Väitös: Interpersonal Boundary Regulation in the Context of Social Network Services

Pitkätkin projektit saavuttavat joskus päätöksensä. Sosiaalisten rajojen hallintaa verkon yhteisöpalvelujen luomassa kontekstissa käsittelevä väitöskirjani tarkastettiin viime viikolla Helsingin yliopistossa.

Väitöskirjan verkkoversio on vapaasti ladattavissa. Lektion voi lukea Social Media Collectiven blogista, väitöstiedotteen tiedekunnan sivuilta. Kirjan suomenkielinen tiivistelmä löytyy tämän postauksen lopusta.

Väitöskirjani esitarkastivat professorit Nicole Ellison ja Christena Nippert-Eng. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Lorraine Kisselburgh Purduen yliopistosta. Väitöstutkimustani ohjasivat Anna-Maija Pirttilä-Backman, Antti Oulasvirta ja Coye Cheshire.

Kiitos rajapintalaisille sparrauksesta matkan varrella ja erinomaista vuotta 2014!

Sosiaalisten rajojen hallinta tarkoittaa ihmisten pyrkimyksiä saada aikaan tilannekohtaisesti toivomansa määrä sosiaalista vuorovaikutusta sekä rakentaa ja ylläpitää suhteita toisiin ihmisiin ja itseen. Yhteisöpalvelujen laaja käyttöönotto kyseenalaistaa sellaisia sosiaalisten rajojen hallinnalle keskeisiä lähtökohtia, joihin ihmiset ovat tottuneet luottamaan. Väitän, että sosiaalisten rajojen hallintaa voidaan tästä huolimatta hahmottaa parhaiten yhteistyöhön perustuvana prosessina myös verkottuneella aikakaudellamme. Yhteisöpalvelut saattavat jopa vahvistaa tarvetta yhteistoiminnalliselle sosiaalisten rajojen hallinnalle yhteistyössä toisten kanssa ja lisätä tietoisuutta sen edellyttämästä toiminnasta.

Tämä työ kuvaa arkisia käytäntöjä, joita Suomessa asuvat nuoret aikuiset soveltavat sosiaalisten rajojen hallintaan yhteisöpalvelujen kontekstissa. Väitöskirja hyödyntää sosiaalisten rajojen hallinnan, vaikutelmien hallinnan, ja identiteettityön viitekehyksiä. Työn kontribuutio on sosiaalisten rajojen hallintaan liittyvien haasteiden tarkastelu neljän yhteisöpalveluihin liittyvän jakamisen piirteen kautta: 1) ihmiset voivat jakaa sisältöä samanaikaisesti monien ryhmien kanssa, 2) ihmiset voivat jakaa sisältöä toistensa puolesta, 3) jakaminen voi tapahtua automoitujen mekanismien kautta, ja 4) jakaminen verkossa ja sen ulkopuolella limittyvät toisiinsa monin tavoin. Työ koostuu viidestä eksploratiivisesta tutkimuksesta, joiden tärkeimpänä aineistona ovat laadulliset haastattelut.

Työn tulokset osoittavat yhteisöpalvelujen käyttäjien painottavan keskinäistä huomioonottavaisuutta sosiaalisten rajojen hallinnassa. Yksilöiden on vaikeaa ennakoida tekojensa mahdollisia seurauksia yhteisöpalveluihin liittyvässä vuorovaikutuksessa, silloinkaan kun he olisivat halukkaita näkemään vaivaa välttääkseen aiheuttamasta toisille haittaa. Tuloksissa korostuu, että sosiaalisten rajojen hallinta on kokonaisvaltaista toimintaa, joka ulottuu verkkovuorovaikutuksesta verkon ulkopuolisiin kohtaamisiin. Lisäksi tutkimus paljastaa, että sosiaalisia rajoja pyritään hallitsemaan sekä ilmaisemalla teknologiavalintoja että soveltamalla erilaisia hallintakeinoja yhteisöpalveluihin liittyvässä vuorovaikutuksessa. Työ esittelee typologian näistä sosiaalisten rajojen hallintakeinoista: Käytössä on sekä yksilö- että yhteistyökeinoja. Toiseksi keinot voivat olla joko ennaltaehkäiseviä tai korjaavia. Kolmanneksi voidaan erottaa ajattelulliset ja toiminnalliset keinot. Vaikka yksittäiset keinot ovat kontekstisidonnaisia, työssä esitetty typologia auttaa kartoittamaan sitä hallintakeinojen kirjoa, joka ihmisillä on käytössään verkottuneissa ympäristöissä.

Tämän tutkimuksen perusteella yhteistyön merkitystä sosiaalisten rajojen hallinnassa yhteisöpalvelujen kontekstissa ei voida sivuuttaa, vaan se tulisi ottaa huomioon niin yhteisöpalvelujen suunnittelussa kuin yksityisyyden- hallintaa koskevaa lainsäädäntöä työstettäessäkin.

Share this:

Like this:

Leave a Reply Cancel reply