Rajapinnan opinn√§ytety√∂palkinnot 2020 my√∂nnettiin kuluttajaekonomian ja viestinn√§n tutkimuksen t√∂ille

Rajapinnan opinn√§ytety√∂palkinnot 2020 my√∂nnettiin kuluttajaekonomian ja viestinn√§n tutkimuksen t√∂ille

Photo: organprinter Flickr

Rajapinnan opinn√§ytety√∂palkinnot 2020 my√∂nnettiin kuluttajaekonomian ja viestinn√§n tutkimuksen t√∂ille, joissa k√§sitell√§√§n ilmastonmuutoskeskusteluja ja teko√§lypuhetta. Digitaalisten yhteiskuntatieteiden yhdistys Rajapinta ry on my√∂nt√§nyt kaksi opinn√§ytety√∂palkintoa akateemisen vuoden 2019‚Äď2020 aikana valmistuneille t√∂ille. Rajapinta jakaa palkinnon vuosittain ja se jaettiin nyt nelj√§tt√§ kertaa. T√§n√§ vuonna palkintoa haki kaikkiaan yksitoista ty√∂t√§.

Palkinnon saivat:

  1. Ilona Kousa (Helsingin yliopisto, kuluttajaekonomia): ‚ÄúTolkun kuluttajat‚ÄĚ ja ‚ÄĚilmastovouhottajat‚ÄĚ ‚Äď kuluttajien stereotyypit ja identiteettipoliittiset symbolit ilmastonmuutosta koskevassa verkkokeskustelussa (600 euroa) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/315834 
  2. Mimmi Piikkil√§ (Helsingin yliopisto, viestint√§): Teko√§ly√§ koskeva julkinen keskustelu Suomessa vuosina 1994‚Äď2019 (400 euroa) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314365 

Molemmat työt edustavat Rajapinta ry:n ytimessä olevaa digitaalista otetta yhteiskuntatieteellisten kysymysten ratkaisemisessa. Ne ovat laadukkaita, tieteidenvälisiä töitä, jotka ottavat uusia rohkeita hyppyjä teoreettisten tai metodologisten raja-aitojen yli. Arviointiraati arvosti erityisesti töiden menetelmällisiä valintoja sekä niiden yhdistämistä digitaalisen kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen. Molemmissa töissä yhdistyvät Rajapinta-yhdistyksen molemmat tavoitteet: informaatioteknologian yhteiskuntatieteellinen tutkimus sekä informaatioteknologian hyödyntäminen menetelmällisesti yhteiskuntatieteessä.

Kousan tutkielma tarkastelee kuluttamisen ja identiteettipolitiikan yhtym√§kohtia sosiaalisen median ilmastonmuutoskeskustelussa. Kousa kysyy, miten poliittinen kuluttajuus n√§kyy n√§iss√§ keskusteluissa ja miten Suomi24-palstan ilmastoskeptisen keskustelun kontekstissa m√§√§ritell√§√§n omaa ja toisten poliittista kuluttajaidentiteetti√§. Tutkimusmenetelm√§ss√§ yhdistyv√§t automatisoitu et√§luenta sek√§ laadullinen l√§hiluenta, Kousan itsens√§ korostama automaattisen ontologian opettaminen, sek√§ tulkinnallinen analyysi. Kousa osoittaa, ett√§ Suomi24-palstan ilmastonmuutoskeskustelua hallitsevat ilmastoskeptikot, joiden kommenteissa toistuu kaksi kuluttajan stereotyyppi√§: ilmastoskeptikoiden omaa viiteryhm√§√§ edustava ‚ÄĚtolkun kuluttaja‚ÄĚ ja vastapuolen viiteryhm√§√§ edustava ‚ÄĚilmastovouhottaja‚ÄĚ. Tutkimuksessa yhdistyv√§t hyvin perusteltu tutkimusaihe, kehitt√§v√§ menetelm√§llinen ote sek√§ monipuolinen keskustelu tuloksista suhteessa aiempaan tutkimukseen. Kousa pohtii kehittelem√§ns√§ l√§hestymistavan mahdollisuuksia ja rajoja suhteessa muihin menetelmiin ja osoittaa kyky√§ arvioida my√∂s kaupallisten v√§lineiden k√§ytt√∂√§ tutkimuksen osana. Huomionarvoista on, ett√§ tutkimuksen et√§luentaan perustuva osa on toteutettu valmiilla ty√∂kaluilla eik√§ siten ole vaatinut koodaustaitoja. Aineistona Suomi24 tarjoaa hedelm√§llisen n√§k√∂kulman sosiaalisen median empiiriselle tutkimukselle ja tuo esiin yhteiskunnallisesti merkitt√§vi√§ ilmi√∂it√§, jotka voisivat muuten j√§√§d√§ katveeseen. 

Piikkilän tutkielmassa tarkastellaan suomalaisessa mediassa käytyä tekoälyyn liittyvää julkista keskustelua 1990-luvulta 2020-luvulle. Työssä yhdistetään kahta menetelmää: laskennallista aihemallinnusta ja laadullista kehysanalyysiä, joiden yhdistelmää Piikkilä kutsuu kehysmallinnukseksi. Työssä avataan toimivasti laskennallisen menetelmän käyttöä ja siihen liittyviä ratkaisuja vaihe vaiheelta. Laadullisella tarkastelulla puolestaan todennetaan laskennallisen tutkimuksen oikeaan osuvuutta ja syvennetään tulkintaa. Piikkilä avaa selkeästi laskennallisten menetelmien käyttöä ja haasteita ja suhtautuu tuloksiinsa kriittisesti yhteiskuntatieteen näkökulmasta. Työn tärkein ansio on itse tutkimuksen aiheessa ja tuloksissa, joissa avataan yhteen digitalisaation keskeiseen elementtiin eli tekoälyyn liitettyjä odotuksia julkisessa keskustelussa. Tulokset korostavat hypesyklejä, tekoälymyyttiä ja talousnäkökulmia sekä peräänkuuluttavat tekoälykeskusteluun lisää moniäänisyyttä.

– –
Rajapinta palkitsee vuosittain erinomaisia pro gradu tai diplomit√∂it√§, joiden aihepiiri kytkeytyy yhdistyksen tavoitteisiin: yhteiskuntatieteellisesti pohjautuneita t√∂it√§ teknologiasta tai  teknologiaa hy√∂dynt√§vi√§ yhteiskuntatieteellisi√§ tutkimuksia. Yhdistyksen toimintaa ja siten my√∂s t√§t√§ palkintoa rahoittaa Koneen S√§√§ti√∂.

Arviointiraatiin kuuluivat: Veikko Eranti (HY), Jukka Huhtam√§ki (Tuni), Merja Koskela (VY), Tuukka Lehtiniemi (HY), Janne Matikainen (HY), Matti Nelimarkka (HY/Aalto), Minna Saarikivi (Tukholman yliopisto), Marko Siitonen (JYU), ja Mikko Villi (JYU). Kunkin ty√∂n arvioi kaksi raatilaista, jotka valittiin niin, ett√§ mahdolliset eturistiriidat, ohjaussuhteet ja kollegasuhteet v√§ltettiin. P√§√§t√∂skokouksessa k√§rkiehdokkaiden ohjaajat ja arvioijat j√§√§v√§siv√§t itsens√§. T√∂iden arviointi perustui niiden akateemiseen laatuun sek√§ siihen, miten hyvin ne toteuttivat Rajapinta ry:n toiminnan painopisteit√§, jotka oli mainittu my√∂s palkintokutsussa. 

Let’s get organized ‚Äď Rajapinta ry perustettu

2017-01-16-15-55-52

Tapaamisessamme 16.1.2017 pidimme perustamiskokouksen Rajapinta ry -nimiselle yhdistykselle, jonka tarkoituksena on tukea tieto- ja viestintäteknologian yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Täsmällisemmin, PRH:lla nyt hyväksyttävänä olevista säännöistä lainaten:

Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja kehittää tieto- ja viestintäteknologian yhteiskunnallista tutkimusta, ylläpitää, tukea ja kehittää tietoteknologiaa soveltavia tutkimusmenetelmiä yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, sekä seurata ja ottaa kantaa tieto- ja viestintäteknologian yhteiskunnallista vaikutusta tai niiden soveltamista koskeviin kysymyksiin. Yhdistys edistää alan tutkimuksen kotimaista sekä kansainvälistä yhteistyötä.

Miksi tällainen yhdistys tarvitaan? Toisin kuin useissa muissa maissa, Suomessa ei ole vielä muodostettu erillistä akateemista tutkimusyksikköä tieto- ja viestintäteknologian yhteiskunnallisista vaikutuksista kiinnostuneille yhteiskuntatieteilijöille. Teemaan erikoistuminen esimerkiksi maisteriopinnoissa ei ole mahdollista missään yhteiskuntatieteellisessä koulutusohjelmassa tällä hetkellä. Siksi päätimme ketterästi ryhtyä rakentemaan tutkimusyhteisöä itse, monitieteiselle pohjalle eri tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä. Rajapinta on tutkimusyhteisö tieto- ja viestintäteknologian ja yhteiskunnan välissä oleville tutkijoille ja opiskelijoille.

Toimintaamme kuuluu muun muassa tieteen popularisointia ja ajankohtaisten ilmiöiden asiantuntevaa käsittelyä tämän Rajapinta.co-blogin kautta, kuukausittaiset tutkijatapaamiset sekä vuosittainen Rajapinta-päivä, jossa esitetään alan suomalaista tutkimusta ja kutsutaan kansainvälisiä vierasluennoitsijoita. Tervetuloa meetup-tapaamisiin tutustumaan toimintaamme!

Yhdistyksen toimintaa tukee seuraavat neljä vuotta Koneen Säätiö vuoden 2016 lopulla myönnetyllä apurahalla. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Matti Nelimarkka.

– –

Same briefly in English: in out meetup on Monday Jan 16th we founded an association for social science orientated ICT research, under the name Rajapinta ry. The purpose of the association is to support and develop social science orientated research on information and communication technologies in the Finnish academia. Currently there are no institutions in Finnish universities that would specialize on ICT with a social scientific orientation, and for example no master programs allow students to specialize in these questions. Therefore, we decided to start a lean format of collaboration between Finnish researchers and universities to promote and support theoretical, methodological and practical issues related to ICTs and the society. Most of our activities are bilingual in Finnish and in English ‚Äď you are most welcome to our future meetups!