Väitös: Interpersonal Boundary Regulation in the Context of Social Network Services

Pitkätkin projektit saavuttavat joskus päätöksensä. Sosiaalisten rajojen hallintaa verkon yhteisöpalvelujen luomassa kontekstissa käsittelevä väitöskirjani tarkastettiin viime viikolla Helsingin yliopistossa.

(c) Johanna Lampinen

Väitöskirjan verkkoversio on vapaasti ladattavissa. Lektion voi lukea Social Media Collectiven blogista, väitöstiedotteen tiedekunnan sivuilta. Kirjan suomenkielinen tiivistelmä löytyy tämän postauksen lopusta.

Väitöskirjani esitarkastivat professorit Nicole Ellison ja Christena Nippert-Eng. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Lorraine Kisselburgh Purduen yliopistosta. Väitöstutkimustani ohjasivat Anna-Maija Pirttilä-Backman, Antti Oulasvirta ja Coye Cheshire.

Kiitos rajapintalaisille sparrauksesta matkan varrella ja erinomaista vuotta 2014!

Sosiaalisten rajojen hallinta tarkoittaa ihmisten pyrkimyksiä saada aikaan tilannekohtaisesti toivomansa määrä sosiaalista vuorovaikutusta sekä rakentaa ja ylläpitää suhteita toisiin ihmisiin ja itseen. Yhteisöpalvelujen laaja käyttöönotto kyseenalaistaa sellaisia sosiaalisten rajojen hallinnalle keskeisiä lähtökohtia, joihin ihmiset ovat tottuneet luottamaan. Väitän, että sosiaalisten rajojen hallintaa voidaan tästä huolimatta hahmottaa parhaiten yhteistyöhön perustuvana prosessina myös verkottuneella aikakaudellamme. Yhteisöpalvelut saattavat jopa vahvistaa tarvetta yhteistoiminnalliselle sosiaalisten rajojen hallinnalle yhteistyössä toisten kanssa ja lisätä tietoisuutta sen edellyttämästä toiminnasta. 

Tämä työ kuvaa arkisia käytäntöjä, joita Suomessa asuvat nuoret aikuiset soveltavat sosiaalisten rajojen hallintaan yhteisöpalvelujen kontekstissa. Väitöskirja hyödyntää sosiaalisten rajojen hallinnan, vaikutelmien hallinnan, ja identiteettityön viitekehyksiä. Työn kontribuutio on sosiaalisten rajojen hallintaan liittyvien haasteiden tarkastelu neljän yhteisöpalveluihin liittyvän jakamisen piirteen kautta: 1) ihmiset voivat jakaa sisältöä samanaikaisesti monien ryhmien kanssa, 2) ihmiset voivat jakaa sisältöä toistensa puolesta, 3) jakaminen voi tapahtua automoitujen mekanismien kautta, ja 4) jakaminen verkossa ja sen ulkopuolella limittyvät toisiinsa monin tavoin. Työ koostuu viidestä eksploratiivisesta tutkimuksesta, joiden tärkeimpänä aineistona ovat laadulliset haastattelut.

Työn tulokset osoittavat yhteisöpalvelujen käyttäjien painottavan keskinäistä huomioonottavaisuutta sosiaalisten rajojen hallinnassa. Yksilöiden on vaikeaa ennakoida tekojensa mahdollisia seurauksia yhteisöpalveluihin liittyvässä vuorovaikutuksessa, silloinkaan kun he olisivat halukkaita näkemään vaivaa välttääkseen aiheuttamasta toisille haittaa. Tuloksissa korostuu, että sosiaalisten rajojen hallinta on kokonaisvaltaista toimintaa, joka ulottuu verkkovuorovaikutuksesta verkon ulkopuolisiin kohtaamisiin. Lisäksi tutkimus paljastaa, että sosiaalisia rajoja pyritään hallitsemaan sekä ilmaisemalla teknologiavalintoja että soveltamalla erilaisia hallintakeinoja yhteisöpalveluihin liittyvässä vuorovaikutuksessa. Työ esittelee typologian näistä sosiaalisten rajojen hallintakeinoista: Käytössä on sekä yksilö- että yhteistyökeinoja. Toiseksi keinot voivat olla joko ennaltaehkäiseviä tai korjaavia. Kolmanneksi voidaan erottaa ajattelulliset ja toiminnalliset keinot. Vaikka yksittäiset keinot ovat kontekstisidonnaisia, työssä esitetty typologia auttaa kartoittamaan sitä hallintakeinojen kirjoa, joka ihmisillä on käytössään verkottuneissa ympäristöissä.

Tämän tutkimuksen perusteella yhteistyön merkitystä sosiaalisten rajojen hallinnassa yhteisöpalvelujen kontekstissa ei voida sivuuttaa, vaan se tulisi ottaa huomioon niin yhteisöpalvelujen suunnittelussa kuin yksityisyyden- hallintaa koskevaa lainsäädäntöä työstettäessäkin.

Rajapinta Sosiaalipsykologian päivillä

Rajapintalaiset ovat vahvasti äänessä kuukauden päästä järjestettävillä Sosiaalipsykologian päivillä, joiden ohjelmasta löytyy toki paljon muutakin mielenkiintoista. Lauantaina 24.11. on luvassa kaksi sosiaalipsykologian, informaatioteknologian, ja vähän yritystoiminnankin rajapinnoilla liikkuvaa sessiota.

24.11. klo 10-12  Sosiaalinen, identiteetti ja informaatioteknologia -symposium

Informaatioteknologia on tuonut ihmisille mahdollisuuden kommunikoida ja jakaa sekä vastaanottaa informaatiota paikasta riippumatta. Samalla se on nostanut esiin kysymyksiä esimerkiksi yksityisyydensuojan, tiedon luotettavuuden ja identiteetin rakentumisen ja ylläpitämisen suhteen. Internetissä tapahtuva vuorovaikutus mahdollistaa sekä anonymiteetin että kaiken henkilökohtaisen julkisen jakamisen. Eri sivustoilla tapahtuvaan vuorovaikutukseen vaikuttavat näiden sivustojen omat normit: voimme jakaa liikaa tai liian vähän. Voimme kilpailla tuntemattomien kanssa ja luoda ihmissuhteita, jotka eivät ole riippuvaisia maantieteellisestä sijainnistamme. Työtapamme ovat muuttuneet kommunikaatioteknologian kehittyessä, ja olemme aina tavoitettavissa. Kaikki tämä vaikuttaa toimintaamme yksilöinä ja ryhminä informaatioteknologian aikana. Eräs kysymys, jonka teknologian kehitys on herättänyt sosiaalipsykologian näkökulmasta on se, että vaatiiko internet uusia teorioita, vai soveltuvatko klassiset teoriat edelleen teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen tutkimukseen? Ja pystyykö sosiaalipsykologia tieteenalana pysymään teknologian nopean kehityksen mukana?

1. Vilma Lehtinen: Ihmissuhteiden esittäminen internetin yhteisöpalveluissa
Muokkaamme käsityksiämme ihmissuhteistamme vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Nämä käsitykset puolestaan vaikuttavat tapoihimme suhtautua muihin ihmisiin sekä heidän suhtautumiseensa meihin. Internetin yhteisöpalvelut ovat ihmissuhteita koskevien käsitysten neuvottelulle uudenlainen alusta. Yhteisöpalveluiden “ystävälistat” ovat vain yksi keino tehdä näkyväksi ja muokata käsityksiä ihmisten välisistä suhteista. Tämä esitys tarkastelee uusia piirteitä, joita teknologiavälitteisyys tuo ihmissuhteista
neuvottelemiseen. Eri sukupolvien yhteisöpalvelujen käyttöä ja käyttämättömyyttä
koskevien tutkimusten pohjalta esitys tarjoaa näkökulmia siihen, miten yhteisöpalveluiden suunnittelu voi muokata näitä ihmissuhteiden esittämisen keinoja.

2. Airi Lampinen: Couchsurfing.org: Näkökulma ryhmän yksityisyydenhallintaan verkottuneessa ympäristössä
Yksityisyydenhallintaa verkottuneessa ympäristössä käsittelevä keskustelu keskittyy
useimmiten yksilöiden toiveisiin ja toimintaan. Vuorovaikutteisen yksityisyyden
viitekehyksessä tarkastellaan lisäksi enenevissä määrin sitä, miten yksityisyydestä
neuvotellaan ja miten sitä hallitaan yhdessä muiden kanssa. Tämä esitys avaa näkökulman ryhmän yksityisyydenhallintaan verkottuneessa kontekstissa, jossa yksityisyysmekanismeja sovelletaan niin verkkoympäristössä kuin fyysisissä kotitiloissakin. Tapausesimerkkinä käytetään Couchsurfing.org yhteisöpalvelua, jonka kautta ihmiset voivat majoittua ennalta tuntemattomien ihmisten kodeissa tai tarjoutua itse majoittamaan vieraita matkalaisia. Esitys pohjautuu palvelun käyttäjien keskuudessa Yhdysvalloissa tehtyyn haastattelututkimukseen.

3. Eeva Raita: Tylsää kaikkialla? Tylsyyden kokemus osana älypuhelimien käyttöä
Tylsyyden kokemus määritellään tyypillisesti ärsykkeiden puuttumisena, mikä aiheuttaa
kokemuksen siitä, että aika ei kulu. Toisaalta tylsyys voidaan ymmärtää myös laajemmin
hetkenä, jossa ihminen on kasvokkain oman tyhjyytensä kanssa. Mutta mitä on tylsyys
vuonna 2012, kun voimme älypuhelimen avulla olla kaikkien kanssa kaiken aikaa kaikkialla? Esitys avaa näkökulmia tylsyyteen osana uusien tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöä ja pohjautuu viime aikaisiin tutkimuksiin älypuhelimen käyttäjistä.

4. Suvi Silfverberg: Yhteisöpalveluiden käyttö ja käyttäjyys: Profiilityötä ja sosiaalisia normeja
Yhteisöpalvelut, kuten Facebook tai Last.fm, olettavat käyttäjiensä rakentavan palveluun
profiilisivun ja kommunikoivan palvelussa toisten käyttäjien kanssa sisällönjakamisen
keinoin. Mielenkiintoista kuitenkin on kuinka erilaiset palvelun tarjoamat mahdollisuudet sisällön jakamiseen vaikuttavat minän esittämisen strategioihin näissä
yhteisöpalveluissa? Ja kuinka nämä jaettavat sisällöt päätyvät vaikuttamaan käyttäjän
offline-elämään liittyviin odotuksiin? Esityksessäni käsittelen yhteisöpalvelun
käyttäjyyteen liittyvää sosiaalipsykologista prosessia, profiilityötä, joka kuvastaa
käyttäjän minän esittämisen kokemusta välittyneessä ympäristössä. Lisäksi tarkastelen
sisällönjakamista ohjaavia kulttuurisidonnaisia sosiaalisia normeja, joista esittelen
suomalaisessa kulttuurissa tehtyjä havaintoja.

24.11. klo 13-15  Experiences and Envisioning of Collaboration between Social Psychological Research and Technology Start-ups -workshop

Countless technology start-ups develop services with the aim to support a variety of social interactions. Social psychological research addresses these processes, struggling sometimes to consider contemporary technologies sufficiently. Yet, few start-ups have in-house social psychologists – and few social psychologists search actively ways to collaborate with start-ups. This workshop brings together entrepreneurs and social scientists to discuss how to make room for mutual beneficial collaboration between technology start-ups and social scientists. We consider what it takes to conduct user research in a start-up context and how social scientists can make societal contributions by taking part in (or raising) conversations on the social implications of technologies. The presenters of the workshop will tackle the topic based on their experiences of collaboration, bringing in concrete examples of recent and ongoing projects: What do start-ups have to gain from collaborating with social psychologists? Why would they bother? And what’s in it for the academians? How can rigorous social scientific inquiry be combined with the fast-moving everyday of early-stage start-ups?

Tässä englanninkielisessä työpajasessiossa keskustellaan sosiaalipsykologisen tutkimuksen ja teknologiaa kehittävien startup-yritysten yhteistyön mahdollisuuksista. Jesse Haapoja kertoo Scoopinion-palvelun käyttäjien parissa tehdystä tutkimuksestaan. Vilma Lehtinen ja Airi Lampinen kertovat yhteistyöstä paikallisyhteisöjen toimintaa tukevan Sharetriben kanssa, pohjautuen erityisesti kiitollisuudenvelan, vastavuoroisuuden ja reiluuden neuvottelua käsittelevään tutkimukseen, joka julkaistaan helmikuussa CSCW 2013 -konferenssissa.  Sharetriben ja Scoopionin toimijat tuovat keskusteluun omia kokemuksiaan ja näkemyksiään. Tältä pohjalta keskustellaan yhdessä yhteistyön edellytyksistä ja siitä, millaisilla toimintamalleilla päästään vaikuttavimpiin tuloksiin.

Sneak Preview: Profiilityö Internetin yhteisöpalveluissa

Elokuun lopussa järjestettävien Viestinnän tutkimuksen päivien Teknologiavälitteistä viestintää -työryhmässä on luvassa paljon puhetta rajapinnoilta. Ennakkomaistiaisina alla profiilityötutkimustamme käsittelevä abstrakti, jossa esiinnostetuista aiheista Suvi tulee puhumaan Jyväskylässä.

Profiilityö Internetin yhteisöpalveluissa

Oman profiilin ylläpitäminen Internetin yhteisöpalveluissa on arkipäiväistynyt muutamassa vuodessa. Facebook, Twitter, Last.fm, Foursquare, Google+ ja lukematon liuta muita kilpailevat käyttäjien huomiosta ja sitoutumisesta. Käyttäjätunnuksen luominen on tavallisesti nopeaa ja ainakin päällisin puolin ilmaista. Palvelut kuitenkin eroavat toisistaan esimerkiksi sen suhteen, millaisia sisällönjakomekanismeja ne tarjoavat käyttäjilleen. Myös palvelujen käyttäjäkunnat ovat erilaisia – ja kunkin palvelun suojiin mahtuu monenlaisia käyttäjäyhteisöjä, joiden toiminnan tavoitteet ja tavat voivat erota toisistaan radikaalistikin.

Profiili, tai laajemmin oma läsnäolo tietyssä palvelussa, ei ole staattinen, kertaheitolla “kuntoon” hoidettava asia. Ihmiset keksivät monenlaisia keinoja sosiaalisen ympäristönsä hallitsemiseksi ja vaikutelmiensa hallitsemiseksi myös silloin, kun toimintaympäristö on teknologisesti välittynyt. Heillä on erilaisia tapoja hallita ja työstää verkkopalveluissa itsestään (ja toisistaan) antamiaan vaikutelmia. Yhteisöpalvelut tarjoavat kasvokkaiseen vuorovaikutukseen verrattuna uusia mahdollisuuksia ja vapauksia itsensä esittelemiseen. Omaa profiilia on mahdollista työstää ja tarkastella eri tavoin kuin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi siksi, että profiili on datamuodossaan pysyvä digitaalinen jälki, jota voi palata tarkastelemaan tietyn vuorovaikutustilanteen jo päätyttyäkin. Samalla, ja osin samasta syystä, profiilin ylläpidon kuitenkin koetaan vaativan vaivannäköä ja vastuunkantoa. Tätä verkkoprofiilin ylläpitoon ja vaikutelmien hallintaan liittyvää ilmiötä voidaan kuvata käsitteellä profiilityö (Silfverberg, Liikkanen & Lampinen, 2011). Profiilityö kokoaa käsitteellisesti yhteen verkkoprofiilin ylläpitoon liittyvän toiminnan ja kokemuksen.

Esitys tarkastelee profiilityön suhdetta yhteisöpalvelujen sisällönjakomekanismeihin, vertaillen toisiinsa manuaalista ja automatisoitua sisällönjakoa. Esitys rakentuu tutkimukseen, jossa tarkasteltiin Last.fm-palvelua, jossa käyttäjät voivat jakaa musiikinkuuntelutietonsa automaattisesti, ja toisaalta Facebookia, jossa sisältö on aivan viime aikoihin asti jaettu pala kerrallaan, julkaisunappia painamalla. Tutkimuksen aineistoina on käytetty kahta Suomessa vuosina 2009-2010 tehtyä haastattelututkimusta, joiden osallistujat olivat yhteisöpalveluja käyttäviä nuoria ja nuoria aikuisia (ks. Lampinen, Lehtinen, Lehmuskallio & Tamminen, 2011, & Silverberg, Liikkanen, Lampinen, 2011).

Esityksen käsittelemä tutkimus sijoittuu osaksi laajempaa, verkkopalvelujen käyttötapoja ja yksityisyydenhallintaa koskevaa tieteellistä keskustelua. Sisällönjakoon liittyvien normien lisäksi käsitellään niitä kontekstisidonnaisia, sosioteknisiä keinoja, joilla yksilöt hallitsevat vuorovaikutuksellisia rajoja sekä säätelevät yksityisyyttään ja julkisuuttaan. Teoreettisesti esitys pohjaa Irwin Altmanin (1975 & 1977) ja Erving Goffmanin (1959) viitoittamaan ajatteluun sekä sen viimeaikaisempiin sovelluksiin, jotka tarkastelevat yksityisyyttä toimintana (Dourish & Anderson, 2006, & Nippert-Eng, 2010).

Käyttäjät näkevät vaivaa hallitakseen heistä palvelun kautta välittyvää kuvaa sisällönjakomekanismeista riippumatta, mutta heidän kohtaamansa haasteet ja niiden selättämiseksi sovelletut keinot eivät aina ole samoja. Yhteisöpalveluissa tapahtuvaan sisällönjakamiseen liittyvää vaikutelmien hallintaa ja identiteettityötä voidaan hahmottaa kolmiosaisena prosessina: (1) Sisällönjakoon liittyvää harkintaa seuraa (2) omaa vaikutelmaa koskeva reflektio, joka saa pontta yhtäältä toisten ihmisten reaktioista ja toisaalta omien profiilitietojen tarkastelusta. Reflektion seurauksena voi tapahtua (3) käyttäytymismuutoksia, joko kuvatussa toiminnassa tai siinä, kuinka toimintaa verkkoympäristössä kuvataan. Käyttäytymisen muuttuminen nousee erityisen mielenkiintoiseksi teemaksi, kun käyttäytymistietoa jaetaan yhteisöpalvelussa automatisoidusti, sillä oman toiminnan tarkasteleminen yhteenkoottuina datapisteinä voi synnyttää käyttäjälle uusia oivalluksia.

Esitys nostaa keskustelun aiheeksi verkossa tapahtuvaa sisällönjakoa ohjaavat normit sekä niiden linkittymisen niihin teknisiin alustoihin, joilla sisällönjako tapahtuu. Tämä sosiotekninen konteksti vaikuttaa siihen, miten yksilöt sisällönjakoon suhtautuvat – ja edelleen siihen, miten he päätyvät verkkoympäristöissä toimimaan.

Lähteet

Altman, I. 1975. The Environment and Social Behavior. Privacy – Personal Space – Territory – Crowding. Brooks-Cole Publishing Company, Monterey, CA, USA.

Altman, I. 1977. Privacy regulation: Culturally universal or culturally specific? Journal of Social Issues, 33, 3, 66–84.

Dourish, P. and Anderson, K. 2006. Collective Information Practice: Exploring Privacy and Security as Social and Cultural Phenomena. Human-Computer Interaction, 21, 3, 319-342.

Goffman, E. 1959. The Presentation of Self in Everyday Life. Anchor, New York, NY, USA.

Nippert-Eng, C. 2010. Islands of Privacy. University of Chicago Press, Chicago, IL, USA.

Lampinen, A., Lehtinen, V., Lehmuskallio A., & Tamminen, S. (2011) We’re in It Together: Interpersonal Management of Disclosure in Social Network Services. Proceedings of the SIGCHI conference on Human factors in computing systems. ACM Press, New York.

Silfverbeg, S., Liikkanen., A.L. & Lampinen, A. 2011. I’ll Press Play, but I Won’t Listen: Profile Work in a Music-Focused Social Network Service. Proceedings of the ACM 2011 conference on Computer supported cooperative work. ACM New York, NY, USA.

Arkipäiväistä profiilityötä

Oman profiilin ylläpitäminen yhteisöpalvelussa on arkipäiväistynyt muutamassa vuodessa. On Facebook, Twitter, Last.fm, Foursquare, Google+ ja lukematon liuta muita. Käyttäjätunnuksen luominen on tavallisesti nopeaa ja (päällisin puolin) ilmaista.

Profiili, tai laajemmin oma läsnäolo tietyssä palvelussa, ei kuitenkaan ole staattinen, kertaheitolla hoidettava homma. Meidän tutkimuksemme pureutuu ihmisten tapoihin hallita ja työstää verkkopalveluissa itsestään antamiaan vaikutelmia. Yhteisöpalvelut tarjoavat kasvokkaiseen vuorovaikutukseen verrattuna uusia mahdollisuuksia ja vapauksia itsensä esittelemiseen, mutta samalla profiilin ylläpidon koetaan vaativan vaivannäköä ja vastuunkantoa. Tästä johtuen olemme päätyneet kuvaamaan ilmiötä käsitteellä profiilityö.

Matkasimme Suvin kanssa toissaviikolla Kööpenhaminaan puhumaan tällä hetkellä työn alla olevasta tutkimuksestamme, jossa tarkastelemme profiilityön suhdetta yhteisöpalvelun sisällönjakomekanismeihin. Tutkimus sovittelee yhteen ja kehittelee edelleen kahta viime keväänä julkaistua tutkimusviipaletta. Tarkastelemme Last.fm-palvelua, jossa käyttäjät voivat jakaa musiikinkuuntelutietonsa automaattisesti, ja toisaalta Facebookia, jossa sisältö on tähän asti jaettu pala kerrallaan, julkaisunappia painamalla. Facebookin tänä syksynä f8-kehittäjäkonferenssissaan julkistama visio kitkattomasta sisällönjaosta tekee työstämme jopa yllättävän ajankohtaista.

Automaatiota tai ei, käyttäjät näkevät vaivaa hallitakseen heistä palvelun kautta välittyvää kuvaa, vaikkeivät heidän kohtaamansa haasteet ja niiden selättämiseksi keksityt keinot aina samoja olekaan. Ihmiset keksivät monenlaisia keinoja sosiaalisen ympäristönsä hallitsemiseksi myös silloin, kun ympäristö on teknologisesti välittynyt.

Palveluiden tarjoamat yksityisyysasetukset ovat vain pieni, joskin tärkeä, osa profiilityöhön käytettävää työkalupakkia. Meidän tämänhetkistä työtämme on ymmärtää, mitä kaikkea muuta pakkiin sisältyy ja millä perusteella yhteisöpalveluiden käyttäjät päätyvät poimimaan sieltä tietyntyyppisiä välineitä kohtaamiensa ja haasteellisiksi kokemiensa tilanteiden ratkaisemiseksi.

Lisätietoja:

Lampinen, A., Lehtinen, V., Lehmuskallio A., & Tamminen, S. (2011) We’re in It Together: Interpersonal Management of Disclosure in Social Network Services. CHI’11 Proceedings of the annual conference on Human factors in computing systems. ACM New York, NY, USA. (konferenssiesitys Slidesharessa)

Silfverbeg, S., Liikkanen., A.L. & Lampinen, A. (2011) I’ll Press Play, but I Won’t Listen: Profile Work in a Music-Focused Social Network Service. CSCW’11: Proceedings of the ACM 2011 conference on Computer supported cooperative work. ACM New York, NY, USA. (konferenssiesitys Slidesharessa)