Wikipedian pienenevät joukot

Minkälainen alusta kollektiivisesti ylläpidetty tietosanakirja Wikipedia on yritysviestinnän ja yrityksen maineen kannalta? Viime kesänä kävimme yhdessä tutkijakollegani Merja Porttikiven kanssa läpi neljäntoista suomalaisyrityksen Wikipediamerkintöjen koko muokkaushistorian, ja kirjoitimme tutkimuksesta konferenssiartikkelin. Nyt näyttäisi siltä, että aineistosta tuleekin yllättäen kaikkiaan 2-3 artikkelia, mutta joitakin keskeisiä ja konkreettisia havaintoja on tiivistetty jo ProCom ry:n Pilkun paikka -blogissa:

Wikimainetta rakentamassa

Tutkimusmatka suomalaiseen wikikulttuurin oli varsin mielenkiintoinen. Huolestuttavaa oli kuitenkin havainto siitä, että Wikipedian päivitystahti on melkolailla hidastunut parin viimeisen vuoden aikana. Sama ilmiö on havaittavissa laajemminkin Wikipedian kieliversiossa. Mitä joukkoistamisen parhaalle esimerkille on tapahtumassa?

Tuoreiden tutkimusten mukaan (ks. erityisesti Halfaker 2012) Wikipediayhteisön oma laadunvalvontajärjestelmä ja toisaalta automatisoidut työkalut, joilla tietynlaisia päivityksiä estetään ovat muodostuneet eräänlaiseksi esteeksi uusien käyttäjien sitouttamiselle: jos uusien käyttäjien päivityksiä hylätään, se ei juuri motivoi heitä osallistumaan kollektiiviseen sisällöntuotantoon. Halfakerin mukaan uusien käyttäjien tekemisiin päivityksiin kohdistuvat hyllytykset ovat myös kasvaneet viime vuosina. Tyypillisesti hylkäyksen syynä on se, ettei aloitteleva päivittäjä ole perehtynyt Wikipedian käyttösääntöihin. Ovatkohan säännöt muuttuneet liian monimutkaiseksi? Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian Help-sivuja löytyy kaikkiaan melkoinen liuta, vaikka osion etusivuja onkin yritetty tehdä helpommin lähestyttäviksi.

Käyttäytymistieteellisten tutkimusten mukaan asiakkaiden sitouttamista edistää, että sisällön käyttäjältä vaaditaan suuren rahallisen sitoumuksen sijasta ensi vaiheessa vain mahdollisimman pieni teko (ks. esim. Weinschenk 2009). Ensikontaktiltaan tuotteen tai palvelun tulisi olla helposti lähestyttävä. Jos Wikipedia onnistuu vaikeaselkoisuudella karkoittamaan käyttäjät alkuunsa, se ei lupaa hyvää yhteisön koolle tulevaisuudessa. Mikähän olisi kultainen keskitie laadunvalvonnan ja yhteisön vaalimisen välillä?

  • Halfaker, A., Geiger, S., Jonathan, M., & Riedl, J. (2012). The rise and decline of an open collaboration system: How Wikipedia’s reaction to sudden popularity is causing its decline. American Behavioral Scientist. Retrieved from http://www-users.cs.umn.edu/~halfak/archive/halfaker12rise.pdf
  • Weinschenk, S. M. (2009). Neuro Web Design: What Makes Them Click? (1st ed.). Thousand Oaks, CA, USA: New Riders Publishing.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s