Roskauutisten tunnelogiikka

(cc) Moses Mehraban @Flickr

Uudet, voimakkaat mediamuodot ovat aina herättäneet huolta yleisöistä herkkäuskoisena massana. Kun pelot laantuvat, yleisöjen aktiivinen rooli tulee jälleen näkyviin. Ajatus aktiivisista yleisöistä valottaa disinformaation kulutuksen tulkinnallisia ja affektiivisia ulottuvuuksia. Roskauutiset toimivat poliittisen tunteenilmaisun ja identiteetin rakentamisen välineinä sosiaalisessa mediassa nimenomaan niiden puolueellisuuden takia.

Populaari ja akateeminen diskurssi sosiaalisessa mediassa levi√§v√§st√§ poliittisesta disinformaatiosta keskittyy usein toimijoihin sen takana, trollitehtaista ja salaliittoteoreetikoista kohdennusalgoritmeihin. T√§ll√∂in kysymys disinformaation kulutuksesta ja kuluttajista saattaa helposti unohtua ‚Äď siit√§ huolimatta, ett√§ keskustelulla yleis√∂jen ratkaisevasta roolista mediasis√§lt√∂jen tulkitsijoina on pitk√§t perinteet mediatutkimuksessa. Kuten Sonia Livingstone (2019) huomauttaa, n√§kemys mediayleis√∂ist√§ vaihtelee syklisesti. Uudet, voimakkaat mediateknologiat ja -muodot ovat aina her√§tt√§neet huolta yleis√∂ist√§ herkk√§uskoisena massana. Kun pelot ajan my√∂t√§ laantuvat, kiinnostus kohdistuu j√§lleen yleis√∂jen monimuotoisuuteen, aktiivisuuteen ja tulkinnalliseen p√§tevyyteen.

Ajatus yleis√∂jen aktiivisuudesta tulisi ottaa huomioon my√∂s poliittisen disinformaation tutkimuksessa: se avaa uusia n√§k√∂kulmia siihen, miksi ihmiset ylip√§√§t√§√§n hakeutuvat problemaattisen informaation pariin, luottavat siihen, ja jakavat sit√§ eteenp√§in. Se auttaa ymm√§rt√§m√§√§n, miten ‚Äúroskainformaatiosta‚ÄĚ tulee merkityksellist√§ palvellessaan tiettyjen sosiaalisen median k√§ytt√§j√§ryhmien tarkoitusperi√§ ja identiteettej√§. Yleis√∂n toimijuus on keskeinen niin poliittisen disinformaation ongelman diagnosoinnissa kuin mahdollisten ratkaisujen pohtimisessa. Social Media + Society -journaalissa julkaistussa artikkelissa¬†kysyimmekin: Miten yleis√∂ osallistuu poliittisen disinformaation v√§litt√§miseen Facebookissa? Millaista merkityksenantoa poliittisen disinformaation ymp√§rille muodostuu kyseisell√§ alustalla? Mik√§ on Facebookin affordanssien ja algoritmien rooli t√§m√§n merkityksenannon ja vuorovaikutuksen muovaamisessa?

Faktuaalisuudesta tulkintaan

Tutkimuksemme keskittyi amerikkalaisiin poliittisiin ‚ÄĚroskauutisiin‚ÄĚ ja niiden vastaanottoon Facebookissa. Tutkimiamme l√§hteit√§ voisi kuvata √§√§rioikeistolaisiksi ja oikeistopopulistisiksi, ja niill√§ oli monia niin kutsutun vastamedian piirteit√§. Vaikka my√∂s vasemmistolaisia roskauutisia on olemassa, ilmi√∂ on vahvasti kallellaan oikealle. Roskauutiset matkivat uutissis√§lt√∂√§, mutta eiv√§t piittaa journalistisista standardeista ja etiikasta. Ne eiv√§t kuitenkaan usein sis√§ll√§ ‚Äútuulesta temmattuja‚ÄĚ valheita tai v√§itteit√§, vaan johtavat harhaan ja koodaavat poliittisia ideologioita usein vaikeammin havaittavin keinoin. Siten ne asettuvat laajalti sosiaalisen median moderointik√§yt√§nt√∂jen ulottumattomiin.

Kyseess√§ on ennen kaikkea n√§ytt√§misen, korostamisen ja piilottamisen peli: mit√§ tuodaan toistuvasti esiin ja dramatisoidaan, ja toisaalta mit√§ j√§tet√§√§n tarinan ulkopuolelle. Hyvin tyypillist√§ on esimerkiksi nostaa vain omaa narratiivia tukevia tapahtumia uutisaiheiksi. Todellisista, mutta marginaalisista ja toisiinsa liittym√§tt√∂mist√§ tapauksista, kuten laittomien maahanmuuttajien tekemist√§ rikoksista, punoutuu tunteita her√§tt√§v√§ tarina. Ne esitt√§ytyv√§t jonkin laajemman, uhkaavan yhteiskunnallisen kehityssuunnan ilmentymin√§. Yleis√∂ille ei tarjota n√§it√§ narratiiveja suoraan, vaan he saavat ik√§√§n kuin itse ‚ÄĚyhdist√§√§ pisteet‚ÄĚ kulttuurisen ja tulkinnallisen toimintansa kautta.

Facebookin kommenttiosioita tarkastellessa huomio kiinnittyykin yleisöjen aktiiviseen rooliin heidän tuodessaan omat tunnereaktionsa ja tulkintakehikkonsa osaksi viraaleja roskauutisia. Facebookin affordanssit osallistuvat kuitenkin keskeisillä tavoilla käyttäjien huomion, tulkintojen ja vuorovaikutuksen muokkaamiseen. Alusta on esimerkki affektiivisesta laskennasta (affective computing). Se on teknologia, joka pyrkii stimuloimaan ja tunnistamaan emotionaalista vuorovaikutusta ja reagoimaan siihen, esimerkiksi nostamalla eniten reaktioita saaneiden roskauutisten ja kommenttien näkyvyyttä entisestään.

Roskauutisten puolueellisuus ja dramatiikka

Tutkimuksemme perusteella sosiaalisessa mediassa levi√§v√§t roskauutiset tarjoavat otollisen kasvualustan ‚Äúme vastaan muut‚ÄĚ -ajattelulle. Niiden tekniikoissa ja tulkinnoissa maailman kompleksisuus redusoituu draamaksi: taisteluksi poliittisten voimien ‚Äď tai yksinkertaisesti ‚ÄĚhyv√§n‚ÄĚ ja ‚Äúpahan‚ÄĚ ‚Äď v√§lill√§. Aiempi tutkimus on painottanut poliittisen disinformaation pyrkiv√§n her√§tt√§m√§√§n vihan, kaunan ja pelon tunteita valtaapit√§vi√§, poliittisia vastustajia sek√§ toiseutettuja kohtaan. N√§m√§ piirteet olivat l√§sn√§ meid√§nkin aineistossamme. Roskauutiset otettiin kuitenkin usein vastaan my√∂s l√§mpimin tuntein, aiheen ollessa esimerkiksi poliittinen voitto tai julkisen konservatiivihahmon nokkelaksi tai ylev√§ksi koettu puheenvuoro. Facebookissa tapahtuvassa roskauutisten kuluttamisessa ja kommentoinnissa onkin kyse paitsi negatiivisten tunteiden ilmaisusta ja vahvistamisesta, my√∂s yhteenkuuluvuudesta, ryhm√§n sis√§isest√§ solidaarisuudesta ja positiivisen itsekuvan luomisesta.

Huomionarvoista on my√∂s se, ett√§ yleis√∂t arvioivat roskauutisia ennen kaikkea emotionaalisesti: keskeist√§ heille oli, kuvasivatko uutiset heid√§n kokemustaan maailmasta. N√§in ollen esimerkiksi uutisen i√§ll√§ tai sen sis√§lt√§mill√§ faktuaalisilla virheill√§ ei ollut heille juurikaan v√§li√§. T√§rke√§mp√§√§ oli kokemus siit√§, ett√§ roskauutisen kuvaama tapahtuma olisi yht√§ hyvin voinut tapahtua edelt√§v√§n√§ p√§iv√§n√§ tai kerrotulla tavalla. Puolueellinen esitt√§minen voi n√§in osua ‚ÄĚobjektiivista‚ÄĚ esitt√§mist√§ l√§hemm√§ksi koettua todellisuutta. Hyv√§ esimerkki t√§st√§ on viraali roskauutinen, joka kertoi demokraattisenaattori Elizabeth Warrenin verranneen aborttia nielurisojen poistoon. Oikeasti Warren on verrannut vain toimenpiteiden turvallisuutta, ei niiden merkityst√§ tai eettisyytt√§. Jos k√§ytt√§j√§ pit√§√§ demokraatteja vihollisinaan tai moraalittomina, kertomus Warrenista samaistamassa abortin nielurisojen poistoon voi kuitenkin tuntua paljastavan jotain paljon todellisempaa kuin mik√§√§n t√§sm√§llinen kuvaus h√§nen puheenvuorostaan. Roskauutisten levi√§misen ehk√§iseminen ei t√§ten voi nojata ainoastaan faktojen todentamiseen tai medialukutaidon lis√§√§miseen. Ne toimivat poliittisen tunteenilmaisun ja identiteetin rakentamisen v√§linein√§ sosiaalisessa mediassa juuri siksi, ett√§ ne eiv√§t ole puolueettomia.

Viitteet

Livingstone, S. (2019). Audiences in an age of datafication: Critical questions for media research. Television & New Media, 20(2), 170-183.

Savolainen, L., Trilling, D. & Liotsiou, M. (2020). Delighting and Detesting Engagement: Emotional Politics of Junk News. Social Media & Society. https://doi.org/10.1177/2056305120972037