Kuinka normatiivisia teorioita voisi hyödyntää käyttöliittymätutkimuksessa?

Slide27Tieteen ja teknologian tutkimuksessa on jo pitkään ymmärretty, että tekniset välineet sisältävät myös arvoja (esim. Nissenbaum, 2005)⁠. Jokainen järjestelmä on eräs valinta useista eri vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista järjestelmän suunnittelussa (esimerkiksi Liste & Sørensen, 2015)⁠. Käyttöliittymätutkimuksessa onkin nostettu esille arvojen rooli osana suunnitteluprosessia. Esimerkiksi arvotietoiset suunnitteluprosessit (value sensitive design) perustuvat arvojen parempaan esilletuontiin suunnittelutyön aikana sekä ratkaisemaan mahdollisia arvoristiriitoja. Arvoja voisi kuitenkin käyttää laajemminkin käyttöliittymätutkimusessa – ne tarjoavat mahdollisuuden integroida teoriaa ja empiiristä tutkimusta. “Uuden” teknologian tutkimus kaipaakin tarkempaa teoriaotetta – jopa 70% yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta oli teoriatonta (Borah, 2015)⁠; samanlaista vertailua ei ole toistaiseksi tehty käyttöliittymätutkimusyhteisöissä, mutta uskon, ettei tulos olisi merkittävästi parempi. Jotta tutkimus siirtyisi pois kuvailevata ja uusimman teknologian perässä juoksevasta tutkimuksesta keskeisempiin kysymyksiin, olisi mielestäni aika ryhdistäytyä ja pohtia teorian roolia osana tutkimustyötä.

Mutta, mikä oikeastaan on teoria? Yhteiskuntatietelijänä huomasin aikaa sitten, että teoria voi olla monelaisessa muodossa. Ennustavat ja selittävät teoriat pyrkivät kuvaamaan yhteyksiä, kun taas kuvailevat teoriat auttavat käsitteellistäään (ja usein jargonisoimaan) ilmiötä. Normatiiviset teoriat taas keskittyvät pohtimaan, että miten asioiden pitäisi olla. Ennustaville, selittäville ja kuvaileville teorioille on paljon ohjeita, mutta normatiiviset teoriat ovat – ainakin minulle – vielä piikki lihassa. Miten normatiivisia teorioita voisi esimerkiksi validoida? Kuitenkin, pidän normatiivisista teorioista koska niissä tuodaan selkeästi esille tutkijan subjektiivinen asema. Tutkija kun ei ole neutraali toimija vaan tutkijan asenne ja näkemykset vaikuttavat niin tutkimuskysymyksen valitaan kuin aina välillä myös tuloksiin. Normatiivissa teorioissa arvot on jo sisällytetty teoriaan itseensä.

Ratkaisuna normatiiviseen teoriaan pohjautuva tutkimus

Sovelsimme Harmasilaista maailmankuvaa julkisesta tilasta ymmärtääksemme tietokoneavusteista viestintää luokkahuoneessa. Havaitsimme, että tietokonevälitteinen viestintännässä on useampia osallistuja verrattuna kasvoikkain tapahtuvaan ryhmäkeskusteluun. Habermasilaista maailmankuvaa noudatellen, osallisuuden lisäksi myös toisten ihmisten arvostaminen sekä rationaalinen keskustelu ovat tärkeitä. Muiden osallistujien arvostamisessa emme havainneet merkittävää eroa muotojen välillä, mutta rationaalisen keskustelun osalta kasvokkain tapahtuva keskustelu oli parempaa. Työn mielenkiintoinen paino ei kuitenkaan ole täysin tässä teoriassa, vaan laajempi pohdinta kietoutuu normatiivisen teorian hyötyjen ympärille.

Normatiivisen teorian ensimmäinen hyöty tulee siitä, että se on teoria. Kuten muihinkin teorioihin, siihen liittyy monia menetelmällisiä ja empiirisiä havaintoja. Esimerkiksi deliberatiivisen teorian kautta käytössämme oli useita validoituja mittareita arvioidaksemme osallistumisen habermasilaisuutta. Lisäksi julkisen tilan käsitteestä on kirjoitettu jopa tietojenkäsittelytieteessä ja tätä kautta tutkimukselle syntyi ympäristö, johon se pystyi sitoutumaan. Tutkimus samassa tilassa olevien henkilöiden tietokonevälitteisestä viestinnästä on ollut varsin hajanaista ja aiheiltaan jopa poppivaa. Normatiivisen teorian kautta sille muodostui kuitenkin mielekäs ympäristö; hajanaisen tutkimuksen sai kursittua kasaan.

Käyttöliittymätutkimus ei ole vain empiiristä, vaan myös konstruktiivistä – vaihtoehtoisia tietokonelaitteita ja ohjelmia luovia. Normatiivisen teorian toinen hyöty onkin nimenomaan konstruktiiviselle tutkimuselle. Konstruktiivisessa tutkimuksessa isoimpia haasteita on perustella tehtyjä valintoja – mitä on aina useita. Miten tietynlainen käyttöliittymäongelma voitaisiin ratkaista mielekkäästi? Normatiivinen teoria auttaa rajaamaan kaikista mahdollisista suunnitteluvaihtoehdoista merkittävimmät teorian kannalta. Samaan aikaan se voi tukea löytämään uusia inspiraation lähteitä, kun muiden alan tutkijoiden työt voivat puhutella työtäsi selvästi – jopa siinä tilanteessa, että heidän sovelluskohde teorialle saattoi olla etäinen.

Tosin, normatiivinen teoria pakottaa myös tuomaan esille arvot jotka on koodattu kaikkiin teknisiin järjestelmiin. Perinteisin esimerkki on Winnerin (1985) esilletuomat Mosesin sillat – jotka olivat tehty niin mataliksi, ettei tiettyihin kaupungin osiin voinut julkisilla kulkea. Ongelma ei ole täysin tuntematon käyttöliittymätutkimuksessakaan. Arvojen mukaanottamiseksi kehittyi arvopohjaisen käyttöliittymätutkimuksen koulu ja siellä keskeinen kysymys on ollut miten eri käyttäjien arvojen välillä tasapainoillaan. Samalla tavoin normatiivisen teorian kohdalla voi hyvällä perusteella kysyä, millä perusteella tutkijat voivat vain ottaa tietyn normatiivisen aseman ja käyttää sitä tutkimuksessa. Tämä on erityisen huolestuttavaa jos tarkoituksena on muokata järjestelmää tarkemmin jotain arvoja noudatettavaksi – onko se eettistä, että koehenkilöt joutuvat käyttämään järjestelmää, missä arvot ovat voimakkaasti läsnä. Minulla ei ole vielä oikeaa vastausta mahdollisiin arvoristiriitoihin, joten jätetään se tässä välissä oman pohdinnan varaan.

Tiivistelmä: mitä oikeastaan opimme?

Tiivistelmänä – olen viettänyt nyt aika kauan pohdiskellen ja tutkien sanassa tilassa tapahtuvaa tietokonevälitteistä viestintää. Tämän tutkimuksen haaste mielestäni on sen teoreetiton luonne. Tutkimuksemme tavoite oli ehdoittaa mahdollisuuksia muodostaa teoriaa käyttäen normatiivisia teorioita ja näytämme, mitä mahdollisuuksia normatiivisilla teorioilla voisi olla käyttöliittymätutkimuksessa. Jäämmekin odottamaan mielenkiintoisia sovelluskohteita normatiivisille teorioille.

Blogipostaus pohjautuu CHI-konfferenssissa 2017 esitettyyn artikkeliin Nelimarkka, M., Salovaara, A., Semaan, B., & Jacucci, G. (2017). Theory-Driven Collocated CMC. An English version is available in Rajapinta’s Medium.com and Matti’s personal blog.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s