Sosiaalisen median alustat ovat vastanneet Ukrainan sotaan poikkeuksellisen voimakkaasti rajoittamalla palveluiden käyttöä Venäjällä ja tukahduttamalla Kremlin tukemia mediasisältöjä. Pidemmällä aikavälillä toimet Ukrainan sodassa eivät kuitenkaan näyttäydy täysin poikkeuksellisina: neutraaliuden retoriikka on murtunut tällä vuosikymmenellä jo useasti.
Valtioneuvoston periaatepäätös pyrkii luomaan suuntaa lähitulevaisuuden teknologiapolitiikalle. Sen tavoitteenasettelua vaivaa kuitenkin konkreettisten, teknologian ja hyvinvoinnin sisältöjä koskevien linjausten puute. Jos emme tee näitä valintoja itse, kansainväliset yritykset tekevät ne puolestamme. Niille Suomi ja suomalaisten hyvinvointi ovat sivuseikka.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kääntänyt maailmanpoliittisen tilanteen muutamassa viikossa kaoottiseksi. Sotaan liittyy aina myös informaatiovaikuttamista, mutta ensimmäistä kertaa – ainakin länsimaissa – Ukrainassa käytävä sota näkyy mittavasti myös informaatioteknologian sektorilla ja yritysten toiminnassa. Venäjän vastaisiin toimiin ovat ryhtyneet myös digitaalisen median alustajätit.
Teknologian ja viestinnän monisyinen suhde on ollut tarkastelun kohteena jo pitkään. Viime vuosina erilaiset viestivät teknologiat, kuten verkossa asustavat sosiaaliset botit, ovat tulleet osaksi arkeamme. Mitä tämä tarkoittaa viestinnän kannalta?
Jupyter-työkirjat ovat matalan kynnyksen työkalu ohjelmointiin. Ne edistävät tutkimuksen analyysien toistettavuutta ja mahdollistavat isojen digitaalisten aineistojen käsittelyn myös kevyemmillä ohjelmointitaidoilla. Tässä tekstissä pohditaan työkirjojen mahdollisuuksia ja haasteita erityisesti kansalliskirjastojen aineistojen käytössä.
Poliitikkojen brändeillä on merkitystä, toteaa Elisa Kannasto tuoreessa väitöskirjassaan, jossa tutkittin poliittikkojen henkilöbrändäystä Facebookissa. Brändillä vakuuttaminen ja vaikuttaminen voi määrittää ehdokkaan, jopa puolueen suosion tason.
Rajapinta 