Digivaalit 2015: Ehdokkaiden ja kansalaisten vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa vaalikampanjoinnin aikana – tyhjyyteen huutelua vai merkityksellistä dialogia?

Sosiaalisesta mediasta on nykyisin tullut keskeinen osa vaaliviestintää ja poliittista kampanjointia. Samalla suunnitelmallinen, strateginen ja yksisuuntainen kampanjavaikuttaminen on muuttunut vuorovaikutteiseksi – kansalaiset voivat lähestyä ehdokkaita sosiaalisessa mediassa aikaa ja paikkaa katsomatta, eikä viestinnän kontrolli ole enää yhtä selkeästi ehdokkaan käsissä.

Vaikka on korostettu, että sosiaalinen verkko ei ole kehittynyt niin keskustelevaksi politiikan välineeksi kuin alun perin toivottiin, monet tutkimukset ovat todenneet, että poliitikot ja ehdokkaat ovat sosiaalisen median avulla yhä useammin yhteyksissä kansalaisten kanssa. Ehdokkaiden ja kansalaisten keskustelusta sosiaalisessa mediassa tiedetään kuitenkin toistaiseksi vain hyvin vähän: Mitä oikeasti tapahtuu, kun ehdokkaat ja kansalaiset keskustelevat sosiaalisessa mediassa? Onko näillä keskusteluilla todellisuudessa merkitystä?

Näihin kysymyksiin etsin vastausta puheviestinnän pro gradu –työssäni. Tutkielmassani tarkastelin ehdokkaiden ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa eduskuntavaalien 2015 kampanjoinnin aikana. Päätavoitteenani oli kuvata ja ymmärtää sitä, millaisia vuorovaikutuksen funktioita sekä topiikkeja ehdokkaiden ja kansalaisten välisessä keskustelussa sosiaalisessa mediassa esiintyy vaalikampanjoinnin aikana.

Tutkielman aineisto kerättiin sosiaalisen mediasta laskennallisen yhteiskuntatieteen menetelmiä hyödyntäen eduskuntavaalien 2015 aikana. Aineistoksi valikoitiin Twitteristä ja Facebookista systemaattisesti keskusteluketjuja (N=433), joihin osallistui sekä ehdokkaita että kansalaisia. Tutkimus toteutettiin vuorovaikutusanalyysin keinoin sekä määrällistä että laadullista otetta käyttäen. Keskusteluista luokiteltiin vuorovaikutuksen funktioita sekä aineistolähtöisesti että teoriasidonnaisesti luotuun analyysikategoriaan. Lisäksi tarkastelussa olivat keskustelun topiikit. Analyysiyksikkönä toimi yksittäinen viesti.

Tutkimuksen tulosten mukaan ehdokkaiden ja kansalaisten välinen keskustelu sosiaalisessa mediassa eduskuntavaalien 2015 vaalikampanjoinnin aikana

  • on pääosin mielipiteiden esittämistä ja pyytämistä, joskin mielipiteitä esitetään huomattavasti enemmän kuin niitä pyydetään
  • pitää sisällään runsaasti tiedon vaihtamista sekä itsestä ja omasta toiminnasta kertomista, joskin yleisellä tasolla
  • sisältää enemmän erimielisyyden osoittamista kuin samanmielisyyden ilmaisua
  • liittyy kampanjointiin, vaaleihin ja puoleisiin sekä muihin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten talous ja liiketoiminta
  • on monilta osin samankaltaista Twitterissä ja Facebookissa, mutta niiden välillä on havaittavissa myös selkeitä eroja

Tutkimuksen tulosten mukaan voidaan siis todeta, että ehdokkaiden ja kansalaisten välinen keskustelu sosiaalisessa mediassa rakentuu suureksi osaksi mielipiteiden jakamiselle ja hakemiselle. Keskusteluissa ehdokkaat ja kansalaiset jakavat ajatuksiaan, tunteitaan ja näkemyksiään, ilmaisevat asenteitaan, sekä ottavat kantaa asioihin. Tyypillistä kuitenkin on, että mielipiteitä esitetään huomattavasti enemmän kuin niitä kysytään muilta. Lisäksi sosiaalisen median keskusteluissa vaihdetaan aktiivisesti ajankohtaisiin tapahtumiin liittyvää informaatioita sekä kerrotaan itsestä ja omasta toiminnasta, joskin vain hyvin yleisellä tasolla.

Mielenkiintoista on, että tulosten perusteella keskustelussa on eroja sosiaalisen median palvelusta riippuen. Twitter-vuorovaikutuksessa ilmenee mielipiteiden vaihtamista, erimielisyyden osoittamista ja linkkien jakamista, minkä lisäksi keskusteluissa kritisoidaan tyypillisemmin kuin kehutaan. Eduskuntavaalikampanjoinnin 2015 aikana Twitter vaikuttikin näyttäytyvän palveluna, jolle oli ominaista mielipiteiden esittäminen ja hakeminen sekä kriittisempi keskustelu kuin Facebookille. Sen sijaan Facebookissa ehdokkaiden ja kansalaisten välinen keskustelu vaikuttaa kytkeytyvän hieman tiiviimmin kampanjointiin kuin Twitterissä: Facebook-vuorovaikutuksessa korostuvat näkemysten ja tiedon vaihtamisen ohella myös kampanjapäivittäminen ja kampanjointiin liittyvät myönteiset vuorovaikutuksen funktiot, kuten kampanjatuen osoittaminen sekä ehdokkaiden kehuminen.

Tutkielman tulokset osoittavat, että sosiaalisessa mediassa ei pelkästään kampanjoida ja markkinoida, vaan ehdokkaat ja kansalaiset myös jakavat ja hakevat aktiivisesti mielipiteitä sekä käyvät merkityksellisiä keskusteluja vaalikampanjoinnin aikana. Tulokset antavat viitteitä siitä, että kansalaiset tiedostavat sosiaalisen median potentiaalin suoran interpersonaalisen keskustelun mahdollistavana alustana poliittisten ehdokkaiden kanssa.  Lisäksi tulosten pohjalta voidaan
esittää oletus siitä, että Twitterissä ja Facebookissa käytävä poliittinen keskustelu eroaa toisistaan.

Maisterintutkielma suoritettiin osana Digivaalit2015-hanketta. Tutkielma on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Vaalit2015: Muutama sana #olohuonetentistä ja Twitteristä

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisessä Digivaalit 2015 –hankkeessa tutkimme sitä, miten eduskuntavaalien aikana eri mediat ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja kuka verkkojulkisuuden keskustelua hallitsee. Kuten jo aiemmin tässä blogissa julkaistusta alustavasta analyysistä käy ilmi, eduskuntavaalit 2015 näyttäytyivät sosiaalisessa mediassa todellisina hashtag- eli aihetunnistevaaleina. Kevään aikana valtava määrä toimijoita markkinoi omia ideoitaan hashtagien avulla, minkä lisäksi näkyvyyttä saavuttivat erilaiset aihetunnisteiden avulla levinneet ilmiöt.

Yksi tämänkaltaisista hashtageistä oli #olohuonetentti, joka nousi myös yhdeksi vaalien puhuttaneimmista some-ilmiöistä. Viestinnän ammattilaisten verkosto ProComin vaikuttajaviestintäjaos järjesti keskiviikkona 20.5 Vaikuttamisen ja vakuuttamisen uudet ilmiöt –tilaisuuden, jossa pureuduttiin tähän sosiaalisessa mediassa levinneeseen kansalaisaktiivisuuden uuteen muotoon.

Ystäväporukan aloitteesta liikkeelle lähteneen olohuonetentin ideana on, että mikä tahansa kaveriporukka voi kutsua olohuoneeseen tulevien vaalien ehdokkaita ja järjestää pienimuotoisen poliittisen tentin. Ilmiön taustavaikuttaja, kansalaisaktiivi Riina Malhotra päätti vuoden alussa levittää ideaa suuremman yleisön tietoon. Hän avasi olohuonetentille nettisivut sekä Facebook ja Twitter-tilin. Kampanjan some-strategia oli yksinkertainen: kaverit ja tutut värvättiin levittämään ideaa sosiaalisessa mediassa ja Twitter-tilillä alettiin seurata nuoria, aktiivisia ja innokkaita toimittajia. Kampanjan kokonaisbudjetti oli 32 euroa.

Strategia toimi: sometus käynnistyi. Pian Helsingin Sanomista soitettiin, muut Suomen mediat seurasivat perässä ja ilmiö sai myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kevään aikana olohuonetenttejä järjestettiin yhteensä ainakin 60 olohuoneessa ja niihin osallistui 1000 kansalaista ja 150 ehdokasta. Twiittejä aihetunnisteella julkaistiin yli 3500 kappaletta.

Katsotaanpas seuraavaksi hieman tarkemmin sitä, miten kampanja oikeastaan levisi sosiaalisessa mediassa. Alustavien analyysien mukaan #olohuonetentti –hashtagin Twitter-pöhinä näyttää tältä:

olohuonetentti-timeline

Kuva1: #olohuonetentti-aihetunnisteella merkittyjen viestien määrä Twitterissä.

Twiittailu olohuonetentti –aihetunnisteella alkoi tammikuun lopulla heti Twitter-tilin avaamisen jälkeen. Twitter-aktiivisuus olohuonetentin ympärillä lisääntyi huomattavasti vaalipäivän lähestyessä.

verkostoanalyysi_olohuonetentti

Kuva2: Verkostoanalyysi #olohuonetentti-aihetunnisteella merkityistä viesteistä Twitterissä.

Twitterissä olohuonetentti-keskusteluun osallistui kirjava joukko yksittäisiä käyttäjiä – niin ehdokkaita, toimittajia kuin kansalaisiakin. Kun kuvan verkostoa verrataan #vaalit2015-twiiteistä tehtyyn verkostoanalyysiin, nähdään selvästi kuinka olohuonetentin ympärillä puolueet eivät erotu omina siiloinaan, vaan Twitter-pöhinää käytiin laajasti ylitse puoluerajojen. Voidaankin sanoa, että olohuonetentti onnistui sekoittamaan perinteisiä Twitter-kuplia.

Twitter-pöhinää siis ilmeni ja ilmiö tavoitti sosiaalisessa mediasa suuren määrän erilaisia käyttäjiä. Mutta syntyikö kaiken tämän twiittaamisen keskellä ollenkaan todellista vuorovaikutusta? Olohuonetentin Twitter-tilin sekä hashtagin havainnointi osoittaa, että twiittaaminen vaikutti toteuttavan Twitterissä yleistä jakaumaa: lähetettyjä twiittejä on paljon, mutta aiheesta syntyneitä keskusteluita vähemmän. Sen sijaan hashtagin ympärillä ilmeni paljon ”kevyttä vuorovaikutusta”, kuten tykkäyksiä ja uudelleentwiittauksia. Syntyneet keskusteluketjut sisältivät pitkälti kiittelyä, tenttien mainostamista tai konseptista keskustelemista. Twitterille tyypilliseen tapaan keskustelut olivat hyvin lyhyitä ja ytimekkäitä.

Keskustelun vähäisestä määrästä huolimatta olohuonetentti saavutti merkittävää näkyvyyttä Twitterissä. Palvelussa korostuvat reaaliaikainen viestintä ja välittömyys, minkä lisäksi se tarjoaa sopivaa matalan kynnyksen helppoa somettamista. Malhotra arveleekin, että kampanjan saaman Twitter-huomion taustalla vaikuttivat muun muassa sen helppous, rentous ja epäformaalius. Lisäksi ilmiö on voittoa tavoittelematon, puolueesta riippumaton ja sen taustalla oli yhteiseen hyvään nojaava ajatus – tarkoitus vahvistaa demokratiaa.

Olohuonetentti vaikuttaakin olevan yksi niistä ilmiöstä, jotka nousivat vaalien aikana niin sosiaalisen median kuin perinteisenkin median agendalle – pelkästään kansalaisten aloitteesta.

#vaalit2015: alustavia analyyseja eduskuntavaalipöhinästä sosiaalisessa mediassa

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen Digivaalit 2015 -tutkimushanke, jonka takana ovat Matti, Salla ja Arto tämän blogin kirjoittajista, tutkii verkossa muodostuvaa julkisuutta eduskuntavaalien ympärillä. Aineiston keruu jatkuu vaalipäivään asti, mutta alustavia analyyseja tehtiin jo vaaliviikolla.

Lähes kahdensadantuhannen vaalitwiitin analyysi osoittaa, että hashtageista on tullut keskeinen kampanjointimuoto myös politiikassa. Puolueiden lisäksi vaalikeskusteluun verkossa osallistuvat aktiivisesti erilaiset kansalais- ja etujärjestöt. Keskustelu on kuitenkin keskittynyttä ja jakautunutta: äänekkäimmät ehdokkaat löytyvät Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä ja poliittiset ryhmittyvät viestivät enimmäkseen keskenään.

Tutkijat havaitsivat, että Twitter-tili löytyi kaikkiaan 938 kansanedustajaehdokkaalta kaikista 2146:sta, eli kaikkiaan 44 prosenttia ehdokkaista on läsnä Twitterissä. Lienee siis liioittelua väittää näitäkään vaaleja ainakaan Twitter-vaaleiksi, vaikkakin Twitterissä läsnä oli kaksi kertaa enemmän ehdokkaita kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Hashtag- eli aihetunnistevaaleiksi niitä sen sijaan voisi kutsua. Puolueiden lisäksi monet erityyppiset toimijat kansalaisjärjestöistä mediaan ovat rakentaneet omia kampanjoitaan erilaisten hashtagien ympärille. Formaattiin liittyy kiinteästi myös äänestyslupausten kerääminen kansalaisilta sekä ehdokkaiden rekrytointi kampanjan arvojen taakse.

Tällaisia kampanjoita olivat muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton #koulutuslupaus, eri lasten- ja nuortenjärjestöjen yhteinen #huoneentaulu-kampanja sekä ympäristöjärjestöjen ja yritysten yhdessä tekemä #energiaremontti2015-kampanja. Lisäksi lähes jokaiselta puolueelta löytyi oma kampanjahashtag – samoin kuin lukuisilta yksittäisiltä ehdokkailta. Osa näistä kampanjoista on mobilisoinut paljonkin Twitterin käyttäjiä, sillä ne näkyvät koko aineiston suosituimpien hashtagien listalla.

Eniten äänessä vihreät ja kokoomus Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireistä

Vaaliaiheinen twiittailu aktivoitui helmikuun alussa, ensimmäisen kerran yli 2 000 twiittiä päivässä naputeltiin 9.2. ja 18.3. valittuja aihetunnisteita käyttäen twiitattiin jo 8 355 kertaa.

yleinen_vaalikeskustelu

Vaikuttaa myös siltä, että politiikkaa on arkista toimintaa, sillä twiittailu on aktiivisinta viikolla ja hiljenee viikonlopuiksi. Tarkasteltujen asiasanoiden osalta noin 16 000 twiittiä kirjoittivat ehdokkaat, kun taas suurimman osan – 91% kaikista viesteistä – kirjoittivat muut toimijat; äänestäjät, etujärjestöt sekä median edustajat.

Twiittien jakaumaa tarkastellessa selviää myös, että Twitterin käyttö on paitsi puolueittain myös alueellisesti jakautunut — eniten twiittejä lokakuusta vaaliviikon torstaihin mennessä lähettivät vihreiden ja kokoomuksen ehdokkaat Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä (ks. Taulukko 1, Kuva 1).

dv2015_twiititpuolueittain

Kuva 1. Ehdokkaiden twiittien määrä yhteensä

Hashtagien eli aihetunnisteiden avulla voidaan yleisellä tasolla tarkastella keskustelun aihepiirejä vaalikeskustelussa (ks. Kuva 2, Kuva 3). Yleisten #vaalit2015 ja #politiikka -tunnisteiden yhteydessä käytettiin eniten puolueisiin viittaavia aihetunnisteita. Niiden jälkeen yleisiksi puheenaiheiksi nousivat myös #talous, #työ, turvallisuuspolitiikka eli #turpo, #vaalikoneet sekä #sote. Myöhemmin hankkeessa tutkijat selvittävät teemojen liikkumista verkon julkisuudessa kaikkien tekstisisältöjen tasolla laskennallisen analyysin keinoin.

dv2015_hashtagitpuolueittain

Kuva 2. Hashtagien käytön jakautuminen eri puolueiden ehdokkaiden kesken.

dv2015_yleisimmathastagit

Kuva 3. Suosituimmat hashtagit aineistossa. Yleiset vaali-, politiikka- tai eduskunta-sanat on poistettu.

Kuplia ja valtarakenteita

Sosiaalisen median ja politiikan tutkimuksessa on jo pitkään analysoitu oikean maailman ja digitaalisen maailman välistä yhteyttä. Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että yleensä esillä ovat samat henkilöt ja teemat, jotka ovat näkyvillä muuallakin. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, kuinka edustava sosiaalinen media lopulta on.

Digivaalit 2015 -hankkeen tekemä verkostoanalyysi (ks. Kuva 4)  tunnisteella #vaalit2015-merkityistä twiiteistä ja Instagram-viesteistä paljastaa, että ainakin näissä palveluissa vaaliviestintä pysyy puoluepoteroissaan. Verkostokuvaajassa yhdessä esiintyneet hashtagit ja käyttäjät asettuvat lähelle toisiaan, ja suosituimmat hashtagit ja käyttäjät näkyvät suurempana.

Screen Shot 2015-04-19 at 20.06.48

Kuva 4. Verkostoanalyysi #vaalit2015-aihetunnisteella merkityistä viesteistä Twitterissä ja Instagramissa. (ks. isompi pdf-versio tästä)

Pääministeripuolue Kokoomus ja ennakkosuosikki Keskusta erottuvat omana ryhmänään sekä aihepiireinä että keskenään viestivinä toimijoina. Vastaavasti Vihreät erottuvat omana keskustelukuplanaan: he ovat aktiivisia, mutta enimmäkseen keskenään. Kolmas selkeä ryhmittymä on puolueista irrallaan: lasten ja nuorten järjestöt ja heidän kampanjahastaginsa herättävät paljon keskustelua, jossa muutamia kansanedustajaehdokkaitakin on mukana. Voisi ajatella, että tämän aiheen nouseminen näin selkeästi esille kertoo siitä, että nuoremmat ikäpolvet järjestöineen ovat verrattain aktiivisia Twitterin ja Instagramin käyttäjiä.

Vaaliaineistojen analyysi jatkuu

Digivaalit 2015 -tutkimushanke on yhdessä Kansalliskirjaston kanssa kerännyt alkuvuoden ajan eri sosiaalisen median palveluista vaaleihin liittyviä sisältöjä. Hankkeen päätavoitteena on selvittää, miten eri mediat vaikuttavat vuorovaikutuksessa keskenään ja kuka verkkojulkisuuden keskustelua hallitsee.

Tässä julkaistuja analyyseja varten tutkijat analysoivat yli 175 000 kappaletta 13.11.2014 – 16.4.2015 lähetettyjä twiittejä, jotka oli merkitty asiasanoilla #valet2015, #vaalit2015, #vaalit, #politiikka tai sisälsivät sanat vaalit, poliitikko, politiikka tai poliitikot. Verkostoanalyysissa on mukana myös Instagram. Aineiston keruu on tehty yhteistyössä Sometrik Oy:n kanssa. Ehdokkaiden tiedot ja käyttäjänimet saatiin avoimesti julkaistuista Helsingin Sanomien ja Yleisradion vaalikonedatoista.

Digivaalit 2015-hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT sekä Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC. Projektin rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö. Tutkimus jatkuu vaalien jälkeen tarkemmalla analyysillä vaalikeskustelusta sekä sosiaalisen median ja perinteisen median vuoropuhelusta. Kansalliskirjaston keräämät verkkoaineistot  ovat asiakkaiden käytössä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa, Eduskunnan kirjastossa sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa.

Lisätietoa Digivaalit 2015-hankkeesta:
https://www.hiit.fi/digivaalit-2015

digivaalit2015@hiit.fi
Tutkija Matti Nelimarkka / 050 52 75 920
Tutkija Salla-Maaria Laaksonen / 050 415 6576
Tutkimusavustajat Arto Kekkonen, Mari Marttila ja Mari Tuokko.

Digivaalit 2015 -tutkimusryhmä päivystää 17.4. – 25.4.; pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostitse digivaalit2015@hiit.fi . Vastaamme mielellämme kysymyksiin jotka liittyvät sosiaalisen median käyttöön vaaleissa sekä selvitämme mahdollisuuksien mukaan vastauksia myös tarkempiin kysymyksiin toimittajien pyynnöstä. Huomioithan kuitenkin, että joidenkin analyysien tekeminen näin isolla aineistolla saattaa viedä aikaa.