CFP: Teemanumero Informaatiotutkimus-lehteen: Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla (3/2021)

https://www.flickr.com/photos/nickharris1/8026290210
Photo: (cc) Nick Harris

Tämä on artikkelukutsu teemanumeroon “Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla”. Yhteistyössä Rajapinta-yhdistyksen kanssa toimitettava Informaatiotutkimus-lehden erikoisnumero kartoittaa ja pohtii digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta.

Informaatioteknologian kehitys ja yhteiskunnan digitalisoituminen ovat kannustaneet tutkijoita eri tieteenaloilta tarkastelemaan erilaisten sosioteknisten järjestelmien ja digitalisoituvien käytäntöjen merkitystä yhteiskunnassa. Esimerkiksi informaatiotutkimuksen, sosiologian, politiikan tutkimuksen ja taloustieteiden aloilla on herännyt kiinnostusta teknologian tuottamista vaikutuksista ja sen avaamista mahdollisuuksista liittyen oman tieteenalan keskeisiin ilmiöihin: teknologiavälitteisyys muun muassa määrittää sosiaalista ja kaupallista kanssakäymistä, poliittista keskustelua ja kansalaisuuden rakentumista, sekä muokkaa yhteiskunnan instituutioita kouluista mediaan. Samalla digitalisoituvan yhteiskunnan kehityskaari muokkaa yhä vahvemmin ihmis- ja yhteiskuntatieteiden tutkimuskohteita, aineistoja ja menetelmiä. 

Sosiaalisen toiminnan jättämät digitaaliset jäljet mahdollistavat uudenlaisten kysymysten esittämisen. Ensinnäkin ne kannustavat tutkimaan teknologian roolia erilaisissa yhteiskunnallisissa prosesseissa. Toisekseen, ne tuottavat tutkijoille yhteiskunnallisen toiminnan aidossa kontekstissa syntyneitä, laajoja aineistoja ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan toiminnasta. Samalla ne kuitenkin aiheuttavat uusia haasteita tutkimukselle: miten menetelmällisesti lähestyä näitä aineistoja niin, että yhteiskuntatieteellinen ote säilyy? Miten tuottaa ymmärrystä teknologiavälitteisistä, digitaalisista yhteiskunnan ilmiöistä ilman, että päätyy tutkimaan pelkästään teknologiaa tai pelkästään yhteiskuntaa? 

Tällainen monitieteiseen tutkimukseen ja teknologian ja yhteiskunnan rajapinnalla toimimiseen liittyvä ongelmatiikka sekä tutkimuksen uudenlaiset käytännönläheiset ja episteemiset kysymykset ovat tämän erikoisnumeron ydinsisältöä. Yhteistyössä Rajapinta-yhdistyksen kanssa toimitettava Informaatiotutkimus-lehden erikoisnumero kartoittaa ja pohtii digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta. 

Rajapinnoilla uraauurtavaa työtä tehneet tutkijat ovat esimerkiksi kehittäneet uudenlaisia, digitaalisen yhteiskunnan tutkimukseen sovellettuja menetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi digitaaliset tai diginatiivit menetelmät (Rogers 2013; Marres & Gerlitz 2016; Gerlitz & Rieder 2018), laskennallisen yhteiskuntatieteen yleistyminen (Lazer ym. 2009; Bail 2014; Nelimarkka & Laaksonen 2018), tai verkkoetnografian erilaiset muodot (esim. Hine 2000; Isomäki ym. 2013; Knox & Nafus 2018). Tutkijoita kannustetaankin yhdistämään rohkeasti erilaisia menetelmiä (Laaksonen ym. 2017; Geiger & Ribes 2011) ja kehittämään monitieteistä vuoropuhelua (Halford & Savage 2017; Moats & Seaver 2019). 

Yhteiskuntatieteen digitalisoituminen on herättänyt myös kriittistä keskustelua. Tutkijat ovat pyrkineet arvioimaan isojen digitaalisten aineistojen aikaansaamia muutoksia yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen (Kitchin 2014; boyd & Crawford 2012; Elish & boyd 2018; Frade 2016; Marres & Weltevrede 2013; Ruppert ym. 2013). Yksi merkittävä keskustelunaihe on digitaalisten aineistojen edustavuus ja suhde tutkittavaan ilmiöön: Millä tavoin teknologiset alustat muokkaavat dataa, jota ne ihmistoiminnasta keräävät ja tuottavat? Mitä datasta jää puuttumaan (esim. Hargittai 2020; Tromble 2019; Halford ym. 2018)? Myös digitaalisten aineistojen käytön etiikasta käydään vilkasta keskustelua (esim. Kosonen ym. 2018, Lazer ym. 2020; Zimmer & Kinder-Kurlanda 2017). Kehittyvä tutkimuskenttä kaipaakin paitsi menetelmäkehitystä, myös sen reflektointia, sekä pyrkimyksiä hyödyntää perinteisiä yhteiskuntatieteen menetelmien uuden kontekstin äärellä.

Ehdotettavat tekstit voivat olla teoreettisia tai empiirisiä artikkeleita, katsauksia, kirjallisuusesittelyitä ja -arviointeja, tai ne voivat pohjautua hyväksyttyihin opinnäytteisiin. Soveltuvia tieteenaloja ovat muun muassa yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet, ja kasvatustieteet sekä näiden alojen kysymyksiä tarkastelevat muiden tieteenalojen tutkimukset.

Ehdotukset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia aiheita:

  • Tieteiden ja konventioiden rajapinnoilla: monitieteinen työskentely yhteiskuntatieteellisten kysymysten äärellä
  • Reflektioita käytettyjen työkalujen vaikutuksesta tutkimuksen suunnitteluun, rahoituksen hakuun ja käytännön toteutukseen, tutkimuksen tuloksiin ja päätelmiin sekä eri tieteenalojen kehityskulkuihin
  • Digitaalisiin aineistoihin ja laskennallisiin menetelmiin liittyvät käsitykset, toiveet ja epäluulot
  • Laskennallisten menetelmien ja digitaalisten aineistojen soveltaminen yhteiskuntatieteissä: tapaustutkimukset ja kirjallisuuskatsaukset eri tutkimusaloilta
  • Uudenlaiset menetelmät yhteiskuntatieteissä: esim. koneoppimiseen perustuva aihemallinnus, verkostoanalyysi, lingvistiikan menetelmät 
  • Uudenlaiset menetelmien ja tutkimusotteiden yhdistelmät: esim. makro- ja mikro-näkökulmat, subjektiivinen vs. objektiivinen tarkastelu, laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistäminen.

Tietoa Informaatiotutkimus-lehdestä: https://journal.fi/inf/about

Erikoisnumeron vierailevat toimittajat: Salla-Maaria Laaksonen, Thomas Olsson ja Jesse Haapoja. 

Abstraktit pyydetään toimitettavaksi 7.1.2021 mennessä. Toimittajat ilmoittavat hyväksymisestä viimeistään 31.1.2021 ja käsikirjoitusten eräpäivä on 30.4.2021. Hyväksyttyjen käsikirjoitusten työstämiseksi järjestetään maaliskuussa online-workshop. Abstraktit sekä kysymykset ja yhteydenotot teemanumeroon liittyen pyydetään lähettämään osoitteeseen teemanumero@rajapinta.co.

Viitteet:

Bail, C. A. (2014). The cultural environment: Measuring culture with big data. Theory and Society, 43(3), 465–524. https://doi.org/10.1007/s11186-014-9216-5
boyd, d & Crawford, K. (2012). Critical Questions for Big Data. Information, Communication & Society 15(5), 662–679.
Elish, M. C., & Boyd, D. (2018). Situating methods in the magic of Big Data and AI. Communication Monographs, 85(1), 57–80. https://doi.org/10.1080/03637751.2017.1375130
Frade, C. (2016). Social Theory and the Politics of Big Data and Method. Sociology, 50(5), 863–877. https://doi.org/10.1177/0038038515614186
Geiger, R. S., & Ribes, D. (2011). Trace ethnography: Following coordination through documentary practices. Proceedings of the Annual Hawaii International Conference on System Sciences. https://doi.org/10.1109/HICSS.2011.455
Gerlitz, C., & Rieder, B. (2018). Tweets Are Not Created Equal: Investigating Twitter’s Client Ecosystem. International Journal of Communication, 12, 528–547. Retrieved from http://ijoc.org/index.php/ijoc/article/viewFile/5974/2252
Halford, S., & Savage, M. (2017). Speaking Sociologically with Big Data: Symphonic Social Science and the Future for Big Data Research. Sociology, 003803851769863. https://doi.org/10.1177/0038038517698639
Halford, S., Weal, M., Tinati, R., Carr, L., & Pope, C. (2018). Understanding the production and circulation of social media data: Towards methodological principles and praxis. New Media and Society, 20(9), 3341–3358. https://doi.org/10.1177/1461444817748953
Hargittai, E. (2020). Potential Biases in Big Data: Omitted Voices on Social Media. Social Science Computer Review, 38(1), 10–24. https://doi.org/10.1177/0894439318788322
Hine, C. (2000). Virtual ethnography. London: Sage. https://doi.org/10.4135/9780857020277
Isomäki, H., Lappi, T.-R., & Silvennoinen, J. (2013). Verkon etnografinen tutkimus. In S.-M. Laaksonen, J. Matikainen, & M. Tikka (Eds.), Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino.
Kitchin, R. (2014). Big Data, new epistemologies and paradigm shifts. Big Data & Society, 1(1), 2053951714528481. https://doi.org/10.1177/2053951714528481
Knox, H., & Nafus, D. (2018). Ethnography for a data-saturated world. Manchester, UK: Manchester University Press. https://doi.org/10.7765/9781526127600
Kosonen, M., Rydenfelt, H., Laaksonen, S.-M., & Terkamo-moisio, A. (2018). Sosiaalinen media ja tutkijan etiikka. Media & Viestintä, 41(1). https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69924
Laaksonen, S. M., Nelimarkka, M., Tuokko, M., Marttila, M., Kekkonen, A., & Villi, M. (2017). Working the fields of big data: Using big-data-augmented online ethnography to study candidate–candidate interaction at election time. Journal of Information Technology and Politics, 14(2), 110–131. https://doi.org/10.1080/19331681.2016.1266981
Lazer, D., Pentland A., Adamic L, ym. (2009). Life in the network: the coming age of computational social science. Science 323:5915, 721–723.
Lazer, D. M. J., Pentland, A., Watts, D. J., Aral, S., Athey, S., Contractor, N., … Wagner, C. (2020). Computational social science: Obstacles and opportunities. Science, 369(6507), 1060–1062. https://doi.org/10.1126/science.aaz8170
Marres, N., & Weltevrede, E. (2013). SCRAPING THE SOCIAL? Issues in live social research. Journal of Cultural Economy, 6(3), 313–335. https://doi.org/10.1080/17530350.2013.772070
Moats, D., & Seaver, N. (2019). “You Social Scientists Love Mind Games”: Experimenting in the “divide” between data science and critical algorithm studies. Big Data & Society, 6(1), 205395171983340. https://doi.org/10.1177/2053951719833404
Ruppert, E., Law, J., & Savage, M. (2013). Reassembling Social Science Methods: The Challenge of Digital Devices. Theory, Culture & Society, 30(4), 22–46. https://doi.org/10.1177/0263276413484941
Tromble, R. (2019). In Search of Meaning: Why We Still Don’t Know What Digital Data Represent. Journal of Digital Social Research, 1(1), 17–24. https://doi.org/10.33621/jdsr.v1i1.8
Zimmer, M. & Kinder-Kurlanda, K. (2017). Internet research ethics for the social age : new cases and challenges. Sage Publications.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s