Hajaantukaa ‚Äď t√§√§ll√§ ei ole mit√§√§n n√§ht√§v√§√§ – algoritmikeskustelusta Suomessa (osa 1)

Screenshot 2017-03-15 11.42.35Algoritmit ovat kuuma aihe paitsi julkisessa keskustelussa, myös kansainvälisessä yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa. Pelkästään viime vuoden aikana julkaistiin ainakin kolme erikoisnumeroa, missä käsiteltiin algoritmeja ja niiden roolia yhteiskunnassa. Niin akateemisessa keskustelussa, kuin populaareissakin teksteissä on aistittavissa tietynlainen algoritmien musta magia. Algoritmit eivät ole mitään taikaotuksia jotka hallitsevat maailmaa. Algoritmi on Wikipedian ensimmäisen lauseen mukaan

yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan; jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma.

Maailma on siis täynnä digitaalisia ja vähemmän digitaalisia algoritmeja. Silti pääpaino tuntuu olevan digitaalisissa ympäristössä, kuten Kari Haakanan suomenkielisessä pohdinnassa, vaikka siinä taitavasti tuodaan yhteen jopa klassista teknologian tutkimuksen argumenttejä. On totta, että digitaalisuus todella muuttaa monia ympäröiviä tapahtumia ja algoritmit ovat digitaalisuudessa  keskeisessä roolissa. Vastaavia yksityiskohtaisia kuvauksia ja ohjeita ongelman ratkaisuun on kuitenkin  aina ollut olemassa.

Esimerkiksi Kelan viimeaikainen toimeentulotukisotku monine muotoineen her√§tt√§√§ varsin paljon kysymyksi√§ toimeentulotuen laskennassa k√§ytetyst√§ algoritmista. En tied√§ onko taustalla tietoj√§rjestelm√§n sotkut vai muuten prosessisuo, mutta julkisuuteen nostetut esimerkit ‚Äď kuten tarve my√∂nt√§√§ henkil√∂lle sentin toimeentulotuki maksusitoumusten saamiseksi eteenp√§in¬† ‚Äď kertovat, ett√§ ‚ÄĚalgoritmi‚ÄĚ ei nyt oikeastaan toimi erityisen j√§rkev√§sti. Ehk√§ t√§ss√§ tullaan keskeiseen huomioon, jota jo Jansson & Erlinngsson (2014)¬†havaitsivat jo aiemmasta tutkimuksesta: haasteena digitaalisissa (sek√§ ei-digitaalisissa) algoritmeissa on s√§√§nt√∂jen joustamattomuus ‚Äď usein todellinen maailma ei sopeudu tiukkaan algoritmin ajattelemaan muotoon.

Tässä kohtaa ehkä voi huokaista helpotuksesta, algoritmit ovat kuin todella tarkkoja byrokraatteja. Mutta missä sitten piilee digitalisaation suuri mullistus? Miksi algoritmit ovat niin tapetilla yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa ja miksi niistä vouhkotaan (juuri nyt) niin paljon?

On toki totta, että digitaalisten palveluiden myötä me kaikki altistumme mahdollisesti uudenlaiselle, näkymättömälle byrokratialle ja vallankäytölle. Uutta ehkä on, että nyt päätöksentekijänä voi olla joku kasvottomalta näyttävä järjestelmä (noh, en tiedä onko se Kela yhtään parempi esimerkki kasvollisesta järjestelmästä). Mutta, kuten useimmiten, kaiken takaa löytyy kuitenkin ihminen. Algoritmi on aina ihmistoimijoiden tuottama väline, joka toteuttaa ihmistoimijoiden suunnitteleman prosessin. Teknologia-alan demografian perusteella tuo ihmistoiija on melko varmasti valkoinen mies, vaikkei tosin keski-ikäinen. Ja tässä nyt ei ole mitään uutta taivaan alla, valitettavasti. Jyllääväthän valkoiset (keski-ikäiset) miehet monessa muussakin yhteiskunnan päätöksenteon koneessa.

Yhteiskuntatieteellinen mielenkiinto algoritmeihin selittyy niiden tuoreudella. Kyseess√§ on konkreettinen uusi ‚ÄĚesine‚ÄĚ, jota m√§tki√§ tutkimusmenetelmill√§ ja ajatuksilla. Ja tuoreet aiheet usein her√§tt√§v√§t tutkijoiden mielenkiintoa, koska ne ovat uusia ja tuoreita. Toki on tutkimukselle my√∂s tarvetta. Kuten Kitchin (2017) huomauttaa, kriittist√§ tutkimusta algoritmeista on v√§h√§n ‚Äď varsinkin verrattuna kaikkeen muuhun algoritmitutkimukseen esimerkiksi tietojenk√§sittelytieteess√§ ja insin√∂√∂ritieteiss√§.¬†Pohdinkin siis,

  • Miten julkisessa keskustelussa k√§ytet√§√§n sanaa algoritmi ja mit√§ sill√§ oikeastaan tarkoitetaan?
  • Miten perinteiset vallank√§yt√∂n muodot soveltuvat algoritmien kritisoimsieen ja mit√§ uutta algoritmit tuovat esimerkiksi perinteiseen byrokratian ajatukseen?
  • Voisimmeko silti koettaa olla nostamasta algoritmia kultaiselle jalustalle ja sen sijaan purkaa mit√§ oikeastaan tarkoitamme sill√§?

Postailen kevään aikana enemmän ajatuksiamme tästä aiheesta ja käsittelemme tematiikkaa myös meetupeissamme.