Riidankylvämistä ja rauhanrakentamista anonyymeissa verkkokeskusteluissa

Underwater conversations by Thomas Hawk Flickr
(cc) Thomas Hawk Flickr

Ovatko verkkokeskustelut kivettyneiden asenteiden pakkotoistoa vai tuottavatko ne uudenlaisia näkökulmia tuttuihin ilmiöihin? Suomi24-foorumin parissa tehty tutkimus paljastaa ääripäät: verkkokeskustelu on yhtä aikaa likapyykkilinko ja arjen rauhankone.

Anonyymeja verkkokeskusteluja on verrattu vessakirjoitteluun, mihin viittaa Suomi24:n vakiintunut lempinimi Suoli24. Vihan lietsonta ja holtiton huutelu on verkkokeskustelun vakiintunut piirre. Keskustelu takoo eteenpäin yhteiskuntavastaisuudella ja ihmisvihamielisyydellä. Vääränlaisia ihmisiä nimitellään ja kiusataan. ”Saan kirjoittaa juuri niin kuin ajattelen eikä tarvitse suvaitsevaisista välittää”, kertoo Suomi24:n käyttäjille suunnatun kyselyn avovastaus. Paljastukset tyydyttävät lukijoiden uteliaisuutta ja antavat tunnevoimaa omille mielipiteille ja oikeassa olemisen tunteelle.

Verkkokysely käyttäjille oli avoinna Suomi24-keskustelualueilla kahden viikon ajan joulukuussa 2016. Vastauksia kertyi lähes 1400. Kyselyssä haettiin käyttäjien näkökulmaa siihen, millaisena he näkevät foorumilla käydyn keskustelun. Verkon likapyykkilinko on lukijoille arkista viihdettä. Törkyviestejä pidetään humoristisina. Toisaalta kirjoittajien reaktioita pidetään eksoottisina tai kuriositeettina. Suomi24 on kävijöille ikään kuin lintutorni, josta bongaillaan vieraslajeja. ”Kaipaan masokistisuuteni takia välillä sitä, että voin lukea perehtymättömien tekstejä ja vajota syvään epätoivoon”, kirjoittaa yksi vastaajista. Joistakin kyselyn vastauksista huokuu ylemmyydentunne palstan kirjoittajia kohtaan, mutta toiset kuvaavat myös vilpitöntä halua ymmärtää tuntemattomia tai oppimattomia lajitovereita.

Kyselyn sadoista avovastauksista hahmottuu erilaisia keskustelukulttuureja. Nimittelyn ja leimaamisen rinnalla Suomi24-palstoilla elävät täysin vastakkaiset pyrkimykset: kirjoittajien halu paneutua toisten ongelmiin ja kannustaa aikalaisia vaikeissa elämäntilanteissa. Käyttäjäkyselyn myönteisisissä Suomi24-kokemuksissa toistuu avun saaminen. Ihmisiä askarruttavat terveyteen, ruoanlaittoon, remontteihin. raha-asioihin ja lemmikkieläimiin liittyvät kysymykset. Kyselyyn vastanneet kiittävät kirjoittajia, jotka aikaa ja vaivaa säästämättä paneutuvat käytännön pulmiin ja toisten ongelmiin. ”Monta hyvää neuvoa ja niksiä ois jäänyt saamatta”, kuvaa yksi vastaajista.

Käyttäjäkyselyn vastaukset muistuttavat verkkokeskustelun pitkästä historiasta. Ihmiset ovat hakeneet Suomi24:n palstoilta kaikupohjaa epätietoisuuden ja yksinäisyyden hetkiin jo yli viidentoista vuoden ajan. ”En ole yksin”, kirjoittaa yksi kyselyyn vastanneista. ”Chatti on saattanut pelastaa vuosien varrella ihmishenkiä”, arvelee toinen. Yksi kirjoittajista toteaa anonyymin verkkoviestinnän ansion ehkä viitaten seksuaalivähemmistöjen asemaan: ”Olisipa nuorena ollut internet noin yleensä. Kaikille asioille ei ollut nimiä 70-luvulla”.

Poliittiset vaikuttajat ja virkamiehet puhuvat usein verkkokeskusteluista etäältä – keskustelua käy ”someväki”, jota ohjaa ”someraivo”. Yhteiskunnalliseksi voimaksi tunnistettu ”somekansa” kulkee laumana keskustelunaiheesta toiseen. Suomi24-tutkimuksemme perusteella tällaista yhtenäistä joukkoa ei keskustelufoorumilta löydy. Suomi24-palstat muodostavat pikemminkin keskustelujen saariston, joka kehittyy tai kuihtuu muun maailman ja eri keskustelufoorumeiden mukana. Yli kahden tuhannen palstan joukosta löytyy riitaisia, harmonisia ja yhdentekeviä palstoja. Osa palstoista on kuollut keskustelijoiden puutteeseen.

Someraivo ja nettiviha – monine variaatioineen – ovat häiritseviä ilmiöitä, jotka rikkovat yleistä oikeustajua. Silti niihin ei pitäisi jäädä kiinni. Yksinomaan vihaan ja raivoon kiinnittynyt tarkkailija päätyy helposti toistamaan nettikeskustelujen jähmettyneitä lähtökohtia. Silloin jää näkemättä keskustelun yhteiskuntaa kannatteleva voima. Kivettyneistä ja junnaavista asetelmista pääsee eteenpäin suuntaamalla katseen verkkokeskustelujen arkisiin kuvitteluvoimiin; ihmisten loputtomaan kykyyn asettua toisten asemaan ja kannatella viesteillään arjen rauhankonetta.

Kirjoittajat: Mika Pantzar ja Minna Ruckenstein

– –

  • Harju A. (2018). Suomi24-keskustelut kohtaamisten ja törmäysten tilana. Media & viestintä, 41(1). [koko teksti]
  • Pantzar M. & Ruckenstein M. (2018) Verkkokeskustelut: Riidan kylvämistä ja rauhan rakentamista. Teoksessa Autio J., Autio M., Kylkilahti E. & Pantzar M. (toim.) (2018) Kulutus ja talous – Näkökulmia yhteiskunnan muutokseen. Helsingin yliopisto, taloustieteen osaston julkaisuja 70, s. 69-76. http://hdl.handle.net/10138/297680

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s