. Toisekseen, ne tuottavat tutkijoille yhteiskunnallisen toiminnan aidossa kontekstissa syntyneitä, laajoja aineistoja ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan toiminnasta. Samalla ne kuitenkin aiheuttavat uusia haasteita tutkimukselle: miten menetelmällisesti lähestyä näitä aineistoja niin, että yhteiskuntatieteellinen ote säilyy? Miten tuottaa ymmärrystä teknologiavälitteisistä, digitaalisista yhteiskunnan ilmiöistä ilman, että päätyy tutkimaan pelkästään teknologiaa tai pelkästään yhteiskuntaa? 

Tällainen monitieteiseen tutkimukseen ja teknologian ja yhteiskunnan rajapinnalla toimimiseen liittyvä ongelmatiikka sekä tutkimuksen uudenlaiset käytännönläheiset ja episteemiset kysymykset ovat tämän erikoisnumeron ydinsisältöä. Yhteistyössä Rajapinta-yhdistyksen kanssa toimitettava Informaatiotutkimus-lehden erikoisnumero kartoittaa ja pohtii digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta. 

Rajapinnoilla uraauurtavaa työtä tehneet tutkijat ovat esimerkiksi kehittäneet uudenlaisia, digitaalisen yhteiskunnan tutkimukseen sovellettuja menetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi digitaaliset tai diginatiivit menetelmät (Rogers 2013; Marres & Gerlitz 2016; Gerlitz & Rieder 2018), laskennallisen yhteiskuntatieteen yleistyminen (Lazer ym. 2009; Bail 2014; Nelimarkka & Laaksonen 2018), tai verkkoetnografian erilaiset muodot (esim. Hine 2000; Isomäki ym. 2013; Knox & Nafus 2018). Tutkijoita kannustetaankin yhdistämään rohkeasti erilaisia menetelmiä (Laaksonen ym. 2017; Geiger & Ribes 2011) ja kehittämään monitieteistä vuoropuhelua (Halford & Savage 2017; Moats & Seaver 2019). 

Yhteiskuntatieteen digitalisoituminen on herättänyt myös kriittistä keskustelua. Tutkijat ovat pyrkineet arvioimaan isojen digitaalisten aineistojen aikaansaamia muutoksia yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen (Kitchin 2014; boyd & Crawford 2012; Elish & boyd 2018; Frade 2016; Marres & Weltevrede 2013; Ruppert ym. 2013). Yksi merkittävä keskustelunaihe on digitaalisten aineistojen edustavuus ja suhde tutkittavaan ilmiöön: Millä tavoin teknologiset alustat muokkaavat dataa, jota ne ihmistoiminnasta keräävät ja tuottavat? Mitä datasta jää puuttumaan (esim. Hargittai 2020; Tromble 2019; Halford ym. 2018)? Myös digitaalisten aineistojen käytön etiikasta käydään vilkasta keskustelua (esim. Kosonen ym. 2018, Lazer ym. 2020; Zimmer & Kinder-Kurlanda 2017). Kehittyvä tutkimuskenttä kaipaakin paitsi menetelmäkehitystä, myös sen reflektointia, sekä pyrkimyksiä hyödyntää perinteisiä yhteiskuntatieteen menetelmien uuden kontekstin äärellä.

Ehdotettavat tekstit voivat olla teoreettisia tai empiirisiä artikkeleita, katsauksia, kirjallisuusesittelyitä ja -arviointeja, tai ne voivat pohjautua hyväksyttyihin opinnäytteisiin. Soveltuvia tieteenaloja ovat muun muassa yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet, ja kasvatustieteet sekä näiden alojen kysymyksiä tarkastelevat muiden tieteenalojen tutkimukset.

Ehdotukset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia aiheita:

  • Tieteiden ja konventioiden rajapinnoilla: monitieteinen työskentely yhteiskuntatieteellisten kysymysten äärellä
  • Reflektioita käytettyjen työkalujen vaikutuksesta tutkimuksen suunnitteluun, rahoituksen hakuun ja käytännön toteutukseen, tutkimuksen tuloksiin ja päätelmiin sekä eri tieteenalojen kehityskulkuihin
  • Digitaalisiin aineistoihin ja laskennallisiin menetelmiin liittyvät käsitykset, toiveet ja epäluulot
  • Laskennallisten menetelmien ja digitaalisten aineistojen soveltaminen yhteiskuntatieteissä: tapaustutkimukset ja kirjallisuuskatsaukset eri tutkimusaloilta
  • Uudenlaiset menetelmät yhteiskuntatieteissä: esim. koneoppimiseen perustuva aihemallinnus, verkostoanalyysi, lingvistiikan menetelmät 
  • Uudenlaiset menetelmien ja tutkimusotteiden yhdistelmät: esim. makro- ja mikro-näkökulmat, subjektiivinen vs. objektiivinen tarkastelu, laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistäminen.

Tietoa Informaatiotutkimus-lehdestä: https://journal.fi/inf/about

Erikoisnumeron vierailevat toimittajat: Salla-Maaria Laaksonen, Thomas Olsson ja Jesse Haapoja. 

Abstraktit (noin 200-400 sanaa) pyydetään toimitettavaksi 12.1.2021 mennessä. Abstraktin ja myös lopullisen artikkelin kieli saa lehden ohjeiden mukaisesti olla suomi, ruotsi tai englanti. Toimittajat ilmoittavat hyväksymisestä viimeistään 31.1.2021 ja käsikirjoitusten eräpäivä on 30.4.2021. Hyväksyttyjen käsikirjoitusten työstämiseksi järjestetään maaliskuussa online-workshop. Abstraktit sekä kysymykset ja yhteydenotot teemanumeroon liittyen pyydetään lähettämään osoitteeseen teemanumero@rajapinta.co.

Viitteet:

Bail, C. A. (2014). The cultural environment: Measuring culture with big data. Theory and Society, 43(3), 465–524. https://doi.org/10.1007/s11186-014-9216-5
boyd, d & Crawford, K. (2012). Critical Questions for Big Data. Information, Communication & Society 15(5), 662–679.
Elish, M. C., & Boyd, D. (2018). Situating methods in the magic of Big Data and AI. Communication Monographs, 85(1), 57–80. https://doi.org/10.1080/03637751.2017.1375130
Frade, C. (2016). Social Theory and the Politics of Big Data and Method. Sociology, 50(5), 863–877. https://doi.org/10.1177/0038038515614186
Geiger, R. S., & Ribes, D. (2011). Trace ethnography: Following coordination through documentary practices. Proceedings of the Annual Hawaii International Conference on System Sciences. https://doi.org/10.1109/HICSS.2011.455
Gerlitz, C., & Rieder, B. (2018). Tweets Are Not Created Equal: Investigating Twitter’s Client Ecosystem. International Journal of Communication, 12, 528–547. Retrieved from http://ijoc.org/index.php/ijoc/article/viewFile/5974/2252
Halford, S., & Savage, M. (2017). Speaking Sociologically with Big Data: Symphonic Social Science and the Future for Big Data Research. Sociology, 003803851769863. https://doi.org/10.1177/0038038517698639
Halford, S., Weal, M., Tinati, R., Carr, L., & Pope, C. (2018). Understanding the production and circulation of social media data: Towards methodological principles and praxis. New Media and Society, 20(9), 3341–3358. https://doi.org/10.1177/1461444817748953
Hargittai, E. (2020). Potential Biases in Big Data: Omitted Voices on Social Media. Social Science Computer Review, 38(1), 10–24. https://doi.org/10.1177/0894439318788322
Hine, C. (2000). Virtual ethnography. London: Sage. https://doi.org/10.4135/9780857020277
Isomäki, H., Lappi, T.-R., & Silvennoinen, J. (2013). Verkon etnografinen tutkimus. In S.-M. Laaksonen, J. Matikainen, & M. Tikka (Eds.), Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino.
Kitchin, R. (2014). Big Data, new epistemologies and paradigm shifts. Big Data & Society, 1(1), 2053951714528481. https://doi.org/10.1177/2053951714528481
Knox, H., & Nafus, D. (2018). Ethnography for a data-saturated world. Manchester, UK: Manchester University Press. https://doi.org/10.7765/9781526127600
Kosonen, M., Rydenfelt, H., Laaksonen, S.-M., & Terkamo-moisio, A. (2018). Sosiaalinen media ja tutkijan etiikka. Media & Viestintä, 41(1). https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69924
Laaksonen, S. M., Nelimarkka, M., Tuokko, M., Marttila, M., Kekkonen, A., & Villi, M. (2017). Working the fields of big data: Using big-data-augmented online ethnography to study candidate–candidate interaction at election time. Journal of Information Technology and Politics, 14(2), 110–131. https://doi.org/10.1080/19331681.2016.1266981
Lazer, D., Pentland A., Adamic L, ym. (2009). Life in the network: the coming age of computational social science. Science 323:5915, 721–723.
Lazer, D. M. J., Pentland, A., Watts, D. J., Aral, S., Athey, S., Contractor, N., … Wagner, C. (2020). Computational social science: Obstacles and opportunities. Science, 369(6507), 1060–1062. https://doi.org/10.1126/science.aaz8170
Marres, N., & Weltevrede, E. (2013). SCRAPING THE SOCIAL? Issues in live social research. Journal of Cultural Economy, 6(3), 313–335. https://doi.org/10.1080/17530350.2013.772070
Moats, D., & Seaver, N. (2019). “You Social Scientists Love Mind Games”: Experimenting in the “divide” between data science and critical algorithm studies. Big Data & Society, 6(1), 205395171983340. https://doi.org/10.1177/2053951719833404
Ruppert, E., Law, J., & Savage, M. (2013). Reassembling Social Science Methods: The Challenge of Digital Devices. Theory, Culture & Society, 30(4), 22–46. https://doi.org/10.1177/0263276413484941
Tromble, R. (2019). In Search of Meaning: Why We Still Don’t Know What Digital Data Represent. Journal of Digital Social Research, 1(1), 17–24. https://doi.org/10.33621/jdsr.v1i1.8
Zimmer, M. & Kinder-Kurlanda, K. (2017). Internet research ethics for the social age : new cases and challenges. Sage Publications.

Uncategorized

Call for abstracts: Our data futures

by Tuukka LehtiniemiLeave a Comment on Call for abstracts: Our data futures

We are organising a one-day workshop in the end of August for researchers working on, or participating in, initiatives that aim for societally sustainable data practices. The workshop is part of the academic programme within the MyData 2017 conference. See the call text below:

—

Call for abstracts: Our data futures

Datafication, referring to the conversion of life into digital data, generates new societal opportunities alongside power asymmetries. Initiatives, such as MyData, Open mHealth, MIDATA.coop, Hub of All Things, and Open Humans take datafication as a starting point, but try to steer data flows and data practices in a societally more sustainable direction. These initiatives address asymmetries in terms of data usage and distribution, or inadequacies of existing ethical and regulatory frameworks; they push for the rearticulation of concepts such as participation, sharing, governance, or public good.

This workshop of the MyData 2017 conference invites scholars, participating in and studying such data-driven initiatives, to discuss how the capacities of data technology might be harnessed to promote social justice, new forms of agency, political participation, and collective action. We are also interested in research on data activism and how uses of data challenge accepted norms, assumptions and ideological projects. The aim is to promote debate on the ways forms of data are thought to guide, or shape us as we move into data futures, and whether the data initiatives succeed in promoting new communities of producers and users of data.

Workshop: 30.8.2017 at Tallinn University, Tallinn, Estonia
Abstract deadline: 300 words by 2.5.2017

Details are available at http://mydata2017.org/session/our-data-futures/

Workshop organizers:
Minna Ruckenstein, University of Helsinki
Indrek Ibrus, Tallinn University
Tuukka Lehtiniemi, Helsinki Institute for Information Technology

The workshop is arranged in connection with MyData 2017 conference, Helsinki, Finland & Tallinn, Estonia. Information on the academic workshops of the conference is available at http://mydata2017.org/programme/academic/.

Uncategorized

Työryhmäkutsu: Sosiaalipsykologiaa teknologisesti välittyneessä, verkottuneessa maailmassa

by Airi LampinenLeave a Comment on Työryhmäkutsu: Sosiaalipsykologiaa teknologisesti välittyneessä, verkottuneessa maailmassa

Sosiaalipsykologian päivät 2014 järjestetään Helsingissä marraskuun loppupuolella. Teemana on tänä vuonna (rajapintalaisille osuvasti) Välittynyt vuorovaikutus. Olemme mukana myös omalla työryhmällä, johon on tällä hetkellä käynnissä avoin haku. Tervetuloa esiintymään tai kuuntelemaan, osallistuminen päiville on ilmaista! Lisätietoja työryhmästä löytyy englanninkielisen abstraktin alapuolelta.

The Annual Social Psychology Days 2014 will take place in Helsinki in the second half of November. This year, the theme of the days is Mediated Interaction. Also, as a part of the event, we are calling together a workshop. We are currently accepting presentation proposals.  Welcome to present your work or to participate otherwise! Attending the days and the workshop is free of charge. For English details, scroll to the bottom of this text.

Sosiaalipsykologiaa teknologisesti välittyneessä, verkottuneessa maailmassa

Uudet informaatio- ja viestintäteknologiat ovat muuttaneet tapaa, jolla ihmiset käsittelevät tietoa ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa: Erilaisten verkkopalvelujen arkipäiväistyminen muokkaa tapojamme toimia niin yksilöinä kuin ryhminä. Työpaikoilla työtavat ja yhteistyön muodot muokkaantuvat automatisoitumisen ja työvälineiden digitalisoitumisen myötä. Eräs keskeisistä kysymyksistä, jonka teknologian kehitys asettaa sosiaalipsykologialle on, vaatiiko viestintävälineiden digitalisoituminen ja verkottuminen uusia teorioita nykypäivän vuorovaikutuksien ymmärtämiseksi. Entä miten klassisia teorioita voidaan soveltaa vuorovaikutuksen tutkimukseen teknologisesti välittyneessä maailmassa?

Toivomme tähän työryhmään empiirisiä käyttäjätutkimuksia esitteleviä ja teoreettista ajattelua eteenpäin vieviä alustuksia, joiden pohjalta työryhmä keskustelee, miten sosiaalipsykologia tieteenalana voi parhaiten pysyä mukana teknologian nopeassa kehityksessä ja säilyttää merkityksensä verkottuneessa ja digitalisoituneessa maailmassa. Työryhmä on kaksikielinen. Tämä tarkoittaa, että osallistujat saavat toimittaa abstraktinsa ja pitää esityksensä oman valintansa mukaan joko suomeksi tai englanniksi. Työryhmän keskustelukieli valitaan paikan päällä osallistujien tarpeet ja toiveet huomioiden.

Ehdotukset esityksestä työryhmässä (max. 400 sanan abstrakti) lähetetään osoitteeseen airi.lampinen(at)iki.fi 17.10.mennessä. Työryhmään valitsemisesta ilmoitetaan noin viikossa deadlinen jälkeen.

Social psychology in a technologically mediated, networked world

Novel information and communication technologies have changed the ways in which people interact with one another and to manage information: The ubiquitous presence of varied web services shapes our behavior both as individuals and as groups. At workplaces work practices and modes of interaction are shaped by the automatisation and the digitalisation of tools. The rapid development of technology poses important questions for social psychology: Does the digitalisation of communication technology and the presence networked services necessitate novel theories for understanding contemporary social interaction? How can the classical theories be applied to the study of technology-mediated social interaction in a networked world?

This workshop welcomes presentations entailing empirical user studies and/or non-empirical theory building. Based on the presentations, the workshop will discuss how social psychology as a field can best keep up with the rapid development of technology and how it can retain its relevance in a networked and digitalized world. This is a bilingual workshop. This means that participants can submit their abstracts and give their presentations in either Finnish or English (whichever they prefer). The language of general discussion in the workshop will be determined on the spot to match the needs and wishes of the participants.

Proposals for a presentation in the workshop (max. 400-word abstract) are to be submitted via e-mail to airi.lampinen(at)iki.fi by October, 17th. Notification of acceptance to the workshop will be given within approximately a week of the deadline.

Työryhmän vetäjät/Workshop organizers:

  • Airi Lampinen, Tukholman yliopisto
  • Vilma Lehtinen, Helsingin yliopisto
  • Suvi Uski, Helsingin yliopisto
  • Mikael Wahlström, VTT
Uncategorized

ECSCW Workshop on Backchannels & audience participation

by Matti NelimarkkaLeave a Comment on ECSCW Workshop on Backchannels & audience participation

Me and some of my colleagues have been interested on participation in co-located context for some time. Previous research has used terms backchannels and audience response systems to explain these, we refer to them only as live participation tools. We’re organizing a workshop in ECSCW 2013 on this topic:

Backhannels and live participation tools are used e.g. in education, conferences and TV shows to increase the interactivity and participation of learners, participants and viewers. Research-wise the domain is scattered across different fields, such as HCI, CSCW and education. This workshop aims to draw together researchers, developers and practitioners in this area to consider (1) how to conduct high quality research and (2) how to make research with impact on the larger society.

We invite submissions in following categories:

  • Examples and demos of prototypes, experiments and system descriptions of and for backchanneling and other forms of audience participation
  • Research methods for analysis
  • Case studies and empirical findings
  • Exploration of new ideas

The workshop is part of ECSCW 2013 (Sep 21st – Sep 25th @ Paphos, Cyprus)
Workshop date: Sep 21st
Submission deadline: June 28th

See our workshop page for more details.

Uncategorized

JOBEM-erikoisnumero: Old Against New, or a Coming of Age? Rethinking Broadcasting in an Era of Electronic Media

by Airi LampinenLeave a Comment on JOBEM-erikoisnumero: Old Against New, or a Coming of Age? Rethinking Broadcasting in an Era of Electronic Media

Tilauksessa papereita JOBEMin erikoisnumeroon. Harkitkaa osallistumista ja kertokaa kavereillekin!

Call for Papers

Journal of Broadcasting and Electronic Media Special Issue

Old Against New, or a Coming of Age? Rethinking Broadcasting in an Era of Electronic Media

In this special issue edited and authored by graduate students, JOBEM is calling on emerging scholars to redefine “broadcasting” and explore the relevance of this term in an age of electronic media. We believe that graduate students are uniquely situated to change the conversation around new and old media, rethinking both what it means for media to come of age and how to study such a phenomenon.

Special Issue Coordinating Editor-in-Chief

Stacy Blasiola (University of Illinois at Chicago, sblasi2@uic.edu)

Special Issue Guest Editors

R. Stuart Geiger (University of California, Berkeley)

Airi Lampinen(Helsinki Institute for Information Technology HIIT & University of Helsinki)

 

Deadline for Extended Abstracts: August 19, 2013

Full Paper Invitation: September 22, 2013

Deadline for Full Papers: January 6, 2014

Final Decisions: May 6, 2014

Contact: JOBEMgradIssue@gmail.com

As guest editors for the Journal of Broadcasting and Electronic Media, we know that the term “broadcasting” certainly has the connotations of a rapidly-disappearing era. There is a strong temptation to sharply distinguish between old and new media, and “broadcasting” (and even “electronic”) is a term that is now often associated with the old. We are constantly told that we are in the midst of a digital/social media revolution that will make the unidirectional, mass communication model obsolete. Yet a cursory glance into either the history of media technology or the contemporary use of new media platforms complicates these dominant narratives. Do we need new terms to help us think about what it means for new media to come of age, or do we need to reappropriate old terms?

Do ideas about new media revolutions help us better understand the complicated relationships between radio and early television programming, telegraph networks and emerging telephone infrastructure, or musicians and the various shifts in the recording industry? Do notions of social media disruptions help us understand how participation takes place in sites like Wikipedia, reddit, or YouTube, or how these sites are situated in relation to more established news and media industries? What is the relevance of “old media” terms such as “broadcasting” for studying today’s social media platforms, such as Facebook, Twitter, tumblr, and Pinterest? We call on graduate students to start a new thread in the conversation about what it means for media to be old and new. For us, rethinking “broadcasting” in an era of electronic media is to neither hastily disregard the legacy of these terms nor cling to them too rigidly.

As graduate students, we feel a curious resonance with the contradictory expectations surrounding new media forms. We are called to be apprentices, learning to participate in a longstanding and well-established institution; yet at the same time we are called to be radical revolutionaries, disrupting old ways of thinking. Graduate students, like many new media services and platforms, face many anxieties about what it means to come of age in a landscape already filled with towering figures. Many of the issues we face are longstanding problems that every generation before us also confronted, but we also face many concerns that are unique to our current historical situation.

As emerging scholars, we believe that graduate students are uniquely situated to change the conversation around new and old media, rethinking both what it means for media to come of age and how to study such a phenomenon. In this special issue, we call on graduate students to redefine what “broadcasting” means and explore the relevance of this term in an age of electronic media. We intentionally leave this open to interpretation. We seek papers that will theoretically and empirically advance our understanding of the diverse array of practices, content, people, technologies, industries, and policies that collectively constitute our contemporary media ecology.

We call for papers from a wide variety of disciplines and interdisciplinary fields, recognizing that scholarship can take a variety of different forms. We invite authors to:

  • propose novel theoretical or methodological frameworks to the study of media and broadcasting

  • critically review and synthesize existing academic literatures about media and broadcasting

  • discursively analyze various rhetorics and narratives around/in media and broadcasting

  • document case studies about historical and/or contemporary media and broadcasting forms

  • relate ethnographic, qualitative, or quantitative studies about the role of media and broadcasting in various social contexts

  • contact us about any other paper forms, or if you are unsure if your paper is suitable for this special issue

 

Deadlines and Submission Instructions

Timeline

Deadline for Extended Abstracts: August 19, 2013

Invitations to Submit Full Papers: September 22, 2013

Deadline to Submit Full Papers: January 6, 2014

Final Decisions to Authors: May 6, 2014

Final Revisions for Full Papers: May 26, 2014

Publication of the Special Issue: September 2014

All submissions must be graduate student driven, meaning that the primary authors should be enrolled as graduate students (at least) at the time of submitting extended abstracts.  Although collaborative work with non-graduate students is acceptable, we seek papers that are primarily conceptualized and authored by graduate students. Collaborative work with other students is highly encouraged. Importantly, the corresponding, lead author–who will be responsible for the paper and interactions with the editors–must be a graduate student.

Because we anticipate a large number of submissions, we will not initially accept full papers for review. Interested authors must first send a proposal of their paper in an extended abstract format of 600-800 words, not including references. The extended abstract should clearly introduce and outline the paper, giving reviewers from a wide variety of academic fields enough context and detail to evaluate its feasibility as a full paper, intellectual merit, relevance to the special issue theme, and broader impacts. As the research for these papers may not yet be complete, we do not expect that extended abstracts will necessarily include all of the paper’s findings or conclusions. However, the extended abstracts should outline what kinds of findings or conclusions the authors expect to present in the final paper. Specifically, extended abstracts should include:

  • a title

  • a description of the paper’s core topic, case, problem, and/or argument

  • the methodological approach, theoretical background, and/or disciplinary field

  • the paper’s relevance to related academic literatures

  • expected findings or conclusions

  • expected contributions to the study of media

Extended abstracts must be mailed as an attachment to JOBEMgradIssue@gmail.com and must be sent in .rtf, .doc or .docx format. We cannot accept .pdf submissions.

Authors whose abstracts are accepted will be invited to submit a full paper of no more than 7,500 words (including references). Invited full papers will be subject to a formal peer review process, and papers will only be published if they pass JOBEM’s standard reviewing process. Authors must adhere to a strict schedule for submission and revisions. Authors whose manuscripts do not get accepted to the special issue are encouraged to consider submitting revised papers to JOBEM through the normal submission process.

All submissions must adhere to the formatting guidelines for Journal of Broadcasting and Electronic Media. Manuscripts must adhere to APA style format. Complete submission guidelines can be accessed athttp://www.beaweb.org/jobem-guidelines.htm.Full papers must be submitted online at:http://mc.manuscriptcentral.com/hbem (select “Special Issue: Grad Issue” as a manuscript type).

Uncategorized

Ennakkotietoa ja muistutus Viestinnän tutkimuksen päivistä

by AnuLeave a Comment on Ennakkotietoa ja muistutus Viestinnän tutkimuksen päivistä

Vielä on reilu vuorokausi aikaa jättää abstraktiehdotus Viestinnän tutkimuksen päiville, ennen kuin kutsu sulkeutuu 28.2.2012. Rajapinta-blogin teemojen ympärille koottuun Teknologiavälitteistä viestintää -työryhmään on tullut jo kivasti ehdotuksia joiden aiheet vaihtelevat sosiaalisesta mediasta mobiililaitteisiin ja nettisukupolvesta erityisryhmiin. Ja mikä parasta, ehdotukset noudattelevat blogimme teemoja ollen varsin poikkitieteisiä. Nyt vielä loputkin Rajapinta-blogin kirjoittajat ja lukijat abstraktia lähettämään, niin saadaan elokuussa hyvä keskustelu tämän maan teknologiatutkijoiden välille! Siitä voi syntyä vielä ties mitä kiinnostavaa.

Olettehan huomanneet myös päivien keynote-puheenvuorot? Ainakin William Duttonin esitys liippaa todennäköisesti jollain tavoin myös rajapintalaisten tutkimusintressejä.

Uncategorized

CFP: Viestinnän tutkimuksen päivien teknologia-työryhmä

by AnuLeave a Comment on CFP: Viestinnän tutkimuksen päivien teknologia-työryhmä

Viestinnän tutkimuksen päivät pidetään Jyväskylässä 30.-31. elokuuta 2012, ja päivillä on teknologia-teemaryhmä, joka kiinnostanee Rajapinta-blogisteja ja lukijoita. Teemaryhmä on nimeltään Teknologiavälitteistä viestintää: Viestinnän ja verkon tutkimuksen rajapinnoilla. Tarkempi kuvaus teemaryhmän sisällöistä löytyy päivien nettisivuilta. Ryhmä on perustettu tukemaan tässä blogissa käsiteltäviä teemoja, eli jos tutkimusaiheemme kiinnostavat, olet tervetullut paikan päälle Jyväskylään keskustelemaan ja myös osallistumaan omaa, aiheeseen liittyvää tutkimustasi esittelemällä.

Voit ehdottaa esitystäsi teemaryhmään 28.2. 2012 mennessä lähettämällä 500-800 sanan laajennetun abstraktin allekirjoittaneelle (anu.sivunen@aalto.fi) sekä päivien järjestelytoimikunnalle osoitteeseen fincom2012@jyu.fi.  Esittäjiä pyydetään ilmoittamaan viestissään myös työryhmän nimi, johon esitys on tarkoitettu. Hyväksymisilmoitukset lähetetään esittäjille sähköpostitse sekä alustava ohjelma julkaistaan päivien verkkosivuilla 15. huhtikuuta 2012 mennessä.