Juhlavuoden kunniaksi, #WikiSuomi100

Suomi täyttää tänä vuonna 100. Juhlavuodesta ja hyvistä tavoista viettää sitä voi olla montaa mieltä. Suomessa maksuttoman koulutuksen saaneena, tätä nykyä ulkomailla työskentelevänä, ja voittopuolisesti englanniksi kirjoittavana tutkijana minusta joka tapauksessa tuntuu, että jonkinlainen huomionosoitus olisi paikallaan.

Tästä lähtökohdasta syntyi idea #WikiSuomi100-kampanjasta. Kyse on uudenvuodenlupauksesta, jolla sitoutan itseni tekemään tämän vuoden aikana (vähintään) sata lisäystä ja/tai muokkausta suomenkieliseen Wikipediaan. Se ei ole paljon, mutta toivonkin tämän olevan ennen muuta yllyke toisillekin tehdä samoin – sekä lähtölaukaus meille kaikille kirjoittaa Wikipediaan enemmän ja useammin, (myös) suomeksi.

Tule mukaan! Jos olet jo aktiivinen wikipedisti, nostan hattua ja kannustan muokkaamaan haasteen sopivaksi. Voit vaikkapa keksittyä juhlavuoden kunniaksi tiettyihin teemoihin, laajentaa kotiseutujuttuja sukulaisten avustuksella, tai auttaa jonkun sellaisen haasteen kanssa alkuun, jolle Wikipedian editoiminen tuntuu vieraalta ajatukselta.

Ja jos oikein innostutaan, ehkä voitaisiin kutsua koolle Rajapinnan omat #WikiSuomi100-talkoot myöhemmin tänä vuonna!

Sutivi on ulkona – eli tuoreita tilastoja suomalaisten verkon käytöstä

Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastotietoa väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tuttavallisemmin tilastopaketti kulkee nimellä “sutivi” webbiosoitteessa olevan lyhenteen mukaan. Tuorein tilastojulkistus vuodelle 2014 julkaistiin juuri viime torstaina.

Katsauksen mukaan ensinnäkin 87 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista käyttää Internetiä, ja 64 prosenttia heistä monta kertaa päivässä. Käyttö on yleisempää nuoremmissa ikäluokissa – 25-44-vuotiaista 100% on verkossa. Verkon tärkeydestä arjessa kertoo ehkä eniten kuitenkin juuri vanhemmissa ikäkohorteissa tapahtuva kasvu: verkko on kaikkien media, ja sitä kautta tavoittaa muitakin kuin nuoret ja nuoret aikuiset. Vain aivan vanhimmissa ikäryhmissä peitto putoaa 28 prosenttiin.

Myös yhteisöpalveluiden käyttöä tilastoidaan, ja määrä on kasvanut tasaisesti vuodi vuodelta. Tänä vuonna ylittyi puolen rajapyykki: yhteisöpalveluita seuraa 51 prosenttia väestöstä. Myös blogien ja keskustelupalstojen suosi on kasvanut, todetaan erikseen sosiaalisen median sosiaalisuutta tarkastelevassa katsauksessa, jossa verrataan uoden 2014 lukuja vuoteen 2010.

Valtaosa väestöstä seuraa sosiaalista media, mutta aktiivisuuttakin löytyy ja se on lisääntynyt neljässä vuodesa. Tuoreimman julkistuksen mukaan yli puolet 16-74-vuotiaista suomalaisista oli kirjoittanut viestejä Internetiin. Keskustelupalstoja käytti joka neljäs, blogeja kommentoi joka kuudes, ja verkkomedian uutisia joka kymmenes. Aktiivisempia lukijoita ja osallistujia ovat nuoremmat ikäluokat.

Suosituimpia verkon käyttömuotoja ovat vuodesta toiseen sähköposti ja verkkopankki, lähellä kärkeä myös tavaroita ja palveluita koskeva tiedonetsintä ja verkkomedian seuraaminen.

Kansanedustajat ja sosiaalinen media vaaleissa 2011

Tutkimme vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen, miten valitut edustajat käyttivät sosiaalista mediaa vaalien aikana sekä viikon vaalien jälkeen. Tutkimusraportti (The use of social media in the Finnish Parliament Elections 2011, pdf), jonka tuloksia esittelimme vastikään myös Rajapinta-ryhmässä Viestinnän tutkimuksen päivillä, on nyt ladattavissa verkosta CRC:n sivuilta.

Tutkimuksessa tarkastellut palvelut olivat blogit, Facebook, Twitter, YouTube ja Flickr. Raportissa siis mukana kaikki valitut 200 edustajaa sekä lisäksi puoluetason tietoja.

Yleisesti havaintojen perusteella voidaan todeta, etteivät vuoden 2011 eduskuntavaalit vielä olleet ne sosiaalisen median vaalit, joiksi niitä uumoiltiin. Lisäksi monet edustajat hylkäsivät kanavat kokonaan vaalien jälkeen: sosiaalista mediaa käytettiin enemmän lyhytaikaiseen kampanjatyöhön ja yksisuuntaiseen viestintään, kuin todelliseen keskusteluun äänestäjien kanssa.

Suosituin sosiaalisen median alusta oli blogi (177 edustajalla), mutta yli kolmannes blogeista ei sallinut kommentointia lainkaan. 81,5% edustajista ylläpiti profiilia Facebookissa, mutta julkista profiilia vain 55 prosenttia. 39% edustajista omisti Twitter-tilin. Visuaalisten alustojen eli YouTuben ja Flickrin käyttö oli kaikkiaan vielä hyvin vähäistä.

Tutkittaessa sosiaalisen median käyttö selittäviä tekijöitä edustajien ikä nousee esille tyypillisesti merkittävänä taustamuuttujana: nuoremmat edustajat käyttävät todennäköisemmin mm. Twitteriä ja Facebookia. Myös puolueella taustatekijänä näyttäisi olevan merkitystä, mutta sen tarkempaa mekanismia ei tässä raportissa ole arvioitu. Puolueorganisaation tasolla aktiivisina sosiaalisen median hyödyntäjinä erottuu ennen kaikkea Vihreä Liitto, mutta erityisesti Facebookissa myös suuren suosion kerännyt Perussuomalaiset.

Khaldarova, I.; Laaksonen, S-M. & Matikainen, J. (2012). The use of social media in the Finnish Parliament Elections 2011. Media and Communication Studies Research Reports 3/2012. Communication Research Centre CRC: Helsinki. (pdf)

p.s. Tutkimustyö samasta aineistosta jatkuu Rajapinta-pohjaisella työryhmällä Matti Nelimarkan kanssa, eli lisää analyysia luvassa jatkossa!