Rajapinnan opinnäytetyöpalkinnot 2020 myönnettiin kuluttajaekonomian ja viestinnän tutkimuksen töille

Rajapinnan opinnäytetyöpalkinnot 2020 myönnettiin kuluttajaekonomian ja viestinnän tutkimuksen töille

Photo: organprinter Flickr

Rajapinnan opinnäytetyöpalkinnot 2020 myönnettiin kuluttajaekonomian ja viestinnän tutkimuksen töille, joissa käsitellään ilmastonmuutoskeskusteluja ja tekoälypuhetta. Digitaalisten yhteiskuntatieteiden yhdistys Rajapinta ry on myöntänyt kaksi opinnäytetyöpalkintoa akateemisen vuoden 2019–2020 aikana valmistuneille töille. Rajapinta jakaa palkinnon vuosittain ja se jaettiin nyt neljättä kertaa. Tänä vuonna palkintoa haki kaikkiaan yksitoista työtä.

Palkinnon saivat:

  1. Ilona Kousa (Helsingin yliopisto, kuluttajaekonomia): “Tolkun kuluttajat” ja ”ilmastovouhottajat” – kuluttajien stereotyypit ja identiteettipoliittiset symbolit ilmastonmuutosta koskevassa verkkokeskustelussa (600 euroa) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/315834 
  2. Mimmi Piikkilä (Helsingin yliopisto, viestintä): Tekoälyä koskeva julkinen keskustelu Suomessa vuosina 1994–2019 (400 euroa) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314365 

Molemmat työt edustavat Rajapinta ry:n ytimessä olevaa digitaalista otetta yhteiskuntatieteellisten kysymysten ratkaisemisessa. Ne ovat laadukkaita, tieteidenvälisiä töitä, jotka ottavat uusia rohkeita hyppyjä teoreettisten tai metodologisten raja-aitojen yli. Arviointiraati arvosti erityisesti töiden menetelmällisiä valintoja sekä niiden yhdistämistä digitaalisen kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen. Molemmissa töissä yhdistyvät Rajapinta-yhdistyksen molemmat tavoitteet: informaatioteknologian yhteiskuntatieteellinen tutkimus sekä informaatioteknologian hyödyntäminen menetelmällisesti yhteiskuntatieteessä.

Kousan tutkielma tarkastelee kuluttamisen ja identiteettipolitiikan yhtymäkohtia sosiaalisen median ilmastonmuutoskeskustelussa. Kousa kysyy, miten poliittinen kuluttajuus näkyy näissä keskusteluissa ja miten Suomi24-palstan ilmastoskeptisen keskustelun kontekstissa määritellään omaa ja toisten poliittista kuluttajaidentiteettiä. Tutkimusmenetelmässä yhdistyvät automatisoitu etäluenta sekä laadullinen lähiluenta, Kousan itsensä korostama automaattisen ontologian opettaminen, sekä tulkinnallinen analyysi. Kousa osoittaa, että Suomi24-palstan ilmastonmuutoskeskustelua hallitsevat ilmastoskeptikot, joiden kommenteissa toistuu kaksi kuluttajan stereotyyppiä: ilmastoskeptikoiden omaa viiteryhmää edustava ”tolkun kuluttaja” ja vastapuolen viiteryhmää edustava ”ilmastovouhottaja”. Tutkimuksessa yhdistyvät hyvin perusteltu tutkimusaihe, kehittävä menetelmällinen ote sekä monipuolinen keskustelu tuloksista suhteessa aiempaan tutkimukseen. Kousa pohtii kehittelemänsä lähestymistavan mahdollisuuksia ja rajoja suhteessa muihin menetelmiin ja osoittaa kykyä arvioida myös kaupallisten välineiden käyttöä tutkimuksen osana. Huomionarvoista on, että tutkimuksen etäluentaan perustuva osa on toteutettu valmiilla työkaluilla eikä siten ole vaatinut koodaustaitoja. Aineistona Suomi24 tarjoaa hedelmällisen näkökulman sosiaalisen median empiiriselle tutkimukselle ja tuo esiin yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä, jotka voisivat muuten jäädä katveeseen. 

Piikkilän tutkielmassa tarkastellaan suomalaisessa mediassa käytyä tekoälyyn liittyvää julkista keskustelua 1990-luvulta 2020-luvulle. Työssä yhdistetään kahta menetelmää: laskennallista aihemallinnusta ja laadullista kehysanalyysiä, joiden yhdistelmää Piikkilä kutsuu kehysmallinnukseksi. Työssä avataan toimivasti laskennallisen menetelmän käyttöä ja siihen liittyviä ratkaisuja vaihe vaiheelta. Laadullisella tarkastelulla puolestaan todennetaan laskennallisen tutkimuksen oikeaan osuvuutta ja syvennetään tulkintaa. Piikkilä avaa selkeästi laskennallisten menetelmien käyttöä ja haasteita ja suhtautuu tuloksiinsa kriittisesti yhteiskuntatieteen näkökulmasta. Työn tärkein ansio on itse tutkimuksen aiheessa ja tuloksissa, joissa avataan yhteen digitalisaation keskeiseen elementtiin eli tekoälyyn liitettyjä odotuksia julkisessa keskustelussa. Tulokset korostavat hypesyklejä, tekoälymyyttiä ja talousnäkökulmia sekä peräänkuuluttavat tekoälykeskusteluun lisää moniäänisyyttä.

– –
Rajapinta palkitsee vuosittain erinomaisia pro gradu tai diplomitöitä, joiden aihepiiri kytkeytyy yhdistyksen tavoitteisiin: yhteiskuntatieteellisesti pohjautuneita töitä teknologiasta tai  teknologiaa hyödyntäviä yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia. Yhdistyksen toimintaa ja siten myös tätä palkintoa rahoittaa Koneen Säätiö.

Arviointiraatiin kuuluivat: Veikko Eranti (HY), Jukka Huhtamäki (Tuni), Merja Koskela (VY), Tuukka Lehtiniemi (HY), Janne Matikainen (HY), Matti Nelimarkka (HY/Aalto), Minna Saarikivi (Tukholman yliopisto), Marko Siitonen (JYU), ja Mikko Villi (JYU). Kunkin työn arvioi kaksi raatilaista, jotka valittiin niin, että mahdolliset eturistiriidat, ohjaussuhteet ja kollegasuhteet vältettiin. Päätöskokouksessa kärkiehdokkaiden ohjaajat ja arvioijat jääväsivät itsensä. Töiden arviointi perustui niiden akateemiseen laatuun sekä siihen, miten hyvin ne toteuttivat Rajapinta ry:n toiminnan painopisteitä, jotka oli mainittu myös palkintokutsussa. 

Rajapinnan opinnäytetyöpalkinnot 2019 myönnetty digitaalisen kulttuurin ja datatieteen pro graduille

Rajapinnan opinnäytetyöpalkinnot 2019 myönnetty digitaalisen kulttuurin ja datatieteen pro graduille

thesis-pile-kuvitus-flickr-organprinter
Photo: (cc) organprinter Flickr

Digitaalisten yhteiskuntatieteiden yhdistys Rajapinta ry on myöntänyt kaksi opinnäytetyöpalkintoa akateemisen vuoden 2018–2019 aikana valmistuneille opinnäytetöille. Rajapinta jakaa vuosittaisen palkinnon nyt jo kolmatta kertaa. Tänä vuonna palkintoa haki kaikkiaan kymmenen työtä.

Palkinnon saivat:

Molemmat työt edustavat Rajapinta ry:n ytimessä olevaa digitaalista otetta yhteiskuntatieteellisten kysymysten ratkaisemisessa. Ne ovat laadukkaita, tieteidenvälisiä töitä, jotka ottavat uusia rohkeita hyppyjä teoreettisten, metodologisten tai epistemologisten raja-aitojen yli. Arviointiraati arvosti myös töiden ajankohtaisia, yhteiskunnallisia aiheita sekä omaperäistä otetta niiden tarkastelussa.

Toivasen tutkimus selvittää, miten suomalainen vastamedia käyttää ja kehystää valtamedian uutisia, sekä soveltaa ohjattua koneoppimista eri kehystämisen tapojen tunnistamiseen. Tulokset osoittavat, että kehystyksessä kannattaa sisällön lisäksi tarkastella tekstin rakennetta. Työ tarttuu mielenkiintoiseen ja ajankohtaiseen aiheeseen ja tuottaa lisää ymmärrystä siitä, miten mediajulkisuuden dynamiikkaa voi tutkia laskennallisten menetelmien avulla. Työ keskustelee kahden eri tieteenalan kirjallisuuden kanssa ottamalla yhteiskuntatieteellisen käsitteen ja soveltamalla menestyksekkäästi koneoppimisen menetelmiä sen ratkaisemiseksi. Työ on selkeä esimerkki “Rajapinta-alan perustutkimuksesta”, jollaista arviointiraati peräänkuuluttaa lisää.

Vaahensalon tutkimuksen lähtökohtana on uusi käsite ’toiseuttava verkkokeskustelu’, jota määrittelemällä yritetään löytää vihapuheen käsitettä neutraalimpi ja monipuolisempi tutkimuksellinen tarkastelukulma. Tutkimuksessa yhdistetään mediakulttuurin ja kielentutkimuksen sekä jossain määrin sosiaalipsykologista näkökulmaa. Työssä tarkastellaan digitaalisten aineistojen käyttöliittymiä ja pohditaan niitä kriittisesti käyttämällä Suomi24-aineistoa ja Korp-työkalua esimerkkinä. Työssä osoitetaan konkreettisesti, miten digitaalista analyysiä voi tehdä määrällisesti ja argumentoidaan samalla laadullisen tutkimusotteen selittävää voimaa. Usein digitaalista yhteiskuntatiedettä vaivaa tietynlainen muutoksen nopeus ja siitä aiheutuva käsitteellinen köyhyys, mihin tämä gradu tarjoaa oivallisen kontribuution.

Rajapinta ry. toivottaa onnea palkituille ja kiittää kaikkia osallistuneita!

– –
Rajapinta palkitsee vuosittain erinomaisia pro gradu tai diplomitöitä, joiden aihepiiri kytkeytyy yhdistyksen tavoitteisiin: yhteiskuntatieteellisesti pohjautuneita töitä teknologiasta tai teknologiaa hyödyntäviä yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia. Yhden palkinnon arvo on 500 euroa. Yhdistyksen toimintaa ja siten myös tätä palkintoa rahoittaa Koneen Säätiö.

Arviointiraatiin kuuluivat: Veikko Eranti (HY), Merja Koskela (VY), Matti Nelimarkka (HY/Aalto), Thomas Olsson (TAU), Merja Porttikivi (HY/Aalto), Risto Sarvas (Aalto) ja Anu Sivunen (JYU). Kunkin työn arvioi kaksi raatilaista, jotka valittiin niin, että mahdolliset eturistiriidat, ohjaussuhteet ja kollegasuhteet vältettiin. Töiden arviointi perustui niiden akateemiseen laatuun sekä siihen, miten hyvin ne toteuttivat Rajapinta ry:n toiminnan painopisteitä, jotka oli mainittu myös palkintokutsussa. Työn tekijän aktiivisuus Rajapinta-yhdistyksessä ei ollut arvioinnissa etu eikä haitta.