Valtioneuvoston periaatepäätös pyrkii luomaan suuntaa lähitulevaisuuden teknologiapolitiikalle. Sen tavoitteenasettelua vaivaa kuitenkin konkreettisten, teknologian ja hyvinvoinnin sisältöjä koskevien linjausten puute. Jos emme tee näitä valintoja itse, kansainväliset yritykset tekevät ne puolestamme. Niille Suomi ja suomalaisten hyvinvointi ovat sivuseikka.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kääntänyt maailmanpoliittisen tilanteen muutamassa viikossa kaoottiseksi. Sotaan liittyy aina myös informaatiovaikuttamista, mutta ensimmäistä kertaa – ainakin länsimaissa – Ukrainassa käytävä sota näkyy mittavasti myös informaatioteknologian sektorilla ja yritysten toiminnassa. Venäjän vastaisiin toimiin ovat ryhtyneet myös digitaalisen median alustajätit.
Teknologian ja viestinnän monisyinen suhde on ollut tarkastelun kohteena jo pitkään. Viime vuosina erilaiset viestivät teknologiat, kuten verkossa asustavat sosiaaliset botit, ovat tulleet osaksi arkeamme. Mitä tämä tarkoittaa viestinnän kannalta?
Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miten alustat vaikuttavat niiden välittämään julkiseen keskustteluun ja miten alustoja pitäisi säännellä. Vastuuta julkisesta keskustelusta ei voi kuitenkaan sälyttää yksin teknologialle.
Sosiaalisen median tunnekokemuksien monimerkityksellisyys yhdessä äitiyden kulttuuristen normien kanssa sitouttavat äitejä verkon vanhemmuuskulttuureihin.
Median haitallisista vaikutuksista nuorisoon on esitetty pitkään uhkakuvia, mutta tuore tutkimustieto osoittaa niiden olevan vähäisiä väestötasolla. Yksilöiden kohdalla median vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin voivat kuitenkin olla merkittäviä. Median käyttöä tulisi tutkia arkeen kietoutuneena ilmiönä monitieteisistä lähtökohdista.
Rajapinta 