CFP: Rajapintapäivät 15.-16.11.2018

rajapintalogo150px01round-reunatRajapintapäivät on avoin ja maksuton tapahtuma kaikille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskuntatieteellisestä informaatioteknologian tutkimuksesta tai digitaalisten ja laskennalisten menetelmien käytöstä yhteiskuntatieteissä. Rajapintapäivät järjestetään Espoon Otaniemessä 15.-16.11.2018.

Torstaina 15.11. on työpajapäivä, ja perjantaina 16.11. tapahtuman muoto on epäkonferenssi. Tervetuloa mukaan!

(Scroll down for the English version)

ESITYSKUTSU EPÄKONFERENSSIIN

Perjantain 16.11. epäkonferenssi (unconference) on avoin ja osallistumiseen pohjaava tapahtuma, jonka agenda muodostuu osallistujien yhteistyössä. Kaikki teknologiaa, yhteiskuntaa ja digitaalisia menetelmiä pohtivat tai kehittävät aiheet ovat erinomaisen tervetulleita!

Epäkonferenssi järjestetään osallistujien tapahtumaan tuoman sisällön ympärille. Pyydämmekin tapahtuman osallistujilta ehdotuksia sisällöksi mielellään 31.10. mennessä. Tapahtumassa on 25 minuutin mittaisia sessioita, joita osallistujat voivat varata etukäteen. Ajan voi käyttää perinteiseen esitykseen keskusteluineen, mutta kannustamme kokeilemaan myös muunlaisia formaatteja ja jättämään runsaasti aikaa keskustelulle.

Aiheen tulisi sopia sisällöllisesti Rajapinta ry:n teemoihin: teknologia, yhteiskunta ja digitaaliset menetelmät. Sessioita on neljää eri tyyppiä:

  • Tätä tutkin (esim. paperi, väitöskirjan aihe tai gradun esittely, keskeneräinen tutkimus)
  • Tätä haluaisin tutkia tai ymmärtää paremmin (esim. keskustelu uudesta tutkimusnäkökulmasta tai projekti-idean tai aineistoyhteistyön esittely)
  • How to (esim. analyysimenetelmän tai aineistonkeruutyökalun demo, mahdollisesti jonkin esimerkkitapauksen avulla)
  • Kokeellinen sessio (esim. jotain ihan muuta)

Ehdota omaa aihettasi lisäämällä se suoraan Rajapintapäivien Wiki-sivulle:

https://wiki.helsinki.fi/display/rajapintapaivat

Esitysten kieli on vapaa.

ESITYSKUTSU ETIIKKATYÖPAJAAN JA OPINNÄYTETYÖSEMINAARIIN 15.11.

Torstaina 15.11. järjestämme kolme työpajaa aiheista, jotka kumpuavat Rajapinta ry:n tavoitteesta kehittää teknologian ja yhteiskunnan tutkimuksen toimintaedellytyksiä Suomessa.

Tutkimusetiikkatyöpaja 15.11.18 klo 10:00 – 12:00
Digitaalisiin aineistoihin ja menetelmiin liittyvät tutkimuseettiset käytännöt ovat liikkeessä ja eri tutkimusasetelmista nouseviin kysymyksiin löytyy harvoin selkeitä vastauksia. Tässä työpajassa pohdimme ja ratkomme käytännönläheisesti tutkimusprosessin eri vaiheista nousevia tutkimuseettisiä kysymyksiä. Jos haluat tulla esittelemään omasta tutkimuksestasi nousevia eettisiä haasteita ja/tai ratkaisuja, ota yhteyttä Minttu Tikkaan (minttu.mt.tikka (a) helsinki.fi).

Opinnäytetyöseminaari 15.11.18 klo 10:00 – 12:00/13:00
Teetkö opinnäytetyötä liittyen digitaaliseen yhteiskuntaan, käytätkö laskennallisia menetelmiä tai digiaineistoja? Tule esittelemään ja keskustelemaan työstäsi Rajapintapäivien opinnäytetyöseminaariin. Jokaiselle työlle yritetään varata sopiva aika (riippuen osallistujien määrästä) esittelyä sekä keskustelua varten. Kutsumme paikalle myös ilmoittautuneiden aihealueisiin erikoistuneita tutkijoita kommentoimaan töitä.

Laskennallisen yhteiskuntatieteen infrastruktuurit 15.11. klo 13:00-16:00
Avoimessa työpajassa työstetään skenaariotyöskentelyn avulla yhdessä ajatuksia siitä, minkälaisia teknologisia infrastruktuureja ja toisaalta osaamista tarvittaisiin suomalaisen laskennallisen yhteiskuntatieteen edistämiseksi. Työpajassa ei tarvita ennakkotietoja laskennallisesta yhteiskuntatieteestä tai koodaustaitoja – itse asiassa se on samalla erinomainen intro siihen, mistä asiassa oikein on kyse! Työpajaa ovat järjestämässä myös CSC Tieteen tietotekniikan keskus ja Futusome Oy.

Lisätietoja Rajapintapäivien wikissä.

Työpajojen tarkoituksena saada aikaa konkreettista yhteistä toimintaa työpajan aiheen ympärille. Osallistujilta ei vaadita aiempaa aiheeseen tutustumista.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan verkkolomakkeella 31.10. mennessä. Rajapintapäiville voi osallistua myös ilman omaa sisältöehdotusta.

Tilaisuus on maksuton.

– –

Call for Proposals: Rajapinta Days 2018

Our annual unconference will be organized in Otaniemi, Espoo 15.-16.11.2018. The event is open for all interested in the study of digital society and digital methods.

Thursday 15.11. is a workshop day that includes Rajapinta’s thesis seminar for undergrads, as well as workshops on research ethics challenges of research projects and on infrastructures for computational social science.

Friday 16.11. is an unconference day, which builds upon the ideas and proposals of the participants. You can also participate as a non-presenter.

More information and proposal guidelines here:

https://wiki.helsinki.fi/display/rajapintapaivat

*We hope submissions and registrations to be done on October 31th the latest.*

– – Rajapinta ry is an association that focuses in the study of digital society and application of digital methods to social research. We are supported by Kone Foundation. Rajapinta Days are also supported by Helsinki Institute for Information Technology HIIT.

KUTSU: Verkon agendan rakentajat: Digivaalit 2015 -hankkeen päätösseminaari

Digivaalit 2015 on monitieteinen tutkimushanke, jossa on selvitetty isojen datamassojen ja laskennallisen yhteiskuntatieteen menetelmien avulla verkkojulkisuuden vaikutusta median agendaan viime eduskuntavaaleissa.Tervetuloa hankkeen loppuseminaariin

torstaina 7. huhtikuuta klo 16.30-18.30 Päivälehden museolle (Ludviginkatu 2-4, Helsinki).

Niin kutsutun normalisaatiohypoteesin mukaan perinteiset valtarakenteet vaikuttavat myös verkkojulkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Hankkeessa on selvitetty, miten julkisessa, poliittisessa mediakeskustelussa olevat aiheet määräytyvät ja kuka niitä hallitsee. Voivatko poliitikot vaikuttaa siihen, mistä verkkojulkisuudessa puhutaan? Mitä on vaikuttajuus verkossa?

Seminaarissa esitellään hankkeen keskeisimmät tulokset ja niistä keskustellaan paneelissa, jossa on edustajia politiikasta, mediasta, järjestökentältä ja yliopistomaailmasta. Lisäksi tutkimushankkeessa tehdyt pro gradu -tutkielmat ovat esillä postereina museon tiloissa.

Seminaarin taustakanavina toimivat osallistamisalusta Presemo ja hashtag #digivaalit2015.

OHJELMA

16.30 Tilaisuuden avaus
Yliasiamies Ulla Koski, Helsingin Sanomain Säätiö

16.40 Kuka vaikutti verkkojulkisuuden agendaan eduskuntavaalien alla? Miten ehdokkaat vuorovaikuttivat verkossa keskenään ja kansalaisten kanssa?
Tutkijat Salla-Maaria Laaksonen ja Matti Nelimarkka

17.30 Paneelikeskustelu verkkojulkisuudesta ja politiikasta
Kansanedustaja ja puheenjohtaja Ville Niinistö, Vihreät
Kansanedustaja Hanna Sarkkinen, Vasemmistoliitto
Poliittinen suunnittelija Jussi Salonranta, Kokoomus
Tiedottaja Outi Puukko, Kepa ry.
Politiikan toimittaja Tommi Parkkonen, Iltalehti
Paneelin vetää tutkimusjohtaja Mikko Villi

18.30 Posterinäyttely, vapaata keskustelua ja seurustelua

Vp. viimeistään 31.3.2016 sirpa.ikonen at hssaatio.fi

Tapahtuma Facebookissa.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (Aalto-yliopisto) ja Viestinnän tutkimuskeskus CRC (Helsingin yliopisto) Helsingin Sanomain Säätiön tuella. Hanke on käynnissä 1.1.2015 – 31.3.2016. Hankkeen johtajina toimivat johtaja, principal scientist Marko Turpeinen (HIIT) ja tutkimusjohtaja Mikko Villi (CRC).

Ajatuksenvirtaa Helsinki Digital Humanities Daystä

Joulukuun 3. vietettiin Helsinkin yliopistokollegiumin järjestämää Digital Humanities -päivää. Päivä oli tarkoitettu tutkijoille ja muille aiheesta ja uudesta tutkimualueesta kiinnostuneille. Väkeä löytyikin salin täydeltä! Ehdin itse olla paikalla vain aamupäivän, mutta tässä muutamia tuntoja.

Päivän aluksi Arto Mustajoki lähti etsimään “digitaalisen humanismin” määritelmää. Lainausmerkit erityisesti siksi, että toimivaa suomennosta termille ei oikein ole löytynyt (ks. mielenkiintoista keskustelua aiheesta Qaiku-ryhmässä). Siksi tässä blogikirjoituksessa taidan pysytellä lyhenteessä DH.

Wikipedia määrittelee DH:n seuraavasti:

Digital humanities is an area of research and teaching at the intersection of computing and the disciplines of the humanities. Developing from the fields of humanities computing, humanistic computing, and digital humanities praxis digital humanities embraces a variety of topics, from curating online collections to data mining large cultural data sets. (3.12.2014)

Lähtökohta päivälle oli vahvasti humanistisissa tieteissä. Aamulla esiteltiin esimerkkejä muun muassa Shakespearen teosten analyysista kieleen keskittyvällä lattice analysis -menetelmällä (lattice on suomeksi hila, mutta en ole nähnyt käytössä analyysimenetelmälle varsinaista suomennosta?) japanilaisen taiteen hakemistoihin ja historiallisiin karttoihin ja karttatietokannan rakentamiseen osin joukkoistettuna.

Itselleni avartavin oli paraikaa Yliopistokollegiumissa vierailevan Caroline Bennettin (Sussex University) puheenvuoro, jossa käsiteltiin paitsi lyhyesti Sussexissa ensi vuonna starttaavaa Humanities Labia, myös yleisesti digitalisoitumisen vaikutusta tieteeseen ja käsityskykyymme. Bennettin mukaan digitalisoitumisessa tai DH:ssa on kysymys tutkimusmateriaalin muutoksesta, mutta samalla muutos vaikuttaa siihen, miten ylipäänsä näemme ja koemme tutkimuskohteemme. Hän muistutti, että kriittinen asenne olisi syytä säilyttää, mutta lähteä rohkeasti kokeilemaan monitieteisesti uusia menetelmiä avoimesti ja verkostuen. Mutta peruspohja on tieteessä: valmiit työkalut ovat aina vain työkaluja, jotka antavat vastauksia, mutta eivät kerro meille kysymyksiä.

Kytkeytyy siis hyvin big data -pöhinän ympärillä käytävään tutkimuksen perusongelmaan: dataa on, ja siitä voidaan kaivaa vaikka mitä, mutta so what? Kuka esittää oikeat kysymykset ja mitä merkitystä niillä todella on? Kuten vierustoverini osuvasti luennolla kysäisi: jos Shakespearen tuotannosta ei oltu ilman data-analyysia osattu löytää kolmea muusta tuotannosta selkeästi erottuvaa teosta kaikkien luettujan vuosisatojen ja tutkimusenkaan jälkeen, onko eroilla oikeasti jotain väliä?

Juuri siksi monitieteisyys ja datasokeuden välttäminen ovat niin tärkeitä asioita. Itse näkisin, myös jonkun luennoiman esittämän ajatuksen mukaan, että digitaaliset automaattiset menetelmät ovat hyvä keino exploratiivisesti sukeltaa dataan, mutta sen jälkeen olisi hyvä paneutua yksityiskohtiin laadullisesti tai määrällisesti; esimerkiksi selvittää täsmällisemmin, miten ne Shakespearen kolme teosta ovat erilaisia.

Iloinen uutinen on joka tapauksessa se, että Digital Humanities on yksi ehdotettu painopisteala humanistiselle tiedekunnalle ja heillä on aikomus perustaa DH Lab myös Helsingin yliopistoon, aluksi todennäköisesti kevyellä organisoitumisella ja monitieteisesti. Toivottavasti kuulemme tästä pian lisää! (Mustajoelta terveisiä, että potentiaaliset yliopiston ulkopuoliset rahoittajat ovat kuulemma tervetulleita – yliopistorahoituksen ehdoilla kun mennään 🙂

Edit 4.12.2014: Lisätty linkit Qaiku-keskusteluun ja Storify-koosteeseen sekä virke toiseksi viimeiseen tekstikappaleeseen.