Generatiivinen tekoäly on tutkijalle houkutteleva työkalu. Sen käyttö aineiston analyysissa sisältää kuitenkin tutkimuseettisiä sudenkuoppia: pystyykö tutkija selittämään, miten analyysi on tehty? Kykeneekö arvioija arvioimaan prosessin luotettavuutta? Tiedämmekö, mitä aineistolle tapahtuu, kun sen syöttää tekoälysovellukseen?
Kyky verbaaliseen ilmaisuun tekee ChatGPT:stä ymmärrettävän, lähestyttävän ja inhimillisemmän tekoälyn. Samalla GPT-kielimallit paljastavat, kuinka toisteista osa ihmisviestinnästä on. Mutta voiko toisteinen viestintä luoda uutta tietoa tai rakentaa yhteisöjä?
Valtioneuvoston periaatepäätös pyrkii luomaan suuntaa lähitulevaisuuden teknologiapolitiikalle. Sen tavoitteenasettelua vaivaa kuitenkin konkreettisten, teknologian ja hyvinvoinnin sisältöjä koskevien linjausten puute. Jos emme tee näitä valintoja itse, kansainväliset yritykset tekevät ne puolestamme. Niille Suomi ja suomalaisten hyvinvointi ovat sivuseikka.
Viime vuosien aikana on puhuttu paljon algoritmien vallasta, mutta keskusteluissa esiintyy monia erilaisia näkökulmia siitä, minkälaista tuo valta oikeastaan on. Tässä kirjoituksessa pohdimme yhtä mahdollista syytä sille, miksi algoritmit ylipäätään saavat valtaa.
Tekoälyä kuvataan maiden tai maanosien välisenä kilpajuoksuna, jonka ennakkosuosikkeina ovat USA ja Kiina, sekä haastajana EU. Asetelma näkyy EU-maissa tekoälystrategioina, ohjelmina ja rahoitusinstrumentteina. Valtioneuvoston tuoreen eettistä tietopolitiikkaa koskevan selonteon mukaan Suomi tavoittelee kilpailuetua eettisesti kestävällä tekoälyn kehittämisellä ja soveltamisella.
Rajapinta 