AoIR 2017 preconference: Less Hate in Politics!

nettikett.pngIf heading to AoIR 2017, consider also joining our preconference on hate speech recognition and prevention:

Less Hate in Politics! Machine Learning and Interventions as Tools to Mitigate Online Hate Speech in Political Campaigns

  • Oct 18th, 9 am – 12:30 pm
  • Dorpat Convention Centre, Tartu, Estonia

Discriminating, hateful speech online, often targeting specific groups and minorities, has become a pressing problem in the societies. Hateful speech is a form of verbal violence that creates enemities, silences debates, and marginalizes individuals and groups from participation online.

What is challenging is that ‘hate speech’ has come to mean a variety of speech acts and other ill-behaviours online, ranging from penal criminal acts to speech which is uncivil and disturbing, but yet to be tolerated. This definitional difficulty is further abused in claims that any limitations of hate speech endanger people’s right to freedom of expression.

Hate speech has been criminalized in many countries and major Internet companies also engage in efforts to limit it. While many social media platforms allow users to flag content as hate speech for moderation purposes, no official follow-up actions take place. Furthermore, the automatic identification of hate speech is limited by lacking tools.

Pre-conference workshop aim and content:

The aim of the workshop is to facilitate the development of tools and processes how the academic community could run interventions which aim to decrease the toxicity in the online space.

We will provide participants a kick-start with computational tools for hate speech recognition. We will also discuss and reflect the challenges of such interventions and examine the opportunities and problems of deploying such systems. Our own experiences – which we reflect in the workshop – emerge from a project where the social media activity of candidates was monitored during the Finnish municipal election campaigns in April 2017.

The workshop will follow an interactive style using both online and offline tools to facilitate discussion.


Clipart by Eggib.

Sutivi on ulkona – eli tuoreita tilastoja suomalaisten verkon käytöstä

Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastotietoa väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tuttavallisemmin tilastopaketti kulkee nimellä “sutivi” webbiosoitteessa olevan lyhenteen mukaan. Tuorein tilastojulkistus vuodelle 2014 julkaistiin juuri viime torstaina.

Katsauksen mukaan ensinnäkin 87 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista käyttää Internetiä, ja 64 prosenttia heistä monta kertaa päivässä. Käyttö on yleisempää nuoremmissa ikäluokissa – 25-44-vuotiaista 100% on verkossa. Verkon tärkeydestä arjessa kertoo ehkä eniten kuitenkin juuri vanhemmissa ikäkohorteissa tapahtuva kasvu: verkko on kaikkien media, ja sitä kautta tavoittaa muitakin kuin nuoret ja nuoret aikuiset. Vain aivan vanhimmissa ikäryhmissä peitto putoaa 28 prosenttiin.

Myös yhteisöpalveluiden käyttöä tilastoidaan, ja määrä on kasvanut tasaisesti vuodi vuodelta. Tänä vuonna ylittyi puolen rajapyykki: yhteisöpalveluita seuraa 51 prosenttia väestöstä. Myös blogien ja keskustelupalstojen suosi on kasvanut, todetaan erikseen sosiaalisen median sosiaalisuutta tarkastelevassa katsauksessa, jossa verrataan uoden 2014 lukuja vuoteen 2010.

Valtaosa väestöstä seuraa sosiaalista media, mutta aktiivisuuttakin löytyy ja se on lisääntynyt neljässä vuodesa. Tuoreimman julkistuksen mukaan yli puolet 16-74-vuotiaista suomalaisista oli kirjoittanut viestejä Internetiin. Keskustelupalstoja käytti joka neljäs, blogeja kommentoi joka kuudes, ja verkkomedian uutisia joka kymmenes. Aktiivisempia lukijoita ja osallistujia ovat nuoremmat ikäluokat.

Suosituimpia verkon käyttömuotoja ovat vuodesta toiseen sähköposti ja verkkopankki, lähellä kärkeä myös tavaroita ja palveluita koskeva tiedonetsintä ja verkkomedian seuraaminen.