reflection

Ukrainan sota ja neutraalin alustan aikakausi: lopun alkua vai alun loppua?

Sosiaalisen median alustat ovat vastanneet Ukrainan sotaan poikkeuksellisen voimakkaasti rajoittamalla palveluiden käyttöä Venäjällä ja tukahduttamalla Kremlin tukemia mediasisältöjä. Pidemmällä aikavälillä toimet Ukrainan sodassa eivät kuitenkaan näyttäydy täysin poikkeuksellisina: neutraaliuden retoriikka on murtunut tällä vuosikymmenellä jo useasti.

Salla-Maaria Laaksonen pohti Rajapinnan blogissa toissa viikolla, onko Ukrainan sota käännekohta neutraaleista alustoista kohti uudenlaista, vastuullisempaa alustataloutta. Tätä pohdintaa on hyvä jatkaa sijoittamalla alustojen vastaukset konfliktiin osaksi pidempää historiallista jatkumoa. Alustayritykset ovat siirtyneet jo pidemmän aikaa kohti huomattavaa yhteiskunnallista toimijuutta.

Alustojen tavoite esittää itsensä puolueettomina ja neutraaleina sisältyy Gillespien (2017) kertomukseen Googlesta ja amerikkalaisesta poliitikosta Rick Santorumista. Santorum oli vastustanut näkyvästi samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliittoja. Aktivistit aloittivat vastahyökkäyksen määrittelemällä sanan ‘santorum’ Google-haun tulokseksi ‘the frothy mixture of lube and fecal matter that is sometimes the byproduct of anal sex’. He muun muassa aloittivat nettisivuja, joilla tätä määritelmää levitettiin. Kampanja oli menestys, ja uuden määritelmän kivutessa hakutulosten kärkeen ehdokkaan omat sivut painuivat tuloksissa nopeasti alaspäin. Kun Santorum osallistui presidentinvaaleihin vuonna 2011, hän pyysi Googlea poistamaan aktivistien sivuja hakutuloksesta. Puolen vuoden aikana Google-haun tulokset sanalle ‘santorum’ muuttuivat mystisesti viittaamaan taas ehdokkaaseen. Ainakin ulkopuolelta vaikutti siltä, että Google olisi muokannut hakutuloksia poliittisesti soveliaammiksi, sillä samaa muutosta ei ollut havaittavissa kilpailevissa hakukoneissa Bingissä ja Yahoossa. Google ei kuitenkaan myöntänyt tehneensä poliittisia valintoja muuttaa neutraalina ja objektiivisena pidettyä hakualgoritmiaan.

Alustat ovat jo aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita

Nykypäivän näkökulmasta Santorumin tapauksen ilmentämä ristiriita alustojen neutraalisuuden ja arvovalintojen välillä tuntuu vieraalta. Esimerkit osoittavat, etteivät alustat enää pelkää myöntää julkisesti tekevänsä arvopohjaisia päätöksiä – ja politiikkaa.

Esimerkiksi toukokuussa 2020 Google ja Apple päättivät, ettei Britannian viranomaisten kehittämä koronajäljityssovellus pääsisi sovelluskauppohin. Sovellus olisi kerännyt kohtaamisdataa keskitetysti talteen, jotta dataa oltaisiin voitu käyttää paremmin hyödyksi tartuntataudin leviämisen torjunnassa. Valtion viranomaiset olisivat siis saaneet tietää, kenen kanssa vietämme aikaa. Alustayrityksille yksityisyys on tärkeää – ainakin, kun ihmistä  suojellaan valtiolta. Niiden mielestä on parempi, että tartunajäljitystä toteutetaan hajautetulla ratkaisulla (myös Koronavilkku toimii tällä periaatteella). Alustayritys siis käytännössä päätti millä tavoilla kansallisvaltion viranomainen voi vastata koronakriisiin, asetti teknologisia rajoituksia – ja vetosi julkisesti arvoihin.

Toinen esimerkki on demokraattisesti valitun presidentin sulkeminen ulos sosiaalisen median alustoilta. Donald Trumpin tilit poistettiin Twitteristä, Facebookista ja Instagramista sen jälkeen, kun hänen kannattajansa hyökkäsivät USA:n kongressiin tammikuussa 2021. Syynä olivat ainakin virallisesti Trumpin postaukset, jotka kannattivat hyökkäystä ja joiden koettiin rikkoneen alustan käyttäjilleen asettamia sääntöjä. On monia, joiden mielestä muun muassa ydinaseilla Pohjois-Koreaa Twitterissä uhannut Trump olisi pitänyt heittää ulos sosiaalisen median palveluista jo aiemmin. Julkisessa keskustelussa kyseltiin alustojen vastuullisuuden perään. Mutta vaikka alustat toimivat myöhään, ne tekivät täysin itsenäisesti päätöksen sulkea demokraattisesti valittu istuva presidentti ulos palveluistaan – ja siten osittain myös julkisesta keskustelusta – ilman valtion virallista väliintuloa esimerkiksi lainsäädännön kautta. Esimerkiksi Twitterillä ei ollut mitään ongelmaa sanoa, että alusta ei ole neutraali, vaan vihaa ja väkivaltaa vastaan.

Lisäksi käyttäjien luomaa sisältöä käydään läpi rutiininomaisesti ja sen joukosta pyritään suodattamaan pois niin vihapuhetta, nännejä, valeuutisia kuin koronaan liittyvää harhaanjohtavaa informaatiota – lista ei-halutusta sisällöstä kehittyy jatkuvasti. Vaikka sisällön moderaation toimivuus ei ole taattua, etenkään pienemmillä kielialueilla, alustojen linjaukset ja moderaatioon liittyvät ulostulot viestivät, ettei kaikki sisältö samanarvoista. Yritykset kertovat kuinka paljon sisältöä siivotaan pois, ja kuinka siivousta tehostetaan. Meta on jopa perustanut itselleen ulkoisen moraalisen omantunnon, Oversight Boardin, joka auttaa sovittamaan yhteen alustan tekemiä päätöksiä ja yleisiä normeja siitä, mikä on oikein.

Alustojen neutraaliuden verho on jo poistettu

Nämä tutut esimerkit osoittavat, että alustat ovat kaikkea muuta kuin neutraaleja teknologiatoimijoita. Samaan aikaan esimerkit ilmentävät myös muutosta retoriikassa. Alustat eivät enää yritä verhota omia päätöksiään ‘neutraaleiksi’, vaan ne ilmaisevat toimivansa tietyllä tavalla, koska se on oikein. Ero Santorum-aikaan on ilmeinen: enää ei luoda kuvaa puolueettomuudesta ja neutraaleista algoritmeistä, vaan arvopohjaisista päätöksistä puhutaan avoimesti. Ei tarvitse edes väittää, että kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut vain ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Alusta voi olla avoimen epätasa-arvoinen.

Politiikan tutkimusta opiskelleena minulla on ollut hyvin valtiokeskeinen kuva maailman toiminnasta. Nykyisin teknologia-alustat tekevät päätöksiä koskien länsimaisia istuvia presidenttejä ja puuttuvat viranomaisten yleisvaarallisen tartuntataudin ehkäisyyn. Alustat eivät koe tarpeelliseksi piilotella näitä arvovalintojaan: ne vetoavat sääntöihinsä, eikä valtiokeskeisen maailman purkamista haasteta. Kyseessä on iso muutos sekä alustojen retoriikassa, että roolissa yhteiskunnallisena toimijana.

Kiinnostavana jatkokysymyksenä herää, missä tapauksissa alustat edelleen käyttävät neutraaliuden ja riippumattomuuden retoriikkaa, ja minkälaisia poliittisia päätöksiä silloin vältetään. Minkälaisena resurssina toimii argumentti siitä, että teknologia on neutraalia?

Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksia toimia

Kuten Rajapinnan blogissa tuotiin toissa viikolla esille, teknologia-alustojen toimet Ukrainan sodassa ovat mittavia: alustat ovat osittain poistuneet Venäjän ja Valko-Venäjän markkinoilta ja venäläisten medioiden kykyä käyttää länsimaisia teknologia-alustoja on vakavasti heikennetty. Kuten yllä kuvasin, nämä toimet eivät ole radikaali murroskohta neutraalin alustan narratiivissa, mutta ne ovat poikkeuksellisen näyttäviä. Mitä toimien taustalla on?

Venäjän hyökkäys tuomitaan lännessä lähes yksimielisesti, ja se heijastuu lukuisten, eri aloilla toimivien yritysten päätöksiin. McDonalds ei myy Venäjällä hampurilaisia, Adidas lopetti yhteistyönsä Venäjän jalkapalloliiton kanssa ja Fazer päätti jättää Venäjän markkinat, sillä se ei halua olla ”Putinin sininen”. Yritykset kärsivät merkittäviä tappioita markkinoilta vetäytyessään, mutta se on halvempaa kuin brändin turmeltuminen ja länsimaisten kuluttajien rahojen menettäminen.

Kun pohditaan alustojen toimintaa Ukrainan sodassa niin pitää muistaa, että alustatkin joutuvat miellyttämään kuluttajia ja heidän arvomaailmaansa.  Peruin Netflix-tilaukseni Ukrainan sodan takia. Netflix ei ollut tarpeeksi nopea toimissaan ja näytti siltä, että yritys aikoo (paikallisen lainsäädännön mukaan) välittää Venäjän propagandaa Venäjällä. Sen Netflix voi tehdä niin ilman eurojani.

Oma, kenties jyrkkä mielipiteeni onkin, että poikkeuksellisen näyttävien toimien takana on ainakin osittain julkinen mielipide ja poliittisen ilmapiirin onnistunut tunnustelu. Toimet osoittavat, mihin teknologia-alustat kykenevät halutessaan. Mutta kyseessä ei ole ensimmäinen – eikä myöskään viimeinen – kerta, kun alustat ovat avoimen poliittisia.

Kuvassa happamia, emäksisiä ja neutraaleja liuoksia koeputkissa. Kuva: CC-BY Alvy16 Wikimedia Commonsista.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: