Julkisuuteen tuodun tiedon ja sen unohtamisen oikeutus – yleisen edun ja kehkeytymisen haasteita

Tutkija toimii osana laein säädeltyä yhteiskuntaa, joten tutkimukseen vaikuttavien lakien muutoksista on hyvä olla perillä Рne usein vaikuttavat tutkijoiden käytännön työhön. Tämän tekstin tarkoitus on osoittaa, että julkiseksi saatetun tiedon muuttuminen, esimerkiksi ryhmien ja identiteettien kehkeytymisen takia, on suuri laskennallisen yhteiskuntatieteen eteen avautuva eettinen rajaseutu. Yksittäisen tutkijan on tutkimastaan ilmiöstä riippuen hahmotettava erilaisten kehkeytymisprosessien luonnetta ja otettava huomioon, miten tutkittavien mieli ja sitä myötä tulkinnat saattavat ajan kuluessa muuttua.

cocoons-329070_1920

Taustaa

Online-aineistojen hankintaa ja käsittelyä formalisoi taannoin niin kutsuttu tietosuoja-asetus, lyhyemmin GDPR (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus), 2016). Nykyisen tietosuoja-asetuksen edeltäjä (Henkilötietolaki 1999) määritteli erikseen arkaluontoiset tiedot, joukossaan poliittinen suuntaus ja terveystieto. Koska arkaluontoisia tietojakin koskeva tutkimustyö oli aina sallittu, tutkijat määrittelivät sisäisillä säännöillään sen, millainen tieto täsmälleen käsitetään vaikkapa terveystiedoksi, ja miten sen arkaluontoisuuteen pitäisi käytännössä suhtautua.

GDPR-k√§sitteist√∂ss√§ arkaluontoisten, eli “erityisten henkil√∂tietoryhmien” (9. artikla) k√§sittely ei ole kielletty√§ sik√§li kun se “koskee henkil√∂tietoja, jotka rekister√∂ity on nimenomaisesti saattanut julkisiksi”. ‚ÄĚJulkisuuteen saatetulla tiedolla‚ÄĚ on kuitenkin muuttuva luonne. Yksi tutkijan uudistunut vastuu tietosuoja-asetuksen ja er√§iden muiden viimeaikaisten lakien ja tulkintojen j√§lkeen onkin hahmottaa, mik√§ milloinkin on se t√§sm√§llinen tieto, joka on nimenomaisesti saatettu julkiseksi. Kehkeytyvien ryhmien ja identiteettien tutkimuksen esimerkit osoittavat uudistuneita eettisten ja tulkinnallisten pohdintojen paikkoja.

Mikä halutaan unohtaa, mikä tieto milloinkin saatettiin julkiseksi ja mistä ei vielä tiedetä mitä julkisuuteen ollaan laittamassa tai miltä se voi tulevaisuudessa näyttää?

Jotkut tiedot on jossain vaiheessa saatettu julkisiksi, mutta my√∂hemmin ne halutaan poistaa julkisuudesta. GDPR:n tunnetuimpia seurauksia lienee niin kutsuttu “oikeus tulla unohdetuksi”; rekister√∂idyn oikeus pyyt√§√§ itse√§√§n koskevien tietojen poistamista. T√§m√§ oikeus on linjassa tutkimuksen kanssa, jonka mukaan enemmist√∂ online-tutkimuksen kohteista pit√§√§ ep√§mukavana ajatusta, ett√§ heid√§n my√∂hemmin poistamaansa Twitter-viesti√§ k√§ytett√§isiin tutkimuksessa (Fiesler and Proferes 2018). ‚ÄĚOikeus tulla unohdetuksi‚ÄĚ onkin hyv√§ esimerkki siit√§, kuinka lakeja kirjoitetaan ajan my√∂t√§ uudelleen ja tulkitaan eri paikoissa eri tavoilla. Aiempi Suomen henkil√∂tietolaki (1999) ei tunnistanut unohtamisen oikeutta lainkaan, jolloin tietojen poistamisen huomioon ottaminen j√§i tieteen sis√§isen ja jopa yksitt√§isen tutkijan pohdinnan varaan. GDPR:n (2016) mukaan henkil√∂tietojen k√§sittely ei ole lainmukaista en√§√§ sen j√§lkeen kun rekister√∂ity on perunut suostumuksensa, erityisesti silloin kun rekister√∂ity on antanut suostumuksensa lapsena. K√§sittelyn tulisi silti edelleen olla lainmukaista tutkimustarkoituksiin. Vaikka Fieslerin ja Proferesin (2018) tavoittamat tutkittavat eiv√§t siit√§ pit√§isik√§√§n, GDPR ei kiell√§ tutkijaa hy√∂dynt√§m√§st√§ tutkimuksessaan my√∂s poistettuja henkil√∂tietoja (kuten poliittisen kannan ilmaisevia Twitter-viestej√§). Muotoilullaan GDPR silti alleviivaa, ett√§ muissa konteksteissa moinen ei olisi mahdollista. Suomen tietosuojavaltuutettu ohjaa tutkijaa t√§ss√§ linjauksellaan, ett√§ rekister√∂idyll√§ ‚ÄĚei ole oikeutta‚ÄĚ poistattaa h√§nt√§ koskevia tietoja, jos tieto on “tarpeen” “yleisen edun” mukaisessa tutkimustarkoituksessa[1]. Suomalaisessa tulkinnassa ‚ÄĚyleinen etu‚ÄĚ menee n√§in yhdysvaltalaisten Fieslerin ja Proferesin tutkiman yksityisen edun edelle. GDPR ei kuitenkaan sit√§ edellyt√§.

Mit√§ t√§m√§ ‚ÄĚyleinen etu‚ÄĚ sitten k√§yt√§nn√∂ss√§ tarkoittaa? COVID-epidemian py√∂rteiss√§ voidaan nostaa esiin tietosuojavaltuutetun linjaama kansanterveyteen liittyv√§ yleinen etu, jota hahmottelee my√∂s hiljattain s√§√§detty, niin kutsuttu toisiolaki (Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta k√§yt√∂st√§ 2019). Tutkimukseen vaikuttavassa lains√§√§d√§nn√∂ss√§ on kuitenkin m√§√§ritelty muitakin yleisi√§ etuja. Niin kutsutut tiedustelulait, (Laki sotilastiedustelusta 2019), sek√§ (Laki henkil√∂tietojen k√§sittelyst√§ rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden yll√§pit√§misen yhteydess√§ 2018), hahmottelevat nyky√§√§n my√∂s Suomessa rajalinjoja tutkijalle ja tutkittaville, joiden toimien voisi tulkita olevan kansallisen turvallisuuden kannalta kiinnostavia. T√§m√§n tyyppiset tutkimusaiheet eiv√§t ole suorastaan harvinaisia ‚Äď esimerkkin√§ palvelkoon kapinallisryhmien mobilisoituminen onlinealustoilla, kuten (K√§ihk√∂ 2020):n Ukrainaa k√§sittelev√§ss√§ julkaisussa. Tutkijan luonnollisesti kuuluu pohdiskella esimerkiksi sit√§, kuka kuuluu kapinallisryhm√§√§n, mill√§ perusteella, ja mill√§ perustein tutkittavat sek√§ tutkittava ryhm√§ valitaan ja identifioidaan. Asiaa mutkistaa se, ett√§ Internetiss√§ my√∂s leikitell√§√§n identiteeteill√§ (Lampinen, Lehtinen, and Cheshire 2014), ja toisaalta poliittisten ryhmien p√§√§m√§√§r√§t muokkautuvat v√§hitellen diskursiivisessa prosessissa (Tilly 2002). On siis oltava sensitiivinen sille, kuinka vakaasti joku on saattanut julkiseksi tiedon siit√§, ett√§ edustaa tietty√§ poliittista kantaa. Tutkijan valinnoilla voi olla viime k√§dess√§ tuomioistuinseuraamuksia.

‚ÄĚOikeus unohtaa‚ÄĚ ei siis koske aivan kaikkia tilanteita, mutta lains√§√§d√§nn√∂n aluevaltaukset eiv√§t ole pelk√§st√§√§n syy h√§m√§rt√§√§ tutkittavien poliittista kantaa viranomaisten pelossa. Laajemmin ymm√§rrettyn√§ tutkija tarvitsee sensitiivisyytt√§ niin sille, miten tutkittava tutkimuksessa kullakin hetkell√§ nimet√§√§n, kuin sille, kuinka h√§nen annetaan suhtautua menneisyyteens√§. GDPR:ss√§ esimerkkin√§ ‚ÄĚoikeudesta unohtaa‚ÄĚ k√§ytet√§√§n lapsena annetun suostumuksen peruuttamista. ‚ÄĚSuccess kid‚ÄĚ-meemi on kuitenkin ambivalentti √§√§riesimerkki tapauksesta, jossa yht√§ lapsuuden hetke√§√§n ei voi koskaan unohtaa, koska siit√§ on tullut osa kulttuurista kuvastoa[2]. Nuorison tutkimista Internet-kontekstissa on aiemmin ansiokkaasti pohtinut esimerkiksi (Tikka 2014), mutta kuinka tutkijoina otammekaan huomioon aikuiset, joiden suhtautuminen julkisuuteen saattamaansa tietoon muuttuu? Esimerkkej√§ usein staattisiksi oletettujen tietojen muutoksesta voidaan nimet√§ kaksi. Poliittisen kannan muuttumisen esimerkkin√§ palvelkoon radikaalin suomalaisen vastarintaliikkeen perustaja, joka katsoo menneisyytt√§√§n katumuksella, ja on kirjan julkaisemalla tehnyt aiempiin ajatuksiinsa pes√§eron (Holappa 2016). Toisen tyyppinen esimerkki ovat henkil√∂t, jotka haluavat jossain vaiheessa muuttaa usein staattiseksi oletettua ominaisuutta kuten julkiseksi saatettua ‚ÄĚsukupuoli‚ÄĚ-kategoriaa. Julkisiin esimerkkeihin kuuluvat sukupuoltaan korjanneet suomalainen kirkkoherra Aalto[3] ja yhdysvaltalainen ex-urheilija-televisiot√§hti Jenner[4]. J√§lkimm√§iset kaksi eiv√§t haastatteluissaan Holapan tavoin tuomitse aiempaa el√§m√§nvaihettaan. N√§it√§ hyvin erilaisia esimerkkej√§ yhdist√§√§ kuitenkin se, etteiv√§t ihmiset aina n√§yt√§ kaipaavan ‚ÄĚoikeutta unohtaa‚ÄĚ. He ty√∂st√§v√§t julkiseksi tiedoksi p√§√§tynytt√§ menneisyytt√§√§n ja nykyisyytt√§√§n osana ymp√§rist√∂√§√§n. T√§m√§ tutkijan tulee ymm√§rt√§√§ silloinkin, kun ty√∂st√§minen saatetaan vain osittain julkiseksi.

Pohdinnat kiertyvät lopulta yhden ja saman aiheen ympärille: Online-tutkijalle tarjoutuva julkisuuteen saatettu tieto on muuttuvaa. Se voi olla alkujaankin tulkinnanvaraista, ja mahdolliset tulkinnat muuttuvat ajan myötä. Esimerkiksi kehkeytyvät poliittiset ryhmät eivät suinkaan ole alusta asti päämäärätietoisia ja stabiileja. Niiden ideologia ja jäsenyys on etenkin alkuvaiheessa yleensä huokoista; rajat ovat vasta kehkeytymässä (Abbott 2014, 2016; Tilly 1978). Toisaalta erityisesti marginaalista nouseviin identiteetteihin on kehkeytymässä intersektionaalisuutta, jossa eri lähtökohdista ponnistavat identiteetit löytävätkin yhteneväisyyksiä toistensa kanssa (Abbott 2001; Crenshaw 1989; Tormos 2017). Käymistilassa olevien identiteettien kantajat toisaalta käyvät läpi omaa identiteettiprosessiaan, toisaalta hahmottelevat niin henkilökohtaisen kuin ryhmäidentiteettinsä intersektionaalisuutta muiden identiteettien kanssa.

On selv√§√§, ett√§ erityisesti kehkeytyvi√§ ilmi√∂it√§ hahmottelevan tutkijan on aktiivisesti suhteutettava aineistonsa ja tutkimuksensa eritasoisten kehkeytymisprosessien vaiheisiin, sek√§ ‚ÄĚunohtamisen‚ÄĚ ja ‚ÄĚyleisen edun‚ÄĚ problematiikkaan. Vaikka johtop√§√§t√∂s olisi, ett√§ t√§n√§√§n on ‚ÄĚyleisen edun‚ÄĚ mukaista tutkia transsukupuolisuuttaan 2010-luvun alussa kipuilleen nuoren online-viiltelykertomuksia, ei liene haittaa hahmotella silloin t√§ll√∂in my√∂s sit√§, miten omien aiempien aineistojen tulkinta muuttuisi ajan my√∂t√§.

Viitteet

Abbott, Andrew. 2001. Chaos of Disciplines. University of Chicago Press.

‚ÄĒ‚ÄĒ‚ÄĒ. 2014. The System of Professions: An Essay on the Division of Expert Labor. University of Chicago press.

‚ÄĒ‚ÄĒ‚ÄĒ. 2016. ‚ÄúSocial Order and Process.‚ÄĚ In Processual Sociology, University of Chicago Press, 198‚Äď232.

Crenshaw, Kimberle. 1989. ‚ÄúDemarginalizing the Intersection of Race and Sex: A Black Feminist Critique of Antidiscrimination Doctrine, Feminist Theory and Antiracist Politics.‚ÄĚ The University of Chicago Legal Forum: 139‚Äď68.

Fiesler, Casey, and Nicholas Proferes. 2018. ‚Äú‚ÄėParticipant‚Äô Perceptions of Twitter Research Ethics.‚ÄĚ Social Media and Society 4(1).

Henkilötietolaki. 1999. Finland. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1999/19990523.

Holappa, Henrik. 2016. Min√§ Perustin Uusnatsij√§rjest√∂n ‚Äď Suomen Vastarintaliikkeen Ex-Johtajan Muistelmat. Into Kustannus.

K√§ihk√∂, Ilmari. 2020. ‚ÄúConflict Chatnography: Instant Messaging Apps, Social Media and Conflict Ethnography in Ukraine.‚ÄĚ Ethnography 21(1): 71‚Äď91.

Laki Henkilötietojen Käsittelystä Rikosasioissa Ja Kansallisen Turvallisuuden Ylläpitämisen Yhteydessä. 2018. Finland. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181054.

Laki Sosiaali- Ja Terveystietojen Toissijaisesta Käytöstä. 2019. Finland. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552#Lidp446465968.

Laki Sotilastiedustelusta. 2019. Finland. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190590.

Lampinen, Airi, Vilma Lehtinen, and Coye Cheshire. 2014. ‚ÄúMedia Choice and Identity Work: A Case Study of Information Communication Technology Use in a Peer Community.‚ÄĚ In Communication and Information Technologies Annual, Studies in Media and Communications, Emerald Group Publishing Limited, 103‚Äď30. https://doi.org/10.1108/S2050-206020140000008020.

Tikka, Minttu. 2014. ‚ÄúTutkija Nuorten Mediamaailmassa.‚ÄĚ Nuorisotutkimus 32(3).

Tilly, Charles. 1978. From Mobilization to Revolution. Addison-Wesley.

‚ÄĒ‚ÄĒ‚ÄĒ. 2002. Stories, Identities, and Political Change. Rowman & Littlefield.

Tormos, F. 2017. ‚ÄúIntersectional Solidarity.‚ÄĚ Politics, Groups, and Identities 5(4): 707‚Äď20. https://doi.org/10.1080/21565503.2017.1385494.

 

[1] https://tietosuoja.fi/oikeus-poistaa-tiedot

[2] https://thetab.com/uk/2020/02/11/success-kid-meme-now-142830

[3] https://yle.fi/uutiset/3-11228614

[4] https://www.vanityfair.com/hollywood/2015/06/caitlyn-jenner-bruce-cover-annie-leibovitz