8 tapaa pyristellä irti digijättien verkoista

https://www.flickr.com/photos/treehouse1977/36015094302/
Photo (cc) Jim Champion@Flickr

Tällä viikolla vietetään Mediataitoviikkoa. Myös digitaalisen yksityisyyden varjelemisen taidot ovat tärkeä osa nykypäivän mediataitoja. Sen kunniaksi Rajapinnassa päätimme koota muutaman helpon keinon parantaa verkkoyksityisyyttä ja vähentää digijättien valtaa elämässäsi.

  1. Tiukenna yksityisyysasetuksia. Monissa palveluissa voit itse valita, mitä kaikkea tietoja sinusta kerätään ja tallennetaan ja minne muualle kyseinen palvelu niitä saa jakaa. Esimerkiksi Googlessa voit määritellä, saako se tallentaa lokaatiotietoja, tietoja sovellusten käytöstä, tai nauhoittaa Google Assistentin kanssa käymäsi keskustelut. Facbookissa kannattaa säännöllisesti tarkistaa mitkä ulkopuoliset sovellukset saavat käyttää tietojasi. Omat mainosprofilointitietosi voi tarkistaa ja niiden asetuksia säätää. Voit esimerkiksi kieltää Facebookia näyttämästä sinua ystävillesi suosittelijana sellaisessa mainoksessa, jonka on tehnyt tykkäämäsi sivu.
  2. Rajoita sovellusten oikeuksia älypuhelimessasi. Älypuhelimissa sovellusten käyttöjärjestelmältä saamia tietoja voi säätää sovelluskohtaisesti. iPhonessa kannattaa käydä katsomassa puhelimen asetuksista hieman epäintuitiivisesti Screen Time -sovelluksen alle sijoitetut sovelluskohtaiset sisältö- ja yksityisyysrajoitukset. Android-laitteissa asetusten alta löytyy kohta Sovellukset / Sovelluksen käyttöoikeudet (Apps / App Permissions), josta voit säätää erikseen kunkin sovelluksen oikeuksia esimerkiksi mikrofoniin tai konktakteihin.
  3. Eristä digijätit. Monet alustapalvelut, erityisesti Facebook ja Google seuraavat upotusten avulla myös sitä, mitä teet muilla verkkosivuilla. Tätä voi estää esimerkiksi käyttämällä näitä palveluita eri selaimelle, jolla et tee muuta. Lisäksi on olemassa erilaisia selainlisäosia, jolla haluamansa palvelun voi eristää muusta selainkäytöstä. Esimerkiksi Firefoxin lisäosa Facebook Container eristää Facebookin muusta nettikäytöstä. Facebookia voi mobiilissakin pyörittää selaimella, tosin hieman Facebook-sovellusta kankeammin. Esimerkiksi yksityisviesteihin ei helposti pääse mobiiliselaimesta käsiksi.
  4. Estä seuranta. Selaimiin löytyy erilaisia lisäosia, joiden avulla kolmansien osapuolien palvelut (esim. mainostajat) eivät voi seurata jälkiäsi eri sivustojen yli. Esimerkiksi useaan eri selaimeen sopiva Ghostery tai Firefoxiin Lightbeam. Lightbeam myös havainnollistaa visualisaatioilla verkon jäljittäjien piilevää infrastruktuuria. Sama onnistuu kännykässäkin, esim. iPhonessa tämä tapahtuu sisällön lataamista estävän sovelluksen avulla (engl. content blocker, esimerkiksi AdGuard), jonka voi yhdistää eri selaimiin.
  5. Harhauta mainostajia. Monet palvelut ja lisäosat harhauttavat mainostaloutta myös ikään kuin sotkemalla profiilisi. Esimerkiksi Adnauseam-lisäosa klikkaa jokaista selaimessasi näkyvää mainosta, mikä voi tehdä kohdennusprofiilistasi melkoisen sekamelskan. Omaa Google-historiaansa. Ruin My Search History -palvelu puolestaan tekee selaimellasi valtavan määrän omituisia Google-hakuja ja yrittää siten sotkea profiilisi – ja tarjoaa hyvät naurut kaupan päälle. Kannattaa pohtia haluaako tällaisia palveluita käyttää vai ei. Mainostus- ja hakuprofiilien sotkeminen on digiajan vastarinnan muoto, jonka kääntöpuolena suositukset ja mainokset voivat muuttua oudoiksi tai jossain tilanteissa jopa kiusallisiksi.
  6. Käytä vaihtoehtoista hakukonetta. Esimerkiksi DuckDuckGo lupaa olla träkkäämättä käyttäjien tekemisiä. Se kuitenkin käyttää hyväkseen Googlen hakuindeksiä, eli eroon Googlen hakukoneesta et tällä tavalla pääse vaikka sen datankeruusta ehkä pääsetkin. Muita vaihtoehtoja on myös tarjolla, esim. ainoaksi eurooppalaiseksi hakukoneeksi itseään mainostava Qwant.
  7. Poista historiatiedot eri palveluista säännöllisesti. Jotkut alustat tarjoavat mahdollisuuden poistaa kerralla tai aikarajauksella historiatietoja esimerkiksi tehdyistä hauista. Esimerkiksi Googlen palveluista voi poistaa lokitietojaan data-asetuksista. Facebookin kohdalla tilanne on hiukan mutkikkaampi ellet ole valmis poistamaan koko tiliä, mutta vaihtoehtoisia keinoja on listattu esimerkiksi tässä iMoren artikkelissa. Yksi ratkaisu on myös tuhota tili ja luoda se sitten kokonaan uudestaan.
  8. Suosi vaihtoehtoisia viestintävälineitä. Digijättien palveluille on myös vaihtoehtoja, joiden puolesta voi puhua. Sosiaaliset verkostot liikkuvat hitaasti, mutta pikaviestien kohdalla vaihto onnistuu helpommin. Asenna puhelimeesi vaikkapa Signal ja käytä sitä viestittelyyn Facebookin omistaman WhatsAppin tai Facebook-viestien sijaan. Vaikka Facebook lupaa WhatsApp-viestien sisällön olevan päästä päähän salattuja, viestinnän metatietojen käytöstä ei luvata mitään.
  • BONUS: Vaalivahti Keväällä 2019 Suomessa järjestetään kahdet vaalit, mikä todennäköisesti saa poliittiset mainostajat liikkeelle. Vaalivahti on Open Knowledge Foundation Finlandin tutkimusprojekti, joka kerää tietoa Facebookissa tehdyistä mainoskohdennuksista vaalien aikana. Asenna projektin tarjoama WhoTargetsMe-lisäosa selaimeesi, niin pystyt seuraamaan kuka yrittää kohdentaa kaltaisiisi käyttäjiin ja lahjoitat samalla tiedot tutkimukselle.

Lopuksi: Tutkijan huomio

Digitaalisessa ympäristössä on tärkeää oppia ajattelemaan tekemisiään tiedonkeruun mahdollisuuksien ja seurausten kannalta. Jokapäiväisen tiedonkeruun estäminen, tai ainakin vähentäminen, voi myös ajatella olevan osa tämän päivän kansalaistaitoja. Samaan aikaan kansalaistaidoista puhumalla tulee korostaneeksi yksilön vastuuta omista tekemisistään tilanteessa, jossa tiedonkeruun tavat ja tiedon käytön seuraukset ovat vaikeasti hahmotettavia ja koko ajan muutoksessa, eikä ns. tavallinen tallaaja mitenkään pysy niiden perässä.

On hyvä pitää mielessä että palveluntarjoajan omat yksityisyysasetukset eivät välttämättä ole sitä miltä ne vaikuttava, ja esimerkiksi käyttäjän sijaintia on seurattu yksityisyysasetuksista riippumatta. Samoin profiilin tietoja poistaessa ja selaimen lisäosia tai yksityistä selausmoodia käyttäessä olemme palveluntarjoajan tai asiantuntijoiden vakuuttelujen varassa siitä, että tiedot todella poistuvat tai että meitä ei todella enää seurata. Datajättien poistaminen omasta elämästä omalla aktiivisuudella on vaikeaa tai mahdotonta, jos haluaa pysyä jollain tavalla nyky-yhteiskunnan jäsenenä — monen palvelun käyttö ei esimerkiksi äärimmäisen suojatun Tor-verkon kautta edes onnistu.

Viime kädessä ratkaisua ongelmiin täytyy etsiä muualtakin kuin yksilöiden käyttäytymisen muutoksista. Tasapainoisempaa ja reilumpaa digiympäristöä odotellessa ei ole kuitenkaan pahitteeksi pitää verhojaan suljettuna ja oviaan lukittuna.

– –
Tekstiä varten on kerätty vinkkejä Rajapinta ry:n Slackissa. Tekstin ovat kirjoittaneet Salla-Maaria Laaksonen ja Tuukka Lehtiniemi ja sen ideointiin ovat osallistuneet Jesse Haapoja ja Jukka Huhtamäki.

Sosiaalinen, identiteetti ja informaatioteknologia -symposium Sosiaalipsykologian päivillä (esityskalvot)

Sosiaalipsykologian päivillä järjestetyssä Sosiaalinen, identiteetti ja informaatioteknologia -symposiumissa kuultiin neljä esitystä HIITin SIE-ryhmässä tutkimusta tekeviltä sosiaalipsykologeilta. Alla esitysten abstraktit sekä linkit esityskalvoihin.

Eeva puhui tylsyyttä käsittelevästä väitöstutkimuksestaan otsikolla ‘Tylsää kaikkialla? Tylsyyden kokemus osana älypuhelimien käyttöä’ (pdf)
Tylsyyden kokemus määritellään tyypillisesti ärsykkeiden puuttumisena, mikä aiheuttaa
kokemuksen siitä, että aika ei kulu. Toisaalta tylsyys voidaan ymmärtää myös laajemmin
hetkenä, jossa ihminen on kasvokkain oman tyhjyytensä kanssa. Mutta mitä on tylsyys
vuonna 2012, kun voimme älypuhelimen avulla olla kaikkien kanssa kaiken aikaa kaikkialla? Esitys avaa näkökulmia tylsyyteen osana uusien tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöä ja pohjautuu viime aikaisiin tutkimuksiin älypuhelimen käyttäjistä.

Airi puhui tutkimusharjoittelussa Microsoft Research New Englandissa toteuttamastaan projektista otsikolla ‘Couchsurfing.org: Näkökulma ryhmän yksityisyydenhallintaan verkottuneessa ympäristössä’ (pdf)
Yksityisyydenhallintaa verkottuneessa ympäristössä käsittelevä keskustelu keskittyy
useimmiten yksilöiden toiveisiin ja toimintaan. Vuorovaikutteisen yksityisyyden
viitekehyksessä tarkastellaan lisäksi enenevissä määrin sitä, miten yksityisyydestä
neuvotellaan ja miten sitä hallitaan yhdessä muiden kanssa. Tämä esitys avaa näkökulman ryhmän yksityisyydenhallintaan verkottuneessa kontekstissa, jossa yksityisyysmekanismeja sovelletaan niin verkkoympäristössä kuin fyysisissä kotitiloissakin. Tapausesimerkkinä käytetään Couchsurfing.org yhteisöpalvelua, jonka kautta ihmiset voivat majoittua ennalta tuntemattomien ihmisten kodeissa tai tarjoutua itse majoittamaan vieraita matkalaisia. Esitys pohjautuu palvelun käyttäjien keskuudessa Yhdysvalloissa tehtyyn haastattelututkimukseen.

Vilma puhui väitöstutkimuksestaan otsikolla ‘Ihmissuhteiden esittäminen internetin yhteisöpalveluissa’ (pdf
Muokkaamme käsityksiämme ihmissuhteistamme vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Nämä käsitykset puolestaan vaikuttavat tapoihimme suhtautua muihin ihmisiin sekä heidän suhtautumiseensa meihin. Internetin yhteisöpalvelut ovat ihmissuhteita koskevien käsitysten neuvottelulle uudenlainen alusta. Yhteisöpalveluiden “ystävälistat” ovat vain yksi keino tehdä näkyväksi ja muokata käsityksiä ihmisten välisistä suhteista. Tämä esitys tarkastelee uusia piirteitä, joita teknologiavälitteisyys tuo ihmissuhteista neuvottelemiseen. Eri sukupolvien yhteisöpalvelujen käyttöä ja käyttämättömyyttä koskevien tutkimusten pohjalta esitys tarjoaa näkökulmia siihen, miten yhteisöpalveluiden suunnittelu voi muokata näitä ihmissuhteiden esittämisen keinoja.

Symposiumin koordinoinut Suvi puhui väitöstutkimuksestaan otsikolla ‘Yhteisöpalveluiden käyttö ja käyttäjyys: Profiilityötä ja sosiaalisia normeja'(pdf
Yhteisöpalvelut, kuten Facebook tai Last.fm, olettavat käyttäjiensä rakentavan palveluun profiilisivun ja kommunikoivan palvelussa toisten käyttäjien kanssa sisällönjakamisen keinoin. Mielenkiintoista kuitenkin on kuinka erilaiset palvelun tarjoamat mahdollisuudet sisällön jakamiseen vaikuttavat minän esittämisen strategioihin näissä yhteisöpalveluissa? Ja kuinka nämä jaettavat sisällöt päätyvät vaikuttamaan käyttäjän offline-elämään liittyviin odotuksiin? Esityksessäni käsittelen yhteisöpalvelun käyttäjyyteen liittyvää sosiaalipsykologista prosessia, profiilityötä, joka kuvastaa käyttäjän minän esittämisen kokemusta välittyneessä ympäristössä. Lisäksi tarkastelen sisällönjakamista ohjaavia kulttuurisidonnaisia sosiaalisia normeja, joista esittelen suomalaisessa kulttuurissa tehtyjä havaintoja.

Rajapinta Sosiaalipsykologian päivillä

Rajapintalaiset ovat vahvasti äänessä kuukauden päästä järjestettävillä Sosiaalipsykologian päivillä, joiden ohjelmasta löytyy toki paljon muutakin mielenkiintoista. Lauantaina 24.11. on luvassa kaksi sosiaalipsykologian, informaatioteknologian, ja vähän yritystoiminnankin rajapinnoilla liikkuvaa sessiota.

24.11. klo 10-12  Sosiaalinen, identiteetti ja informaatioteknologia -symposium

Informaatioteknologia on tuonut ihmisille mahdollisuuden kommunikoida ja jakaa sekä vastaanottaa informaatiota paikasta riippumatta. Samalla se on nostanut esiin kysymyksiä esimerkiksi yksityisyydensuojan, tiedon luotettavuuden ja identiteetin rakentumisen ja ylläpitämisen suhteen. Internetissä tapahtuva vuorovaikutus mahdollistaa sekä anonymiteetin että kaiken henkilökohtaisen julkisen jakamisen. Eri sivustoilla tapahtuvaan vuorovaikutukseen vaikuttavat näiden sivustojen omat normit: voimme jakaa liikaa tai liian vähän. Voimme kilpailla tuntemattomien kanssa ja luoda ihmissuhteita, jotka eivät ole riippuvaisia maantieteellisestä sijainnistamme. Työtapamme ovat muuttuneet kommunikaatioteknologian kehittyessä, ja olemme aina tavoitettavissa. Kaikki tämä vaikuttaa toimintaamme yksilöinä ja ryhminä informaatioteknologian aikana. Eräs kysymys, jonka teknologian kehitys on herättänyt sosiaalipsykologian näkökulmasta on se, että vaatiiko internet uusia teorioita, vai soveltuvatko klassiset teoriat edelleen teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen tutkimukseen? Ja pystyykö sosiaalipsykologia tieteenalana pysymään teknologian nopean kehityksen mukana?

1. Vilma Lehtinen: Ihmissuhteiden esittäminen internetin yhteisöpalveluissa
Muokkaamme käsityksiämme ihmissuhteistamme vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Nämä käsitykset puolestaan vaikuttavat tapoihimme suhtautua muihin ihmisiin sekä heidän suhtautumiseensa meihin. Internetin yhteisöpalvelut ovat ihmissuhteita koskevien käsitysten neuvottelulle uudenlainen alusta. Yhteisöpalveluiden “ystävälistat” ovat vain yksi keino tehdä näkyväksi ja muokata käsityksiä ihmisten välisistä suhteista. Tämä esitys tarkastelee uusia piirteitä, joita teknologiavälitteisyys tuo ihmissuhteista
neuvottelemiseen. Eri sukupolvien yhteisöpalvelujen käyttöä ja käyttämättömyyttä
koskevien tutkimusten pohjalta esitys tarjoaa näkökulmia siihen, miten yhteisöpalveluiden suunnittelu voi muokata näitä ihmissuhteiden esittämisen keinoja.

2. Airi Lampinen: Couchsurfing.org: Näkökulma ryhmän yksityisyydenhallintaan verkottuneessa ympäristössä
Yksityisyydenhallintaa verkottuneessa ympäristössä käsittelevä keskustelu keskittyy
useimmiten yksilöiden toiveisiin ja toimintaan. Vuorovaikutteisen yksityisyyden
viitekehyksessä tarkastellaan lisäksi enenevissä määrin sitä, miten yksityisyydestä
neuvotellaan ja miten sitä hallitaan yhdessä muiden kanssa. Tämä esitys avaa näkökulman ryhmän yksityisyydenhallintaan verkottuneessa kontekstissa, jossa yksityisyysmekanismeja sovelletaan niin verkkoympäristössä kuin fyysisissä kotitiloissakin. Tapausesimerkkinä käytetään Couchsurfing.org yhteisöpalvelua, jonka kautta ihmiset voivat majoittua ennalta tuntemattomien ihmisten kodeissa tai tarjoutua itse majoittamaan vieraita matkalaisia. Esitys pohjautuu palvelun käyttäjien keskuudessa Yhdysvalloissa tehtyyn haastattelututkimukseen.

3. Eeva Raita: Tylsää kaikkialla? Tylsyyden kokemus osana älypuhelimien käyttöä
Tylsyyden kokemus määritellään tyypillisesti ärsykkeiden puuttumisena, mikä aiheuttaa
kokemuksen siitä, että aika ei kulu. Toisaalta tylsyys voidaan ymmärtää myös laajemmin
hetkenä, jossa ihminen on kasvokkain oman tyhjyytensä kanssa. Mutta mitä on tylsyys
vuonna 2012, kun voimme älypuhelimen avulla olla kaikkien kanssa kaiken aikaa kaikkialla? Esitys avaa näkökulmia tylsyyteen osana uusien tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöä ja pohjautuu viime aikaisiin tutkimuksiin älypuhelimen käyttäjistä.

4. Suvi Silfverberg: Yhteisöpalveluiden käyttö ja käyttäjyys: Profiilityötä ja sosiaalisia normeja
Yhteisöpalvelut, kuten Facebook tai Last.fm, olettavat käyttäjiensä rakentavan palveluun
profiilisivun ja kommunikoivan palvelussa toisten käyttäjien kanssa sisällönjakamisen
keinoin. Mielenkiintoista kuitenkin on kuinka erilaiset palvelun tarjoamat mahdollisuudet sisällön jakamiseen vaikuttavat minän esittämisen strategioihin näissä
yhteisöpalveluissa? Ja kuinka nämä jaettavat sisällöt päätyvät vaikuttamaan käyttäjän
offline-elämään liittyviin odotuksiin? Esityksessäni käsittelen yhteisöpalvelun
käyttäjyyteen liittyvää sosiaalipsykologista prosessia, profiilityötä, joka kuvastaa
käyttäjän minän esittämisen kokemusta välittyneessä ympäristössä. Lisäksi tarkastelen
sisällönjakamista ohjaavia kulttuurisidonnaisia sosiaalisia normeja, joista esittelen
suomalaisessa kulttuurissa tehtyjä havaintoja.

24.11. klo 13-15  Experiences and Envisioning of Collaboration between Social Psychological Research and Technology Start-ups -workshop

Countless technology start-ups develop services with the aim to support a variety of social interactions. Social psychological research addresses these processes, struggling sometimes to consider contemporary technologies sufficiently. Yet, few start-ups have in-house social psychologists – and few social psychologists search actively ways to collaborate with start-ups. This workshop brings together entrepreneurs and social scientists to discuss how to make room for mutual beneficial collaboration between technology start-ups and social scientists. We consider what it takes to conduct user research in a start-up context and how social scientists can make societal contributions by taking part in (or raising) conversations on the social implications of technologies. The presenters of the workshop will tackle the topic based on their experiences of collaboration, bringing in concrete examples of recent and ongoing projects: What do start-ups have to gain from collaborating with social psychologists? Why would they bother? And what’s in it for the academians? How can rigorous social scientific inquiry be combined with the fast-moving everyday of early-stage start-ups?

Tässä englanninkielisessä työpajasessiossa keskustellaan sosiaalipsykologisen tutkimuksen ja teknologiaa kehittävien startup-yritysten yhteistyön mahdollisuuksista. Jesse Haapoja kertoo Scoopinion-palvelun käyttäjien parissa tehdystä tutkimuksestaan. Vilma Lehtinen ja Airi Lampinen kertovat yhteistyöstä paikallisyhteisöjen toimintaa tukevan Sharetriben kanssa, pohjautuen erityisesti kiitollisuudenvelan, vastavuoroisuuden ja reiluuden neuvottelua käsittelevään tutkimukseen, joka julkaistaan helmikuussa CSCW 2013 -konferenssissa.  Sharetriben ja Scoopionin toimijat tuovat keskusteluun omia kokemuksiaan ja näkemyksiään. Tältä pohjalta keskustellaan yhdessä yhteistyön edellytyksistä ja siitä, millaisilla toimintamalleilla päästään vaikuttavimpiin tuloksiin.

Sosiaalipsykologian päivät ja CSCW 2013 workshop

Seuraa kaksi kalenterimerkintäehdotusta:

Sosiaalipsykologian päivät järjestetään tänä syksynä 23.-24.11. Helsingissä. Rajapintalaisten keskuudesta on jo tehty joukko ehdotuksia, jotka keskittyvät paitsi tutkimustulosten puimiseen tuoreeltaan, myös sen ruotimiseen, miltä sosiaalitieteellinen tutkimuksen ja teknologiastartuppien yhteistyö voi(si) näyttää. Ohjelmaa voi ehdottaa 28.9. saakka, joten vielä ehtii! Ja jos esiintyminen ei tällä kertaa syystä tai toisesta tule kuuloon, osallistua voi myös yleisöstä käsin – osallistuminen on ilmaista, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen 12.10. aukevan verkkolomakkeen kautta.

Call for Participation on käynnissä myös ensi keväänä CSCW 2013 -konferenssin yhteydessä järjestettävään kaksipäiväiseen workshoppiin, joka keskittyy verkottuneen yksityisyyden “mittaamiseen” käytettäviin metodehin ja mittareihin. Jos Teksas helmikuussa ei kuulosta mahdottomalta ajatukselta, tähän poikkitieteelliseen debattiin hakeutumista kannattaa harkita!

ps. Lisälöylyä kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen yhteensovittamispohdintoihin tarjoaa Heather Fordin oivallinen kirjoitus etnografian paikasta Wiki-tutkimuskentällä.

Tuhat pientä viiltoa

Vastikään New York Timesissa julkaistussa kirjoituksessa yksityisyyden kuolemaa nykyaikana kuvaillaan tuhannen pienen viillon aiheuttamaksi: yksityiset tiedot vuotavat julkisiksi hitaasti ja huomaattomasti – ja niin rutiininomaisesti, ettemme enää edes hätkähdä, kun huomaamme, mitä on tapahtunut.

Näinä päivinä yksityisyydestä puhutaan paljon, useimmiten huolestuneeseen sävyyn. Kitkaton jakaminen, Facebookin uudet Timeline-profiilit ja Googlen käyttöehtouudistus kuohuttavat mieliä. Syystäkin. Huhut kuolemasta ovat kuitenkin liioiteltuja: yksityisyys on yhä tärkeää. Vaikka moni kokee olevansa vailla neuvotteluvoimaa suurien palveluntarjoajien suhteen, arkiset käytännöt yksityisyyden ja julkisuuden tasapainottelemiseksi sosiaalisten suhteiden tasolla ovat moninaisia.

Parin viikon päästä yksityisyysteeman parissa työskennellään CSCW 2012 Workshop on Reconciling Privacy with Social Media -työpajassa, jossa tinafoliohatuilla suojautumisen sijaan mietitään, miten yksityisyyspäämääriä ja sosiaalisen median hyötyjä voitaisiin sovittaa yhteen nykyistä paremmin. Osallistumme tapahtumaan yhdessä kollegoideni Coye Cheshiren (UC Berkeley) ja Kai Huotarin (HIIT) kanssa kertomalla vireillä olevasta kyselytutkimuksestamme, joka keskittyy valokuvien verkossa jakamisen problematiikkaan ja yksityisyydenhallintaan. Positiopaperimme Privacy Management Strategies and Online Photo Sharing: A Pilot Survey on vapaasti luettavissa.