research note

Vaalikoneissa valta on suunnittelijalla

Suomessa vaalien kuvitteleminen ilman vaalikoneita on vaikeaa. Vaalikoneiden saatetaan ajatella olevan objektiivisia poliittisen todellisuuden kuvaajia, mutta todellisuudessa ne ovat virhealttiita ja arvolatautuneita. Miten suunnitella parempia vaalikoneita?

Suomessa ja monessa Euroopan maassa vaalikoneista on tullut olennainen osa vaalikampanjoita, vaalien mediajulkisuutta ja tärkeä apuväline äänestäjille. Yle julkaisi Suomen ensimmäisen vaalikoneen vuoden 1996 europarlamenttivaaleihin. Koneen käyttäjämäärät jäivät vielä varsin pieniksi. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valtakunnallisesti merkittävimpien Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneilla oli yli miljoona kävijää. Tilastokeskuksen mukaan noin puolet suomalaisista äänioikeutetuista käyttivät vaalikonetta kyseisissä eduskuntavaaleissa.

Suomalaisten √§√§nioikeutettujen vaalikoneinto onkin kansainv√§lisess√§ vertailussa poikkeuksellisen korkealla tasolla ‚Äď suhteutettuna √§√§nioikeutettujen m√§√§r√§√§n vastaavaa suosiota vaalikoneilla on vain Hollannissa. Yksi syy suomalaisten korkeaan vaalikoneen k√§ytt√∂√∂n voikin olla vaalij√§rjestelm√§ss√§ (avoin listavaali), jota pidet√§√§n √§√§nest√§jille haastavana. Koska vaalikoneiden k√§ytt√∂ on levinnyt niin laajalle, ei voida en√§√§ puhua vaalikoneiden k√§ytt√§jien olevan yksinomaan nuoria, politiikasta kiinnostuneita ja korkeakoulutettuja. Kyselyjen mukaan korkeinta vaalikoneiden k√§ytt√∂ on kuitenkin nuorilla √§√§nioikeutetuilla, joille vaalikoneet ovat t√§rkein tietol√§hde vaaleista. 

Vaalikoneita käytetään Suomessa ensisijaisesti apuna ehdokkaan valintaan. Suomalaisilla äänioikeutetuilla tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa vaalikoneiden käyttäjistä käyttivät niitä sopivimman ehdokkaan valintaan. Kun äänioikeutetuilta kysyttiin syitä ehdokkaan valinnalle, 42 % vastasi vaalikoneen olevan melko tai erittäin tärkeä. Puoluevalintaan vaalikone vaikutti joko paljon tai ratkaisevasti 25 prosentilla vastaajista. Suomalaisilla äänestäjillä tehdyn tutkimuksen mukaan vaalikoneen ehdokassuositus vastaa vaikuttavuudeltaan ystävän tai perheenjäsenen antamaa ehdokassuositusta. Vaalikoneiden vaikuttavuutta tarkastelleen meta-analyysin mukaan vaalikoneen käytöllä on vaikutuksia äänestyspäätökseen, käyttäjien tietoon politiikasta ja jopa äänestysaktiivisuuteen. Tutkimuksen mukaan vaalikone voi joko vahvistaa tai heikentää ennalta muodostettua äänestyspäätöstä äänestäjien kohdalla, joilla on jo ennen vaalikoneen käyttöä käsitys omasta puolueesta. Vaalikoneen käytön vaikutuksien laajuudesta ole vielä lopullista selvyyttä. Voidaan kuitenkin sanoa, että vaalikoneet eivät ole pelkkää viatonta hupia, vaan niillä voi olla vaikutuksia jopa vaalien lopputulokseen. Tässä blogitekstissä tarkastelen vaalikoneiden sudenkuoppia ja niiden tekijöiden käyttämää valtaa, sekä esitän ehdotuksia parempien vaalikoneiden suunnittelemiseksi.

Vaalikoneet ovat arvolatautuneita ja alttiita virheille

Vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan tehdyn kyselytutkimuksen mukaan enemmist√∂ suomalaisten vaalikoneiden k√§ytt√§jist√§ (54 %) luottaa vaalikoneisiin. Aika-ajoin vaalikoneiden toiminnassa huomataan outouksia: esimerkiksi Ylen 2019 vaalikoneessa todettiin v√§limuistiongelma, Helsingin Sanomien 2019 vaalikoneen puoluesuositusalgoritmi ei toiminut toivotulla tavalla ja Iltalehden 2021 arvokartta asetteli puolueet poikkeuksellisiin positioihin. N√§m√§ virheet paitsi her√§ttiv√§t julkista keskustelua vaalikoneista, ne my√∂s toivat n√§kyviin, ett√§ vaalikoneet ovat ihmisten suunnittelemia j√§rjestelmi√§. Tekniset j√§rjestelm√§t ovat paitsi alttiita virheille, my√∂s kantavat aina suunnittelijoidensa arvoja. Vaalikoneet ovat monimutkaisia j√§rjestelmi√§, joiden kehitt√§j√§t joutuvat tekem√§√§n useita arvovalintoja muun muassa vaalikonev√§itt√§mien, k√§ytt√∂liittym√§n, suositusalgoritmin ja tulosten esitt√§misen suhteen. Juuri n√§iss√§ valinnoissa vaalikoneen suunnittelijat k√§ytt√§v√§t valtaansa joko tiedostamatta tai tiedostetusti. 

Vaalikonev√§itt√§mien valinta on ehk√§ n√§ist√§ p√§√§t√∂ksist√§ kaikista t√§rkein, sill√§ v√§itt√§m√§t muodostavat vaalikoneen ytimen. Vaalikonev√§itt√§m√§t kertovat √§√§nest√§jille mist√§ miss√§kin vaaleissa on kyse, ja mink√§ asiakysymysten perusteella √§√§nest√§jien tulisi √§√§nest√§√§. Vaalikoneen suunnittelijat k√§ytt√§v√§t siis agendan asettamisen valtaa. Vaalikoneiden suunnittelijat valitsevat my√∂s koneen suositusalgoritmin. Suomessa yleisin k√§yt√∂ss√§ oleva vaalikonealgoritmi suosittaa moniulotteisessa asia-avaruudessa Manhattan-et√§isyydell√§ laskettua l√§hint√§ ehdokasta. Politiikan tutkimus ei ole kuitenkaan yksimielinen siit√§ millainen ehdokas olisi √§√§nest√§j√§lle sopivin asiakysymysten vastauset√§isyyksien perusteella. Kahden suositun teoriasuuntauksen mukaan sopivin ehdokas voi olla l√§hin (proximate) tai ‚ÄĚsamansuuntainen‚ÄĚ (directional). Vaalikoneen tarjoama suositus on siis ennen kaikkea vaalikoneen suunnittelijoiden ehdoilla tapahtuva suositus. Joissakin vaalikoneissa k√§ytt√§j√§ ei voi edes j√§tt√§√§ yksitt√§ist√§ v√§itt√§m√§√§ vastaamatta, vaan on n√§in pakotettu sopimaan vaalikoneen kehitt√§jien tekem√§√§n muottiin.

Vaalikoneen suunnittelijoiden vallankäyttöä seuraa vastuu, jota ei tulisi vähätellä. Vaalikoneen käyttäjiä on kehotettu olemaan ottamatta vaalikoneen suosituksia liian vakavasti tai täyttämään useamman vaalikoneen, jottei äänestäjän oikeusturva vaarantuisi. Suunnittelijoiden neuvoista huolimatta äänestäjät kuitenkin hyödyntävät vaalikoneita ehdokasvalinnassa. Eikä useamman vaalikoneen tekeminen välttämättä vähennä suunnittelijoiden valtaa. Suomalaisen vaalikonetutkimuksen mukaan Suomessa median ylläpitämät vaalikoneet ovat yhdenmukaistuneet toiminnallisuuksiltaan sekä kysymys- ja vastausmuodoiltaan lähes identtisiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vaalikoneiden suunnittelijoiden mahdolliset ongelmalliset arvovalinnat ovat moninkertaistuneet vaalikonekentällä.

Kohti parempia vaalikoneita

Vaalikoneilla on t√§rke√§ rooli vaalidemokratian toteutumisessa.  Siksi tulisi kiinnitt√§√§ huomiota siihen, miten vaalikoneet on suunniteltu. Diplomity√∂ss√§ni ‚ÄĚDesigning Voting Advice Applications: The Finnish Case‚ÄĚ tutkin, miten vaalikoneiden tarjoamien suositusten laatua voitaisiin parantaa ja pohdin, miten valtaa vaalikoneiden suunnittelijoilta voitaisiin siirt√§√§ k√§ytt√§jille. 

Ensin kuitenkin selvitin mahdollisia ongelmia suosituimmissa suomalaisissa vaalikoneissa. Tutkimukseni mukaan suomalaisia vaalikoneita vaivaavat: 1) l√§pin√§kyvyyden puute, 2)  vuorovaikutteisuuden puute, 3) ep√§sopusuhdassa olevat vaalikonev√§itt√§m√§t, 4) algoritmiset ongelmat ja 5) puutteet ehdokkaiden vertailuissa ja visualisoinneissa.

Suomalaisten vaalikoneiden l√§pin√§kyvyyden puute on ollut esill√§ jo 15 vuotta sitten. Se ilmenee niin, ettei vaalikoneiden algoritmeja ole esitelty avoimesti. K√§ytt√§j√§t eiv√§t v√§ltt√§m√§tt√§ ymm√§rr√§, miten vaalikonesuositukset toimivat, ja ehdokkaiden vastausaineistot eiv√§t ole saatavilla laajalle yleis√∂lle. Vuorovaikutteisuuden puute tarkoittaa sit√§, ett√§ vaalikonetta voi k√§ytt√§√§ vain yhdell√§ tapaa. K√§ytt√§j√§ ei voi tehd√§ valintoja, jotka vaikuttaisivat vaalikoneen toimintaan. T√§m√§ on ristiriidassa vaalikoneiden k√§ytt√§j√§kunnan monimuotoistumisen kanssa. Esimerkiksi hollantilaisen tutkimuksen mukaan vaalikoneiden alankomaalaiset k√§ytt√§j√§t eroavat toisistaan huomattavasti poliittisen tietotaidon, kiinnostuksen, k√§ytt√∂tarpeiden ja demografisten tekij√∂iden mukaan. Mahdollisuus muokata vaalikoneen toiminnallisuuksia omaan k√§ytt√∂√∂n sopiviksi voisi my√∂s muistuttaa k√§ytt√§ji√§ siit√§, ett√§ vaalikoneet ovat pohjimmiltaan subjektiivisia politiikan heijasteita sen sijaan, ett√§ niit√§ pidett√§isiin objektiivisina poliittisen todellisuuden mittareina. 

Vaalikonev√§itt√§mien ep√§tasapaino viittaa v√§itt√§mien taustalla olevien ideologisten ulottuvuuksien painotuseroihin. Jos tiettyyn ulottuvuuteen (esim. vasemmisto‚Äďoikeisto) liittyvi√§ v√§itt√§mi√§ on vaalikoneessa enemm√§n, on kyseisell√§ ulottuvuudella enemm√§n painoarvoa kuin muilla ulottuvuuksilla. Vaalikonev√§itt√§mien ja valenssipolitiikan yhteytt√§ tarkastelevan tutkimuksen mukaan erilaiset v√§itt√§m√§painotukset vaalikoneessa voivat suosia eri puolueita. Lis√§ksi er√§√§n simulaatiotutkimuksen mukaan osan v√§itt√§mist√§ korvaaminen voi johtaa puoluesuositusten arvaamattomaan heilahteluun.

V√§itt√§mi√§ koskeva ongelma on sidoksissa nykyiseen asiakysymyskohtaiseen suositusalgoritmiin, joka k√§sittelee vaalikonev√§itt√§m√§t toisistaan irrallisina. Algoritmiset ongelmat liittyv√§t my√∂s suomalaisten vaalikoneiden tarjoamiin puoluesuosituksiin. Ne edellytt√§v√§t arvovalintaa siit√§, miten puolueen kanta m√§√§ritell√§√§n sen ehdokkaiden vastausten perusteella. Sen sijaan, ett√§ puolueen kanta muodostetaan ehdokkaiden keskiarvon tai mediaan perusteella, miksei puolueen kantaa voisi kysy√§ puolueelta itselt√§√§n? Tilanteessa, jossa puolue on jakautunut, ehdokkaiden vastausten aggregointi voi n√§ytt√§√§ puolueen kannan neutraalina, vaikkei se vastaisi puolueen virallista kantaa. Viimeinen merkitt√§v√§ ongelma suomalaisissa vaalikoneissa ovat puutteet ehdokkaiden vertailuissa ja visualisoinneissa. Vaalikoneen k√§ytt√§j√§ saa tietoa ehdokkaista vain omista vastauksistaan k√§sin, eik√§ pysty vertailemaan ehdokkaiden v√§lisi√§ eroja. N√§in ollen ehdokkaiden vastaukset vaalikoneessa j√§√§v√§t vangiksi ‚ÄĚmustaan laatikkoon‚ÄĚ, josta on mahdotonta saada kokonaiskuvaa.

Tulevan vaalikonetutkimuksen tulisi keskittyä vaalikoneiden käytön tutkimiseen ja selvittää käyttäjien tyytyväisyyttä erilaisiin suunnittelupäätöksiin. Näistä lähtökohdista olisi mahdollista kehittää vaalikoneita, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon ja käyttäjien tarpeisiin. Tämä vaatisi median ja tutkijoiden entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta vaalikoneet saataisiin päivitettyä 2020-luvulle, ja äänestäjille voitaisiin tarjota erilaisia, heidän tarpeitaan palvelevia vaalikonevaihtoehtoja.

Veikko Isotalo, väitöskirjatutkija (HY)

Kirjoittaja on Rajapinnan pro gradu -palkinnon voittaja 2021.

Kuva: (cc) GPA Photo Archive@Flickr

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: