Digivaalit 2015: Ehdokkaiden ja kansalaisten vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa vaalikampanjoinnin aikana ‚Äď tyhjyyteen huutelua vai merkityksellist√§ dialogia?

Sosiaalisesta mediasta on nykyisin tullut keskeinen osa vaaliviestint√§√§ ja poliittista kampanjointia. Samalla suunnitelmallinen, strateginen ja yksisuuntainen kampanjavaikuttaminen on muuttunut vuorovaikutteiseksi ‚Äď kansalaiset voivat l√§hesty√§ ehdokkaita sosiaalisessa mediassa aikaa ja paikkaa katsomatta, eik√§ viestinn√§n kontrolli ole en√§√§ yht√§ selke√§sti ehdokkaan k√§siss√§.

Vaikka on korostettu, että sosiaalinen verkko ei ole kehittynyt niin keskustelevaksi politiikan välineeksi kuin alun perin toivottiin, monet tutkimukset ovat todenneet, että poliitikot ja ehdokkaat ovat sosiaalisen median avulla yhä useammin yhteyksissä kansalaisten kanssa. Ehdokkaiden ja kansalaisten keskustelusta sosiaalisessa mediassa tiedetään kuitenkin toistaiseksi vain hyvin vähän: Mitä oikeasti tapahtuu, kun ehdokkaat ja kansalaiset keskustelevat sosiaalisessa mediassa? Onko näillä keskusteluilla todellisuudessa merkitystä?

N√§ihin kysymyksiin etsin vastausta puheviestinn√§n pro gradu ‚Äďty√∂ss√§ni. Tutkielmassani tarkastelin ehdokkaiden ja kansalaisten v√§list√§ vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa eduskuntavaalien 2015 kampanjoinnin aikana. P√§√§tavoitteenani oli kuvata ja ymm√§rt√§√§ sit√§, millaisia vuorovaikutuksen funktioita sek√§ topiikkeja ehdokkaiden ja kansalaisten v√§lisess√§ keskustelussa sosiaalisessa mediassa¬†esiintyy vaalikampanjoinnin aikana.

Tutkielman aineisto kerättiin sosiaalisen mediasta laskennallisen yhteiskuntatieteen menetelmiä hyödyntäen eduskuntavaalien 2015 aikana. Aineistoksi valikoitiin Twitteristä ja Facebookista systemaattisesti keskusteluketjuja (N=433), joihin osallistui sekä ehdokkaita että kansalaisia. Tutkimus toteutettiin vuorovaikutusanalyysin keinoin sekä määrällistä että laadullista otetta käyttäen. Keskusteluista luokiteltiin vuorovaikutuksen funktioita sekä aineistolähtöisesti että teoriasidonnaisesti luotuun analyysikategoriaan. Lisäksi tarkastelussa olivat keskustelun topiikit. Analyysiyksikkönä toimi yksittäinen viesti.

Tutkimuksen tulosten mukaan ehdokkaiden ja kansalaisten välinen keskustelu sosiaalisessa mediassa eduskuntavaalien 2015 vaalikampanjoinnin aikana

  • on p√§√§osin mielipiteiden esitt√§mist√§ ja pyyt√§mist√§, joskin mielipiteit√§ esitet√§√§n huomattavasti enemm√§n kuin niit√§ pyydet√§√§n
  • pit√§√§ sis√§ll√§√§n runsaasti tiedon vaihtamista sek√§ itsest√§ ja omasta toiminnasta kertomista, joskin yleisell√§ tasolla
  • sis√§lt√§√§ enemm√§n erimielisyyden osoittamista kuin samanmielisyyden ilmaisua
  • liittyy kampanjointiin, vaaleihin ja puoleisiin sek√§ muihin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten talous ja liiketoiminta
  • on monilta osin samankaltaista Twitteriss√§ ja Facebookissa, mutta niiden v√§lill√§ on havaittavissa my√∂s selkeit√§ eroja

Tutkimuksen tulosten mukaan voidaan siis todeta, että ehdokkaiden ja kansalaisten välinen keskustelu sosiaalisessa mediassa rakentuu suureksi osaksi mielipiteiden jakamiselle ja hakemiselle. Keskusteluissa ehdokkaat ja kansalaiset jakavat ajatuksiaan, tunteitaan ja näkemyksiään, ilmaisevat asenteitaan, sekä ottavat kantaa asioihin. Tyypillistä kuitenkin on, että mielipiteitä esitetään huomattavasti enemmän kuin niitä kysytään muilta. Lisäksi sosiaalisen median keskusteluissa vaihdetaan aktiivisesti ajankohtaisiin tapahtumiin liittyvää informaatioita sekä kerrotaan itsestä ja omasta toiminnasta, joskin vain hyvin yleisellä tasolla.

Mielenkiintoista on, että tulosten perusteella keskustelussa on eroja sosiaalisen median palvelusta riippuen. Twitter-vuorovaikutuksessa ilmenee mielipiteiden vaihtamista, erimielisyyden osoittamista ja linkkien jakamista, minkä lisäksi keskusteluissa kritisoidaan tyypillisemmin kuin kehutaan. Eduskuntavaalikampanjoinnin 2015 aikana Twitter vaikuttikin näyttäytyvän palveluna, jolle oli ominaista mielipiteiden esittäminen ja hakeminen sekä kriittisempi keskustelu kuin Facebookille. Sen sijaan Facebookissa ehdokkaiden ja kansalaisten välinen keskustelu vaikuttaa kytkeytyvän hieman tiiviimmin kampanjointiin kuin Twitterissä: Facebook-vuorovaikutuksessa korostuvat näkemysten ja tiedon vaihtamisen ohella myös kampanjapäivittäminen ja kampanjointiin liittyvät myönteiset vuorovaikutuksen funktiot, kuten kampanjatuen osoittaminen sekä ehdokkaiden kehuminen.

Tutkielman tulokset osoittavat, että sosiaalisessa mediassa ei pelkästään kampanjoida ja markkinoida, vaan ehdokkaat ja kansalaiset myös jakavat ja hakevat aktiivisesti mielipiteitä sekä käyvät merkityksellisiä keskusteluja vaalikampanjoinnin aikana. Tulokset antavat viitteitä siitä, että kansalaiset tiedostavat sosiaalisen median potentiaalin suoran interpersonaalisen keskustelun mahdollistavana alustana poliittisten ehdokkaiden kanssa.  Lisäksi tulosten pohjalta voidaan
esittää oletus siitä, että Twitterissä ja Facebookissa käytävä poliittinen keskustelu eroaa toisistaan.

Maisterintutkielma suoritettiin osana Digivaalit2015-hanketta. Tutkielma on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Digitaalisten ihmistieteiden aamu 12.5. @HY

Digitaaliset ihmistieteet on nimike, jolla kutsutaan uutta mielenkiintoista liikehdintää humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijayhteisön sisällä. Digitalisoituminen, datan määrän valtava kasvu ja tietokoneiden kehitys ovat tuoneet humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen suuren murroksen kynnykselle.

T√§m√§n murroksen lapsia ovat ‚Äúdigitaalinen humanismi‚ÄĚ ja ‚Äúlaskennallinen yhteiskuntatiede‚ÄĚ, jotka ovat kansainv√§lisess√§ tiedeyhteis√∂ss√§ levinneit√§ uusia tapoja l√§hesty√§ humanistis-yhteiskuntatieteellisi√§ tutkimusaiheita tietokoneavusteisia menetelmi√§ hy√∂dynt√§en.Humanistisella puolella kyse voi olla esimerkiksi vanhojen kirjatekstien k√§sittelyst√§ digitaalisen mallintamisen keinoin; yhteiskuntatieteellisen puolella selkeit√§ esimerkkej√§ ovat verkkosis√§lt√∂jen, mediatekstien tai politiikkadokumenttien tietokoneavusteiset analyysit. Rajapinnan kirjoittajat ovat vahvasti mainittujen aiheiden √§√§rell√§ muun muassa projekteissa Digivaalit 2015 ja Digital Humanities of Public Policy-making.

Helsingin yliopiston Viestinn√§n tutkimuskeskus (CRC) ja Tieteen tietotekniikan keskus (CSC) j√§rjest√§v√§t yhdess√§ aamukahvitilaisuuden Digitaalisten ihmistieteiden tiimoilta tiistaina 12.5. klo 10.00‚Äď12.00¬† Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Porthania, Yliopistonkatu 3). Tilaisuudessa kuullaan digitaalisten ihmistieteiden eturivin tutkijoiden n√§kemyksi√§ digitaalisten aineistojen ja laskennallisten menetelmien k√§yt√∂st√§ humanistis-yhteiskuntatieteellisess√§ tutkimuksessa sek√§ esitell√§√§n kaksi k√§ynniss√§ olevaa uudenlaista datal√§ht√∂ist√§ tutkimusprojektia.

Tervetuloa mukaan! Tarkempi ohjelma täällä. Varmista aamukahvisi ilmoittautumalla tilaisuuteen tällä lomakkeella viimeistään 5.5.2015.