Puolueiden vuorovaikutuksesta vaaleissa – varhaisia ajatuksia

Olen mukana pohtimassa pohjoismaisten puolueiden puheenjohtajien ja puoluetilien käyttöä viimisimmissä vaaleissa muutaman muun tutkijan kanssa. Sen takia olen nyt tuijoitellut sosiaalisen median tilien sisältöä ja olemme pähkäilleet mikä on tarina jonka haluamme datalla kertoa. Täysin eksploratiivista tutkimusta siis. Yksi suunta jota olemme kovasti pohtineet on ollut ymmärtää miten yleisö reagoi, eli kuinka he uudelleenjakavat, kommentoivat tai käyttävät hienoja reaktiohymiöitä Facebookissa puolueiden viestien kohdalla. Koska tästä tulee kivasti kolme dimensioita, kokeilin miten tässä voisi käyttää hienoja kolmiulotteisia käppyröitä apuna.

Esimerkiksi näemme, että vihreiden viestit saavat melko hyvin reaktioita, jonkun verran jakoja ja vhähän kommentteja. Sinisten viestit taas saavat kyllä jonkun verran jakoja, mutta vähän reaktioita ja kommentteja. SDP taas on selvästi aktiivisempi, saa enemmän reaktioita ja jakoja mutta vähän kommentteja.

No mitä tästä saa, paitsi toki pääsäryn? Osaltaan uskoisin, että nämä kuviot kertovat myös erilaisista Facebookin käyttötavoista puolueiden välillä. Vaikka tässä tulkitaan sitä mitä yleisö tekee – miten yleisö reagoi – niin selvästi esimerkiksi Perussuomalaisten ja Kokoomuksen yleisöt reagoivat varsin samalla tavalla. Samoin SDP, Vasemmistoliitto sekä jossain määrin vihreät vaikuttavat varsin samanlaisilta. Sen takia nämä kuviot eivät vaikuta sattumalta, vaan niissä näkyy puolueiden välillä yhtenäisyyttä – ja selvästi painottumista tiettyyn kohtaan jakamisen, kommentoinnin ja reaktoiden kolmikentällä. Käppyrät eivät ole mitenkään selkeästi tasajakautuneita.

Mahdollisesti eroja voisi selittää osittain yleisöjen lukumääräiset erot. Mutta kun vähän yrittää miettiä näitä esimerkiksi äänestystuloksiin (koska muuta erinomaista arviota puolueiden sosiaalisen median yleisöistä ei heti tulee mieleen), niin samankokoisetkin puolueet sijoittuvat eri tavalla kolmikenttään. Varmasti tätä voisi yrittää hallita, jos sosiaalisen median palvelusta vain saisi vielä enemmän tietoja irti.

Mutta mitä tämä sitten tarkoittaa? Verkkotutkimuksessa puhutaan aika usein vuorovaikutuksesta. Noh, vuorovaikutamme sisällön kanssa jakamalla sitä, jotkut ovat puhuneet reaktioista pieninä poliittisen tuen osoituksina (slacktivism) ja kommentit ovat erittäin tiivistä vuorovaikutusta jo. Miettivätkö puolueiden viestintäihmiset minkälaista vuorovaikutusta he haluavat yleisöltään ja miten tälläistä saisi irti tietynlaisella sisällöllä? Silloin voidaan esimerkiksi strategisesti suunnitella viesti sillä tavalla, että se kannustaa esimerkiksi kommentoimaan, tai käyttämään erilaisia reaktioita. Liittyvätkö nämä jopa jotenkin erilaisiin ajatuksiin Facebookin algoritmisesta suosittelujärjestelmästä ja pyrkimyksestä kehittää sisältöä suhteessa siihen.

Paljon avoimia kysymyksiä ja pohdintoja, vähän valmiita vastauksia vielä toistaiseksi. Mutta kolmiuloitteiset käppyrät tuovat esille mielestäni hyvin ei keskimääräistä massaa ja eroja siinä, vaan kuinka postaukset sijoittuvat samaan aikaan näillä kolmella akselilla.

 

2 thoughts on “Puolueiden vuorovaikutuksesta vaaleissa – varhaisia ajatuksia

  1. Kiinnostavia kuvioita ja huomioita! Puolueilla on varmaankin eroja siinä, millaisia viestejä kirjoittavat, kuvaavat ja äänittävät sosiaaliseen mediaan. Olisi antoisaa tutkia viestejä ja peilata niitä kuvioihisi. Aiotko jotenkin jatkaa tutkimusta?

    1. Meidän on tarkoitus katsella tarkemmin vuorovaikutuksen eroja Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen viimeisimmissä eduskuntavaaleissa. Silloin tähän olisi toivottavasti mukana myös laadullisempaa otetta, jossa yritettäisiin ymmärtää vähän paremmin, että mitä tuolla oikeastaan tapahtuu. Ja vaikka sitä en tuolla blogipostauksessa oikein tuonut esille, niin taustalla ainakin minulla on ajatuksia kampanjointistrategioista – joita siis on tutkittu aina silloin tällöin myös Internet-maailmassa (esimerkiksi Vergeer et al., 2013, Hermans & Vergeer, 2012).

      Mutta tutkimus on tuskallisen hidasta ja nämä kuviot ovat siis palasia aineiston ihmettelystä ja tutkimussuunnan etsimistä aineistolle.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s