Rajapinnan opinnäytetyöpalkinnot 2020 myönnettiin kuluttajaekonomian ja viestinnän tutkimuksen töille

Photo: organprinter Flickr

Rajapinnan opinnäytetyöpalkinnot 2020 myönnettiin kuluttajaekonomian ja viestinnän tutkimuksen töille, joissa käsitellään ilmastonmuutoskeskusteluja ja tekoälypuhetta. Digitaalisten yhteiskuntatieteiden yhdistys Rajapinta ry on myöntänyt kaksi opinnäytetyöpalkintoa akateemisen vuoden 2019–2020 aikana valmistuneille töille. Rajapinta jakaa palkinnon vuosittain ja se jaettiin nyt neljättä kertaa. Tänä vuonna palkintoa haki kaikkiaan yksitoista työtä.

Palkinnon saivat:

  1. Ilona Kousa (Helsingin yliopisto, kuluttajaekonomia): “Tolkun kuluttajat” ja ”ilmastovouhottajat” – kuluttajien stereotyypit ja identiteettipoliittiset symbolit ilmastonmuutosta koskevassa verkkokeskustelussa (600 euroa) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/315834 
  2. Mimmi Piikkilä (Helsingin yliopisto, viestintä): Tekoälyä koskeva julkinen keskustelu Suomessa vuosina 1994–2019 (400 euroa) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314365 

Molemmat työt edustavat Rajapinta ry:n ytimessä olevaa digitaalista otetta yhteiskuntatieteellisten kysymysten ratkaisemisessa. Ne ovat laadukkaita, tieteidenvälisiä töitä, jotka ottavat uusia rohkeita hyppyjä teoreettisten tai metodologisten raja-aitojen yli. Arviointiraati arvosti erityisesti töiden menetelmällisiä valintoja sekä niiden yhdistämistä digitaalisen kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen. Molemmissa töissä yhdistyvät Rajapinta-yhdistyksen molemmat tavoitteet: informaatioteknologian yhteiskuntatieteellinen tutkimus sekä informaatioteknologian hyödyntäminen menetelmällisesti yhteiskuntatieteessä.

Kousan tutkielma tarkastelee kuluttamisen ja identiteettipolitiikan yhtymäkohtia sosiaalisen median ilmastonmuutoskeskustelussa. Kousa kysyy, miten poliittinen kuluttajuus näkyy näissä keskusteluissa ja miten Suomi24-palstan ilmastoskeptisen keskustelun kontekstissa määritellään omaa ja toisten poliittista kuluttajaidentiteettiä. Tutkimusmenetelmässä yhdistyvät automatisoitu etäluenta sekä laadullinen lähiluenta, Kousan itsensä korostama automaattisen ontologian opettaminen, sekä tulkinnallinen analyysi. Kousa osoittaa, että Suomi24-palstan ilmastonmuutoskeskustelua hallitsevat ilmastoskeptikot, joiden kommenteissa toistuu kaksi kuluttajan stereotyyppiä: ilmastoskeptikoiden omaa viiteryhmää edustava ”tolkun kuluttaja” ja vastapuolen viiteryhmää edustava ”ilmastovouhottaja”. Tutkimuksessa yhdistyvät hyvin perusteltu tutkimusaihe, kehittävä menetelmällinen ote sekä monipuolinen keskustelu tuloksista suhteessa aiempaan tutkimukseen. Kousa pohtii kehittelemänsä lähestymistavan mahdollisuuksia ja rajoja suhteessa muihin menetelmiin ja osoittaa kykyä arvioida myös kaupallisten välineiden käyttöä tutkimuksen osana. Huomionarvoista on, että tutkimuksen etäluentaan perustuva osa on toteutettu valmiilla työkaluilla eikä siten ole vaatinut koodaustaitoja. Aineistona Suomi24 tarjoaa hedelmällisen näkökulman sosiaalisen median empiiriselle tutkimukselle ja tuo esiin yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä, jotka voisivat muuten jäädä katveeseen. 

Piikkilän tutkielmassa tarkastellaan suomalaisessa mediassa käytyä tekoälyyn liittyvää julkista keskustelua 1990-luvulta 2020-luvulle. Työssä yhdistetään kahta menetelmää: laskennallista aihemallinnusta ja laadullista kehysanalyysiä, joiden yhdistelmää Piikkilä kutsuu kehysmallinnukseksi. Työssä avataan toimivasti laskennallisen menetelmän käyttöä ja siihen liittyviä ratkaisuja vaihe vaiheelta. Laadullisella tarkastelulla puolestaan todennetaan laskennallisen tutkimuksen oikeaan osuvuutta ja syvennetään tulkintaa. Piikkilä avaa selkeästi laskennallisten menetelmien käyttöä ja haasteita ja suhtautuu tuloksiinsa kriittisesti yhteiskuntatieteen näkökulmasta. Työn tärkein ansio on itse tutkimuksen aiheessa ja tuloksissa, joissa avataan yhteen digitalisaation keskeiseen elementtiin eli tekoälyyn liitettyjä odotuksia julkisessa keskustelussa. Tulokset korostavat hypesyklejä, tekoälymyyttiä ja talousnäkökulmia sekä peräänkuuluttavat tekoälykeskusteluun lisää moniäänisyyttä.

– –
Rajapinta palkitsee vuosittain erinomaisia pro gradu tai diplomitöitä, joiden aihepiiri kytkeytyy yhdistyksen tavoitteisiin: yhteiskuntatieteellisesti pohjautuneita töitä teknologiasta tai  teknologiaa hyödyntäviä yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia. Yhdistyksen toimintaa ja siten myös tätä palkintoa rahoittaa Koneen Säätiö.

Arviointiraatiin kuuluivat: Veikko Eranti (HY), Jukka Huhtamäki (Tuni), Merja Koskela (VY), Tuukka Lehtiniemi (HY), Janne Matikainen (HY), Matti Nelimarkka (HY/Aalto), Minna Saarikivi (Tukholman yliopisto), Marko Siitonen (JYU), ja Mikko Villi (JYU). Kunkin työn arvioi kaksi raatilaista, jotka valittiin niin, että mahdolliset eturistiriidat, ohjaussuhteet ja kollegasuhteet vältettiin. Päätöskokouksessa kärkiehdokkaiden ohjaajat ja arvioijat jääväsivät itsensä. Töiden arviointi perustui niiden akateemiseen laatuun sekä siihen, miten hyvin ne toteuttivat Rajapinta ry:n toiminnan painopisteitä, jotka oli mainittu myös palkintokutsussa. 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s