Asynkroniset eli eriaikaisesti kehittyvät keskustelut ovat yhä merkittävämpi osa nykypäivän viestintää sosiaalisessa mediassa. Niiden laajamittaisuus tekee kuitenkin viestien analyysistä haastavaa. Uusi artikkelimme tarkastelee, miten koneoppimista voisi hyödyntää verkkokeskusteluissa esiintyvien sosiaalisten toimintojen laskennallisessa analyysissä.
Sosiaalisen median poliittisilla keskusteluilla on huono maine. Tuoreen artikkelimme mukaan ihanteellista verkkokeskustelun osallistujaa määrittää pätevyys, vastuullisuus ja vilpittömyys, sekä sitoutuminen keskustelun edistämiseen.
Uutisten kommenttipalstat tarjoavat mahdollisuuden ylläpitää julkista keskustelua. Epäasiallinen kommentointi on kuitenkin valitettavan yleistä. Tutkimme spekulatiivisen suunnittelun avulla miten siihen voisi puuttua.
Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen on reagoitava nopeasti maailman kriiseihin. Se tarkoittaa, että tutkijoiden täytyy muokata myös tutkimusmenetelmiä nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Nopea reagointi voi kuitenkin tuoda mukanaan eettisiä pulmia, kuten sen, ketä tutkimme. Tässä tekstissä pohdin suljetun WhatsApp-ryhmän haasteita ja hyötyjä tutkimusmenetelmänä.
Informaatiotutkimus-lehden teemanumero “Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla” on julkaistu. Monitieteisen teemanumeron artikkelit kartoittavat ja pohtivat digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta.
Can research produced in one part of the world sufficiently explain what happens in another part of the world? Can we even talk about (digital) media theory without first trying to situate it somewhere – geographically, culturally and historically? This blog post discusses these fundamental questions in the context of researching the COVID-19 “infodemic” in Africa.
Rajapinta 