Elokuun lopussa järjestettävien Viestinnän tutkimuksen päivien Teknologiavälitteistä viestintää -työryhmässä on luvassa paljon puhetta rajapinnoilta. Ennakkomaistiaisina alla profiilityötutkimustamme käsittelevä abstrakti, jossa esiinnostetuista aiheista Suvi tulee puhumaan Jyväskylässä.
Profiilityö Internetin yhteisöpalveluissa
Oman profiilin ylläpitäminen Internetin yhteisöpalveluissa on arkipäiväistynyt muutamassa vuodessa. Facebook, Twitter, Last.fm, Foursquare, Google+ ja lukematon liuta muita kilpailevat käyttäjien huomiosta ja sitoutumisesta. Käyttäjätunnuksen luominen on tavallisesti nopeaa ja ainakin päällisin puolin ilmaista. Palvelut kuitenkin eroavat toisistaan esimerkiksi sen suhteen, millaisia sisällönjakomekanismeja ne tarjoavat käyttäjilleen. Myös palvelujen käyttäjäkunnat ovat erilaisia – ja kunkin palvelun suojiin mahtuu monenlaisia käyttäjäyhteisöjä, joiden toiminnan tavoitteet ja tavat voivat erota toisistaan radikaalistikin.
Profiili, tai laajemmin oma läsnäolo tietyssä palvelussa, ei ole staattinen, kertaheitolla “kuntoon” hoidettava asia. Ihmiset keksivät monenlaisia keinoja sosiaalisen ympäristönsä hallitsemiseksi ja vaikutelmiensa hallitsemiseksi myös silloin, kun toimintaympäristö on teknologisesti välittynyt. Heillä on erilaisia tapoja hallita ja työstää verkkopalveluissa itsestään (ja toisistaan) antamiaan vaikutelmia. Yhteisöpalvelut tarjoavat kasvokkaiseen vuorovaikutukseen verrattuna uusia mahdollisuuksia ja vapauksia itsensä esittelemiseen. Omaa profiilia on mahdollista työstää ja tarkastella eri tavoin kuin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi siksi, että profiili on datamuodossaan pysyvä digitaalinen jälki, jota voi palata tarkastelemaan tietyn vuorovaikutustilanteen jo päätyttyäkin. Samalla, ja osin samasta syystä, profiilin ylläpidon kuitenkin koetaan vaativan vaivannäköä ja vastuunkantoa. Tätä verkkoprofiilin ylläpitoon ja vaikutelmien hallintaan liittyvää ilmiötä voidaan kuvata käsitteellä profiilityö (Silfverberg, Liikkanen & Lampinen, 2011). Profiilityö kokoaa käsitteellisesti yhteen verkkoprofiilin ylläpitoon liittyvän toiminnan ja kokemuksen.
Esitys tarkastelee profiilityön suhdetta yhteisöpalvelujen sisällönjakomekanismeihin, vertaillen toisiinsa manuaalista ja automatisoitua sisällönjakoa. Esitys rakentuu tutkimukseen, jossa tarkasteltiin Last.fm-palvelua, jossa käyttäjät voivat jakaa musiikinkuuntelutietonsa automaattisesti, ja toisaalta Facebookia, jossa sisältö on aivan viime aikoihin asti jaettu pala kerrallaan, julkaisunappia painamalla. Tutkimuksen aineistoina on käytetty kahta Suomessa vuosina 2009-2010 tehtyä haastattelututkimusta, joiden osallistujat olivat yhteisöpalveluja käyttäviä nuoria ja nuoria aikuisia (ks. Lampinen, Lehtinen, Lehmuskallio & Tamminen, 2011, & Silverberg, Liikkanen, Lampinen, 2011).
Esityksen käsittelemä tutkimus sijoittuu osaksi laajempaa, verkkopalvelujen käyttötapoja ja yksityisyydenhallintaa koskevaa tieteellistä keskustelua. Sisällönjakoon liittyvien normien lisäksi käsitellään niitä kontekstisidonnaisia, sosioteknisiä keinoja, joilla yksilöt hallitsevat vuorovaikutuksellisia rajoja sekä säätelevät yksityisyyttään ja julkisuuttaan. Teoreettisesti esitys pohjaa Irwin Altmanin (1975 & 1977) ja Erving Goffmanin (1959) viitoittamaan ajatteluun sekä sen viimeaikaisempiin sovelluksiin, jotka tarkastelevat yksityisyyttä toimintana (Dourish & Anderson, 2006, & Nippert-Eng, 2010).
Käyttäjät näkevät vaivaa hallitakseen heistä palvelun kautta välittyvää kuvaa sisällönjakomekanismeista riippumatta, mutta heidän kohtaamansa haasteet ja niiden selättämiseksi sovelletut keinot eivät aina ole samoja. Yhteisöpalveluissa tapahtuvaan sisällönjakamiseen liittyvää vaikutelmien hallintaa ja identiteettityötä voidaan hahmottaa kolmiosaisena prosessina: (1) Sisällönjakoon liittyvää harkintaa seuraa (2) omaa vaikutelmaa koskeva reflektio, joka saa pontta yhtäältä toisten ihmisten reaktioista ja toisaalta omien profiilitietojen tarkastelusta. Reflektion seurauksena voi tapahtua (3) käyttäytymismuutoksia, joko kuvatussa toiminnassa tai siinä, kuinka toimintaa verkkoympäristössä kuvataan. Käyttäytymisen muuttuminen nousee erityisen mielenkiintoiseksi teemaksi, kun käyttäytymistietoa jaetaan yhteisöpalvelussa automatisoidusti, sillä oman toiminnan tarkasteleminen yhteenkoottuina datapisteinä voi synnyttää käyttäjälle uusia oivalluksia.
Esitys nostaa keskustelun aiheeksi verkossa tapahtuvaa sisällönjakoa ohjaavat normit sekä niiden linkittymisen niihin teknisiin alustoihin, joilla sisällönjako tapahtuu. Tämä sosiotekninen konteksti vaikuttaa siihen, miten yksilöt sisällönjakoon suhtautuvat – ja edelleen siihen, miten he päätyvät verkkoympäristöissä toimimaan.
Lähteet
Altman, I. 1975. The Environment and Social Behavior. Privacy – Personal Space – Territory – Crowding. Brooks-Cole Publishing Company, Monterey, CA, USA.
Altman, I. 1977. Privacy regulation: Culturally universal or culturally specific? Journal of Social Issues, 33, 3, 66–84.
Dourish, P. and Anderson, K. 2006. Collective Information Practice: Exploring Privacy and Security as Social and Cultural Phenomena. Human-Computer Interaction, 21, 3, 319-342.
Goffman, E. 1959. The Presentation of Self in Everyday Life. Anchor, New York, NY, USA.
Nippert-Eng, C. 2010. Islands of Privacy. University of Chicago Press, Chicago, IL, USA.
Lampinen, A., Lehtinen, V., Lehmuskallio A., & Tamminen, S. (2011) We’re in It Together: Interpersonal Management of Disclosure in Social Network Services. Proceedings of the SIGCHI conference on Human factors in computing systems. ACM Press, New York.
Silfverbeg, S., Liikkanen., A.L. & Lampinen, A. 2011. I’ll Press Play, but I Won’t Listen: Profile Work in a Music-Focused Social Network Service. Proceedings of the ACM 2011 conference on Computer supported cooperative work. ACM New York, NY, USA.
Rajapinta 