#vaalit2015: alustavia analyyseja eduskuntavaalipöhinästä sosiaalisessa mediassa

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen Digivaalit 2015 -tutkimushanke, jonka takana ovat Matti, Salla ja Arto tämän blogin kirjoittajista, tutkii verkossa muodostuvaa julkisuutta eduskuntavaalien ympärillä. Aineiston keruu jatkuu vaalipäivään asti, mutta alustavia analyyseja tehtiin jo vaaliviikolla.

Lähes kahdensadantuhannen vaalitwiitin analyysi osoittaa, että hashtageista on tullut keskeinen kampanjointimuoto myös politiikassa. Puolueiden lisäksi vaalikeskusteluun verkossa osallistuvat aktiivisesti erilaiset kansalais- ja etujärjestöt. Keskustelu on kuitenkin keskittynyttä ja jakautunutta: äänekkäimmät ehdokkaat löytyvät Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä ja poliittiset ryhmittyvät viestivät enimmäkseen keskenään.

Tutkijat havaitsivat, että Twitter-tili löytyi kaikkiaan 938 kansanedustajaehdokkaalta kaikista 2146:sta, eli kaikkiaan 44 prosenttia ehdokkaista on läsnä Twitterissä. Lienee siis liioittelua väittää näitäkään vaaleja ainakaan Twitter-vaaleiksi, vaikkakin Twitterissä läsnä oli kaksi kertaa enemmän ehdokkaita kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Hashtag- eli aihetunnistevaaleiksi niitä sen sijaan voisi kutsua. Puolueiden lisäksi monet erityyppiset toimijat kansalaisjärjestöistä mediaan ovat rakentaneet omia kampanjoitaan erilaisten hashtagien ympärille. Formaattiin liittyy kiinteästi myös äänestyslupausten kerääminen kansalaisilta sekä ehdokkaiden rekrytointi kampanjan arvojen taakse.

Tällaisia kampanjoita olivat muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton #koulutuslupaus, eri lasten- ja nuortenjärjestöjen yhteinen #huoneentaulu-kampanja sekä ympäristöjärjestöjen ja yritysten yhdessä tekemä #energiaremontti2015-kampanja. Lisäksi lähes jokaiselta puolueelta löytyi oma kampanjahashtag – samoin kuin lukuisilta yksittäisiltä ehdokkailta. Osa näistä kampanjoista on mobilisoinut paljonkin Twitterin käyttäjiä, sillä ne näkyvät koko aineiston suosituimpien hashtagien listalla.

Eniten äänessä vihreät ja kokoomus Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireistä

Vaaliaiheinen twiittailu aktivoitui helmikuun alussa, ensimmäisen kerran yli 2 000 twiittiä päivässä naputeltiin 9.2. ja 18.3. valittuja aihetunnisteita käyttäen twiitattiin jo 8 355 kertaa.

Vaikuttaa myös siltä, että politiikkaa on arkista toimintaa, sillä twiittailu on aktiivisinta viikolla ja hiljenee viikonlopuiksi. Tarkasteltujen asiasanoiden osalta noin 16 000 twiittiä kirjoittivat ehdokkaat, kun taas suurimman osan – 91% kaikista viesteistä – kirjoittivat muut toimijat; äänestäjät, etujärjestöt sekä median edustajat.

Twiittien jakaumaa tarkastellessa selviää myös, että Twitterin käyttö on paitsi puolueittain myös alueellisesti jakautunut — eniten twiittejä lokakuusta vaaliviikon torstaihin mennessä lähettivät vihreiden ja kokoomuksen ehdokkaat Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä (ks. Taulukko 1, Kuva 1).

Kuva 1. Ehdokkaiden twiittien määrä yhteensä

Hashtagien eli aihetunnisteiden avulla voidaan yleisellä tasolla tarkastella keskustelun aihepiirejä vaalikeskustelussa (ks. Kuva 2, Kuva 3). Yleisten #vaalit2015 ja #politiikka -tunnisteiden yhteydessä käytettiin eniten puolueisiin viittaavia aihetunnisteita. Niiden jälkeen yleisiksi puheenaiheiksi nousivat myös #talous, #työ, turvallisuuspolitiikka eli #turpo, #vaalikoneet sekä #sote. Myöhemmin hankkeessa tutkijat selvittävät teemojen liikkumista verkon julkisuudessa kaikkien tekstisisältöjen tasolla laskennallisen analyysin keinoin.

Kuva 2. Hashtagien käytön jakautuminen eri puolueiden ehdokkaiden kesken.

Kuva 3. Suosituimmat hashtagit aineistossa. Yleiset vaali-, politiikka- tai eduskunta-sanat on poistettu.

Kuplia ja valtarakenteita

Sosiaalisen median ja politiikan tutkimuksessa on jo pitkään analysoitu oikean maailman ja digitaalisen maailman välistä yhteyttä. Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että yleensä esillä ovat samat henkilöt ja teemat, jotka ovat näkyvillä muuallakin. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, kuinka edustava sosiaalinen media lopulta on.

Digivaalit 2015 -hankkeen tekemä verkostoanalyysi (ks. Kuva 4)  tunnisteella #vaalit2015-merkityistä twiiteistä ja Instagram-viesteistä paljastaa, että ainakin näissä palveluissa vaaliviestintä pysyy puoluepoteroissaan. Verkostokuvaajassa yhdessä esiintyneet hashtagit ja käyttäjät asettuvat lähelle toisiaan, ja suosituimmat hashtagit ja käyttäjät näkyvät suurempana.

Kuva 4. Verkostoanalyysi #vaalit2015-aihetunnisteella merkityistä viesteistä Twitterissä ja Instagramissa. (ks. isompi pdf-versio tästä)

Pääministeripuolue Kokoomus ja ennakkosuosikki Keskusta erottuvat omana ryhmänään sekä aihepiireinä että keskenään viestivinä toimijoina. Vastaavasti Vihreät erottuvat omana keskustelukuplanaan: he ovat aktiivisia, mutta enimmäkseen keskenään. Kolmas selkeä ryhmittymä on puolueista irrallaan: lasten ja nuorten järjestöt ja heidän kampanjahastaginsa herättävät paljon keskustelua, jossa muutamia kansanedustajaehdokkaitakin on mukana. Voisi ajatella, että tämän aiheen nouseminen näin selkeästi esille kertoo siitä, että nuoremmat ikäpolvet järjestöineen ovat verrattain aktiivisia Twitterin ja Instagramin käyttäjiä.

Vaaliaineistojen analyysi jatkuu

Digivaalit 2015 -tutkimushanke on yhdessä Kansalliskirjaston kanssa kerännyt alkuvuoden ajan eri sosiaalisen median palveluista vaaleihin liittyviä sisältöjä. Hankkeen päätavoitteena on selvittää, miten eri mediat vaikuttavat vuorovaikutuksessa keskenään ja kuka verkkojulkisuuden keskustelua hallitsee.

Tässä julkaistuja analyyseja varten tutkijat analysoivat yli 175 000 kappaletta 13.11.2014 – 16.4.2015 lähetettyjä twiittejä, jotka oli merkitty asiasanoilla #valet2015, #vaalit2015, #vaalit, #politiikka tai sisälsivät sanat vaalit, poliitikko, politiikka tai poliitikot. Verkostoanalyysissa on mukana myös Instagram. Aineiston keruu on tehty yhteistyössä Sometrik Oy:n kanssa. Ehdokkaiden tiedot ja käyttäjänimet saatiin avoimesti julkaistuista Helsingin Sanomien ja Yleisradion vaalikonedatoista.

Digivaalit 2015-hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT sekä Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC. Projektin rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö. Tutkimus jatkuu vaalien jälkeen tarkemmalla analyysillä vaalikeskustelusta sekä sosiaalisen median ja perinteisen median vuoropuhelusta. Kansalliskirjaston keräämät verkkoaineistot  ovat asiakkaiden käytössä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa, Eduskunnan kirjastossa sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa.

Lisätietoa Digivaalit 2015-hankkeesta:
https://www.hiit.fi/digivaalit-2015

digivaalit2015@hiit.fi
Tutkija Matti Nelimarkka / 050 52 75 920
Tutkija Salla-Maaria Laaksonen / 050 415 6576
Tutkimusavustajat Arto Kekkonen, Mari Marttila ja Mari Tuokko.

Digivaalit 2015 -tutkimusryhmä päivystää 17.4. – 25.4.; pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostitse digivaalit2015@hiit.fi . Vastaamme mielellämme kysymyksiin jotka liittyvät sosiaalisen median käyttöön vaaleissa sekä selvitämme mahdollisuuksien mukaan vastauksia myös tarkempiin kysymyksiin toimittajien pyynnöstä. Huomioithan kuitenkin, että joidenkin analyysien tekeminen näin isolla aineistolla saattaa viedä aikaa.