Suomessa vaalien kuvitteleminen ilman vaalikoneita on vaikeaa. Vaalikoneiden saatetaan ajatella olevan objektiivisia poliittisen todellisuuden kuvaajia, mutta todellisuudessa ne ovat virhealttiita ja arvolatautuneita. Miten suunnitella parempia vaalikoneita?
Pääministeri Sanna Marinin vapaa-ajan vietosta ja tanssivideoista noussut kohu on vyörynyt eteenpäin sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Kohun etenemistä selittää teoria hybridistä mediatilasta, jossa erilaiset toimijat, sisällöt, alustat ja vaikuttimet kietoutuvat toisiinsa ja ruokkivat toisiaan — välillä myös varsin epämiellyttävin seurauksin.
Sosiaalisen median alustat ovat vastanneet Ukrainan sotaan poikkeuksellisen voimakkaasti rajoittamalla palveluiden käyttöä Venäjällä ja tukahduttamalla Kremlin tukemia mediasisältöjä. Pidemmällä aikavälillä toimet Ukrainan sodassa eivät kuitenkaan näyttäydy täysin poikkeuksellisina: neutraaliuden retoriikka on murtunut tällä vuosikymmenellä jo useasti.
Poliitikkojen brändeillä on merkitystä, toteaa Elisa Kannasto tuoreessa väitöskirjassaan, jossa tutkittin poliittikkojen henkilöbrändäystä Facebookissa. Brändillä vakuuttaminen ja vaikuttaminen voi määrittää ehdokkaan, jopa puolueen suosion tason.
Teksti on julkaistu 8.8. ilmestyneessä Politiikka-lehden numerossa 2/2018 “Bitit ja politiikka” -minisymposiumin johdantona.
Rajapinta 