Trump, alustojen infrastruktuuri ja sosiaalinen vastuu

Trump, alustojen infrastruktuuri ja sosiaalinen vastuu

(cc) jakarundi graphics Flickr

Trumpin sosiaalisen median tilien sulkeminen on nostattanut ison keskustelun alustayritysten vallasta yhteiskunnassa. Bännäykset tuovat vallan räikeästi näkyviin, mutta samalla unohtuu, että alustayritykset ovat hienovaraisemmilla tavoilla käyttäneet infrastruktuurista valtaa yhteiskunnassa jo pidempään.

Teknologiakeskustelu räjähti loppiaisena tapahtuneen Capitolin valtauksen jälkeen, kun sosiaalisen median alustajätit päättivät sulkea presidentti Donald Trumpin pois palveluistaan. Tilien sulkeminen oli vastaus huutoon, jota julkisuudessa on esitetty jo vuosia: miksi käyttöehtoja selvästi rikkova Trump saa olla alustoilla, olkoonkin Yhdysvaltain presidentti, kun samaan aikaan lukuisia muita käyttäjiä on poistettu?

Alustayritykset ovat aiemmin perustelleet Trumpin viestinnän sallimista sillä, että kansalaisten on tärkeä saada tietää, mitä poliitikot ajattelevat. Tammikuun alussa alustayritykset, Twitter etunenässä, päätyivät sulkemaan Trumpin tilejä ja rajoittamaan hänen viestintäänsä. Lausunnoissaan yritykset ovat perustelleet sulkua sillä, että presidentin toiminta voi aiheuttaa lisää väkivaltaa.

Blokkausten seurauksena alustayhti√∂iden valta on nyt noussut kuumaksi keskustelunaiheeksi. Niin toimittajat kuin poliitikotkin ovat kysyneet, mit√§ presidentin tilien sulkeminen tarkoittaa sananvapauden kannalta, ja ovatko alustayritykset oikeita tahoja tekem√§√§n t√§llaisia p√§√§t√∂ksi√§. 

Istuvan Yhdysvaltain presidentin tilien poistaminen on kenties rohkein ja r√§ikein moderointitoimenpide, mit√§ alustayritykset ovat koskaan tehneet. Siit√§ seuraava julkinen keskustelu on varmasti ollut yrityksiss√§ hyvin ennakoitua, ja p√§√§t√∂st√§ onkin mietitty pitk√§√§n. Ennen kaikkea se on tapaus, joka n√§kyv√§sti tuo esille alustayrityksen vallan viestint√§ymp√§rist√∂ss√§mme. Ne voivat konkreettisesti p√§√§tt√§√§, kuka saa alustallaan viesti√§ ‚Äď ja yksityisin√§ yrityksin√§ n√§in ne toki saavat laillisesti tehd√§kin. 

Kiinnostavaa on kuitenkin se, että alustayritysten valta vaikuttaa viestintäämme ja yhteiskuntaamme on ollut olemassa jo pidempään. Keskeisenä viestinnän infrastruktuurina ne ohjaavat viestimään tietyllä tavalla, tietynlaisella kielellä, käyttämään tietynlaista visuaalista ilmaisua ja tunnelatauksia, mikä näkyy selvästi poliittisessa viestinnässä [1,2,3]. Niiden logiikka myös vaikuttaa suuresti siihen, miten mediatila kaikkiaan toimii: someilmiöksi nousevaa videota tai presidentin twiittiä on uutismediankaan vaikea ohittaa. Tätä hienovaraisempaa, pehmemäpää alustojen vallankäytön muotoa on käsitelty jonkin verran viestinnän tutkimuksessa, mutta arjessa ja yhteiskunnassa sen merkitys on selvästi hankalampi hahmottaa.

Alustojen yhteiskunnallinen ja infrastruktuurinen rooli on kiinnostavalla tavalla kaksitahoinen. Yhtäältä ne ovat keskeisiä välineitä siinä, miten kansalaisyhteiskunta voi asettaa organisaatioita ja hallintoa tilivelvolliseksi. Tätä tutkimme esimerkiksi Maahanmuuttovirastoa koskevan julkisen keskustelun avulla [4] ja osoitimme, että vuorovaikutuksessa toimiva sosiaalinen ja perinteinen media tuottavat tilivelvollisuuden syklejä, jotka pakottavat viranomaiset vastaamaan syytöksiin. Alustat siis mahdollistavat valtaapitävien valvontaa.

Toisaalta alustat ovat my√∂s itse median kaltaisia toimijoita, joiden vastuukysymyksist√§ k√§yd√§√§n jatkuvaa diskursiivista kamppailua yhteiskunnassa. Alustojen vastuuta per√§√§nkuuluttavat poliitikot ja kansalaisyhteiskunnan toimijat, ja n√§iden vaateiden vuoksi alustat joutuvat my√∂s toistuvasti perustelemaan omaa toimintaansa ja rooliaan ‚Äď aina parlamenteissa asti. Siin√§ mieless√§ ne ovat itse my√∂s osallisena jatkuvassa tilivelvollisuuden sykliss√§, joka nyt Trumpin deplatformoinnin vuoksi on saanut lis√§√§ kierroksia. 

Pikantti yksityiskohta on se, ett√§ monet n√§ist√§ kamppailusta k√§yd√§√§n alustojen itsens√§ v√§litt√§min√§. Esimerkiksi #deletefacebook-hashtag nousi isoksi alustoilla Cambridge Analytica -skandaalin j√§lkeen, ja sen j√§lkeen toistuvasti vastauksena erilaisiin Facebookia koskeneisiin paljastuksiin. T√§ll√§ hetkell√§ WhatsAppin datank√§yt√∂st√§ k√§yd√§√§n vilkkaita keskusteluja ‚Äď todenn√§k√∂isesti usein WhatsAppissa.

Dynamiikkaa ja tutkittavaa siis rittää. Alustojen yhteiskunnalliseen rooliin ja niiden vastuun ja tilivelvollisuuden dynamiikkaan pureutuu tarkemmin juuri käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama hankkeemme MAPS: Media Platforms and Social Accountability.

Viitteet:
[1] Laaksonen, S-M. (2020). Viestinnän infrastruktuurit: Kuka päättää, mistä verkossa keskustellaan? Teoksessa: Kuka maailmaa hallitsee? Vallan umpisolmuja avaamassa. Tiedekulmapokkari 2. Helsinki: Gaudeamus, s. 105-120.
[2] Knuutila, A. & Laaksonen, S-M. (2020). Viraali vihaisuus ja tahmea nauru: tunteet ja algoritmit digitaalisessa vaalikampanjoinnissa. Teoksessa: S. Borg, E. Kestilä-Kekkonen & H. Wass (Eds.). Politiikan ilmastonmuutos. Eduskuntavaalitutkimus 2019 (pp. 394-418). Helsinki: Oikeusministeriö.
[3] Nelimarkka, M.; Laaksonen, S-M.; Tuokko, M. & Valkonen, T. (2020). Platformed Interactions: How social media Platforms Relate to Candidate‚ÄďConstituent Interaction during Finnish 2015 Election Campaigning. Social Media + Society.
[4] Ojala, M., Pantti, M. & Laaksonen, S-M. (2019). Networked publics as agents of accountability: Online interactions between citizens, the media, and immigration officials during the European refugee crisis. New Media & Society 21(2), 279-297

8 tapaa pyristell√§ irti digij√§ttien verkoista

https://www.flickr.com/photos/treehouse1977/36015094302/
Photo (cc) Jim Champion@Flickr

Tällä viikolla vietetään Mediataitoviikkoa. Myös digitaalisen yksityisyyden varjelemisen taidot ovat tärkeä osa nykypäivän mediataitoja. Sen kunniaksi Rajapinnassa päätimme koota muutaman helpon keinon parantaa verkkoyksityisyyttä ja vähentää digijättien valtaa elämässäsi.

  1. Tiukenna yksityisyysasetuksia. Monissa palveluissa voit itse valita, mitä kaikkea tietoja sinusta kerätään ja tallennetaan ja minne muualle kyseinen palvelu niitä saa jakaa. Esimerkiksi Googlessa voit määritellä, saako se tallentaa lokaatiotietoja, tietoja sovellusten käytöstä, tai nauhoittaa Google Assistentin kanssa käymäsi keskustelut. Facbookissa kannattaa säännöllisesti tarkistaa mitkä ulkopuoliset sovellukset saavat käyttää tietojasi. Omat mainosprofilointitietosi voi tarkistaa ja niiden asetuksia säätää. Voit esimerkiksi kieltää Facebookia näyttämästä sinua ystävillesi suosittelijana sellaisessa mainoksessa, jonka on tehnyt tykkäämäsi sivu.
  2. Rajoita sovellusten oikeuksia √§lypuhelimessasi. √Ąlypuhelimissa sovellusten k√§ytt√∂j√§rjestelm√§lt√§ saamia tietoja voi s√§√§t√§√§ sovelluskohtaisesti. iPhonessa kannattaa k√§yd√§ katsomassa puhelimen asetuksista hieman ep√§intuitiivisesti Screen Time -sovelluksen alle sijoitetut sovelluskohtaiset sis√§lt√∂- ja yksityisyysrajoitukset. Android-laitteissa asetusten alta l√∂ytyy kohta Sovellukset / Sovelluksen k√§ytt√∂oikeudet (Apps / App Permissions), josta voit s√§√§t√§√§ erikseen kunkin sovelluksen oikeuksia esimerkiksi mikrofoniin tai konktakteihin.
  3. Eristä digijätit. Monet alustapalvelut, erityisesti Facebook ja Google seuraavat upotusten avulla myös sitä, mitä teet muilla verkkosivuilla. Tätä voi estää esimerkiksi käyttämällä näitä palveluita eri selaimelle, jolla et tee muuta. Lisäksi on olemassa erilaisia selainlisäosia, jolla haluamansa palvelun voi eristää muusta selainkäytöstä. Esimerkiksi Firefoxin lisäosa Facebook Container eristää Facebookin muusta nettikäytöstä. Facebookia voi mobiilissakin pyörittää selaimella, tosin hieman Facebook-sovellusta kankeammin. Esimerkiksi yksityisviesteihin ei helposti pääse mobiiliselaimesta käsiksi.
  4. Estä seuranta. Selaimiin löytyy erilaisia lisäosia, joiden avulla kolmansien osapuolien palvelut (esim. mainostajat) eivät voi seurata jälkiäsi eri sivustojen yli. Esimerkiksi useaan eri selaimeen sopiva Ghostery tai Firefoxiin Lightbeam. Lightbeam myös havainnollistaa visualisaatioilla verkon jäljittäjien piilevää infrastruktuuria. Sama onnistuu kännykässäkin, esim. iPhonessa tämä tapahtuu sisällön lataamista estävän sovelluksen avulla (engl. content blocker, esimerkiksi AdGuard), jonka voi yhdistää eri selaimiin.
  5. Harhauta mainostajia. Monet palvelut ja lis√§osat harhauttavat mainostaloutta my√∂s ik√§√§n kuin sotkemalla profiilisi. Esimerkiksi Adnauseam-lis√§osa klikkaa jokaista selaimessasi n√§kyv√§√§ mainosta, mik√§ voi tehd√§ kohdennusprofiilistasi melkoisen sekamelskan. Omaa Google-historiaansa. Ruin My Search History -palvelu puolestaan tekee selaimellasi valtavan m√§√§r√§n omituisia Google-hakuja ja yritt√§√§ siten sotkea profiilisi ‚Äď ja tarjoaa hyv√§t naurut kaupan p√§√§lle. Kannattaa pohtia haluaako t√§llaisia palveluita k√§ytt√§√§ vai ei. Mainostus- ja hakuprofiilien sotkeminen on digiajan vastarinnan muoto, jonka k√§√§nt√∂puolena suositukset ja mainokset voivat muuttua oudoiksi tai jossain tilanteissa jopa kiusallisiksi.
  6. Käytä vaihtoehtoista hakukonetta. Esimerkiksi DuckDuckGo lupaa olla träkkäämättä käyttäjien tekemisiä. Se kuitenkin käyttää hyväkseen Googlen hakuindeksiä, eli eroon Googlen hakukoneesta et tällä tavalla pääse vaikka sen datankeruusta ehkä pääsetkin. Muita vaihtoehtoja on myös tarjolla, esim. ainoaksi eurooppalaiseksi hakukoneeksi itseään mainostava Qwant.
  7. Poista historiatiedot eri palveluista säännöllisesti. Jotkut alustat tarjoavat mahdollisuuden poistaa kerralla tai aikarajauksella historiatietoja esimerkiksi tehdyistä hauista. Esimerkiksi Googlen palveluista voi poistaa lokitietojaan data-asetuksista. Facebookin kohdalla tilanne on hiukan mutkikkaampi ellet ole valmis poistamaan koko tiliä, mutta vaihtoehtoisia keinoja on listattu esimerkiksi tässä iMoren artikkelissa. Yksi ratkaisu on myös tuhota tili ja luoda se sitten kokonaan uudestaan.
  8. Suosi vaihtoehtoisia viestintävälineitä. Digijättien palveluille on myös vaihtoehtoja, joiden puolesta voi puhua. Sosiaaliset verkostot liikkuvat hitaasti, mutta pikaviestien kohdalla vaihto onnistuu helpommin. Asenna puhelimeesi vaikkapa Signal ja käytä sitä viestittelyyn Facebookin omistaman WhatsAppin tai Facebook-viestien sijaan. Vaikka Facebook lupaa WhatsApp-viestien sisällön olevan päästä päähän salattuja, viestinnän metatietojen käytöstä ei luvata mitään.
  • BONUS: Vaalivahti Kev√§√§ll√§ 2019 Suomessa j√§rjestet√§√§n kahdet vaalit, mik√§ todenn√§k√∂isesti saa poliittiset mainostajat liikkeelle. Vaalivahti on Open Knowledge Foundation Finlandin tutkimusprojekti, joka ker√§√§ tietoa Facebookissa tehdyist√§ mainoskohdennuksista vaalien aikana. Asenna projektin tarjoama WhoTargetsMe-lis√§osa selaimeesi, niin pystyt seuraamaan kuka yritt√§√§ kohdentaa kaltaisiisi k√§ytt√§jiin ja lahjoitat samalla tiedot tutkimukselle.

Lopuksi: Tutkijan huomio

Digitaalisessa ympäristössä on tärkeää oppia ajattelemaan tekemisiään tiedonkeruun mahdollisuuksien ja seurausten kannalta. Jokapäiväisen tiedonkeruun estäminen, tai ainakin vähentäminen, voi myös ajatella olevan osa tämän päivän kansalaistaitoja. Samaan aikaan kansalaistaidoista puhumalla tulee korostaneeksi yksilön vastuuta omista tekemisistään tilanteessa, jossa tiedonkeruun tavat ja tiedon käytön seuraukset ovat vaikeasti hahmotettavia ja koko ajan muutoksessa, eikä ns. tavallinen tallaaja mitenkään pysy niiden perässä.

On hyv√§ pit√§√§ mieless√§ ett√§ palveluntarjoajan omat yksityisyysasetukset eiv√§t v√§ltt√§m√§tt√§ ole sit√§ milt√§ ne vaikuttava, ja esimerkiksi k√§ytt√§j√§n sijaintia on seurattu yksityisyysasetuksista riippumatta. Samoin profiilin tietoja poistaessa ja selaimen lis√§osia tai yksityist√§ selausmoodia k√§ytt√§ess√§ olemme palveluntarjoajan tai asiantuntijoiden vakuuttelujen varassa siit√§, ett√§ tiedot todella poistuvat tai ett√§ meit√§ ei todella en√§√§ seurata. Dataj√§ttien poistaminen omasta el√§m√§st√§ omalla aktiivisuudella on vaikeaa tai mahdotonta, jos haluaa pysy√§ jollain tavalla nyky-yhteiskunnan j√§senen√§ ‚ÄĒ monen palvelun k√§ytt√∂ ei esimerkiksi √§√§rimm√§isen suojatun Tor-verkon kautta edes onnistu.

Viime kädessä ratkaisua ongelmiin täytyy etsiä muualtakin kuin yksilöiden käyttäytymisen muutoksista. Tasapainoisempaa ja reilumpaa digiympäristöä odotellessa ei ole kuitenkaan pahitteeksi pitää verhojaan suljettuna ja oviaan lukittuna.

– –
Tekstiä varten on kerätty vinkkejä Rajapinta ry:n Slackissa. Tekstin ovat kirjoittaneet Salla-Maaria Laaksonen ja Tuukka Lehtiniemi ja sen ideointiin ovat osallistuneet Jesse Haapoja ja Jukka Huhtamäki.