Verkon kameleonttipalvelu YouTube täytti tällä viikolla 20 vuotta. Tänä aikana palvelusta on tullut yksi digitaalisen arjen infrastruktuurin kulmakivi, ja se on vaivihkaa ottanut enemmän tilaa myös yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Algoritmien toimintaa kuvailevat “kansanteoriat” rakentuvat oletuksille ihmisten käyttäytymisestä ja toiminnan mahdollisuuksista digitaalisissa ympäristöissä. Ne eivät ole vain teorioita algoritmeistä, vaan myös teorioita ihmisistä.
Kun puhutaan siitä, mikä näkyy tai painuu unholaan digitaalisilla alustoilla, puhutaan tyypillisesti algoritmien toiminnasta – ja yleensä myös algoritmien tai teknologiayritysten vallasta. Keskittyminen teknologiaan ohittaa kuitenkin helposti ihmisten roolin, toiminnan ja vastuun. Samalla monet käsitykset algoritmien toiminnasta ja vaikutuksista ovat teorioita nimenomaan ihmisistä ja ihmisten toiminnasta.
The game metaphor could be more widely used to understand our relationships with algorithmic systems beyond the usual notion of ‘gaming the system’, suggests Jesse Haapoja in his doctoral thesis “Encounters with algorithmic systems, through the game metaphor”, which was examined at the University of Helsinki on May 5, 2022. This post is the lectio praecursoria presented at the public examination.
Talon ostaminen ja myyminen on kinkkistä puuhaa. Yhdysvalloissa tähän tarkoitukseen on valjastettu koneoppiva algoritmi. Tässä tekstissä kerron kyseisen algoritmin vaikutuksista amerikkalaisiin kiinteistömarkkinoihin ja niiden osallistujiin, sekä esittelen tapauksen, jota lähden tutkimaan paikan päälle syksyllä 2022.
Algoritmit ovat osa arkipäiväämme. Monet ovat huolissaan niiden vaikutuksesta meihin ja yhteiskuntaamme. Ihmiset tai yhteiskunta eivät kuitenkaan ole vain teknologian passiivisia, helposti manipuloitavissa olevia objekteja, vaan teknologioilla on myös kulttuurinen ja poliittinen elämä.
Rajapinta 