Neljä ajatusta yhteiskuntatieteilijän digitaidoista

https://www.flickr.com/photos/llimllib/3126788515/
(cc) Bill Mill @Flickr

Yhteiskuntatieteilijöitä tarvitaan rakentamaan digitaalista yhteiskuntaa, mutta mitä taitoja tarvitsemme siihen? Entä yksilöinä toimimiseen mm. muuttuvassa työelämässä? Mitä yhteiskuntatieteilijöiden digitaaliset taidot ylipäätään ovat, ja koskevatko ne meitä kaikkia? Kokoonnuimme yhdessä Rajapinnan ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n kanssa ystävänpäivänä pohtimaan näitä kysymyksiä. Tässä blogikirjoituksessa koottuna tilaisuuden alustajien pääviestit.

Jarno M. Koponen, Yleisradio: ‚ÄĚDigitalouden markzuckerbergeill√§ ei ole ty√∂kaluja tai kyky√§ ymm√§rt√§√§, miten digitaaliset v√§lineet vaikuttavat yhteiskuntaan.‚ÄĚ

Jarno kertoi esityksessään kymmenen vuoden työhistoriastaan digihankkeiden ja -tuotteiden parissa. Helsingin yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun kasvattina Jarnon projektit ovat tuoneet yhteen ihmisen ja teknologian. Hän on ollut rakentamassa viime aikoina ensin Random/Futureful-suosittelusovellusta Piilaaksossa ja sitten Yleisradiolla älykästä Voitto-uutisassaria ja Ylen personoituvaa Uutisvahti-sovellusta. Yleisradiossa tapahtuu juuri nyt paljon tekoälyrintamalla: tehdään robottijournalismia, suosittelujärjestelmiä, vaalikoneita ja interaktiivisia työkaluja. Myös Ylen tiimeissä korostuu monitieteisyys: tarvitaan monialaista osaamista ymmärtämään teknologisten työkalujen toimintaa ja vaikutuksia. Yhdysvaltalaisen tekoälyvaikuttaja, professori Pedro Domingosin sanoja lainaten Jarno ennakoi, että seuraavan tekoälyn läpimurron tulee keksimään ihmistieteilijä, ei insinööri.

Kaisa Pekkala, Jyv√§skyl√§n yliopisto: ‚ÄĚDigitaalinen viestint√§teknologia mahdollistaa moni√§√§nisyyden ‚ÄĒ sinustakin on ehk√§ tullut puhemies ‚ÄĚ

Yhä viestintäpainotteisemmaksi muuttunut työelämä korostaa digitaalisten taitojen tarvetta, muistutti Kaisa esityksensä alkuun. Silti työntekijän taidot jäävät helposti jälkeen, sillä teknologia uudistuu nopeammin kuin ihmisten kyky uudistua. Samalla työhön liittyvät vapaudet ja yksilön vastuu kasvavat, mikä korostaa luottamuksen merkitystä työelämässä. Kaisa muistutti, että digitaalisessa viestintäympäristössä viestintävalta keskittyy niille, jotka osaavat ja uskaltavat viestiä asiansa. Organisaatioista on tullut erityisesti sosiaalisen median myötä moniäänisiä ja organisaatioiden puhemiehinä toimivat yhä enemmän yksittäiset työntekijät ja asiantuntijat. Erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa vastuu viestinnästä ja vuorovaikutuksesta kuuluu kaikille työyhteisön jäsenille. Tämä tarjoaa yksilöille mahdollisuuden tehdä omaa asiantuntemustaan näkyväksi, niin omassa työyhteisössä kuin sen ulkopuolellakin. Asiantuntijan profiili rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa: se ei ole yksilön ominaisuus, vaan karttuvaa pääomaa, jota on toisaalta myös vaikea todentaa. Tutkimusten mukaan uusien teknologisten taitojen omaksuminen voi edistää asiantuntijaprofiilin rakentumista.

Matti Nelimarkka, Aalto-yliopisto & Futurice Oy: ‚ÄĚTietojenk√§sittely on liian t√§rke√§√§ j√§tett√§v√§ksi tietojenk√§sittelytieteilij√∂ille‚ÄĚ

Esityksess√§√§n Matti kuvasti yksil√∂n osaamista klassisen T-mallin avulla ja kritisoi sit√§, ett√§ kun yhteiskuntatieteilij√∂it√§ opetetaan koodaamaan, rakennetaan usein T-kirjaimelle toista haaraa. Matin mielest√§ t√§rke√§mp√§√§ olisi paksuntaa T-kirjaimen jalkaa eli opetella teknisi√§ taitoja niin ett√§ ne yhdistyv√§t omaan ydinosaamisalueeseen. T√§st√§ l√§ht√∂kohdasta laskennallisen yhteiskuntatieteen opetusta Helsingin yliopistolla onkin nyt suunniteltu. Matti muistutti my√∂s, ett√§ teknologiapuheeseen liittyy paljon hienoja sanoja, jotka kuitenkin vertautuvat fundamentteihin vanhoihin k√§sitteisiin. Esimerkiksi koneoppiminen on yll√§tt√§v√§n l√§hell√§ regressioanalyysia ja algoritmiset j√§rjestelm√§t weberil√§ist√§ byrokratiaa ‚ÄĒ siis hyvin l√§hell√§ perinteisi√§ yhteiskuntatieteellisi√§ kysymyksi√§. Yhteiskuntatieteilij√§n olisi silti hyv√§ omaksua uutta sanastoa: on helpompi puhua tietojenk√§sittelytieteilij√§lle, jos pystyy toimimaan yhteisell√§ kielell√§.

Heini Hult-Miekkavaara, uravalmentaja, YKA ry: ‚ÄúMuista kirjoittaa sek√§ koneelle ett√§ ihmiselle, kun j√§t√§t ammatillista digitaalista jalanj√§lke√§si.‚ÄĚ

Tilaisuuden p√§√§tteeksi Heini Hult-Miekkavaara pohti digitaitojen moninaisuutta: toisaalta puhutaan koodaustaidoista ja algoritmeista, mutta samalla ty√∂paikoilla taistellaan tulostimen asentamisen kanssa tai yritet√§√§n etsi√§ oikeita asioita hakukoneesta. Oman uran kannalta olennaisinta on pyrki√§ ulos urautumisesta ja muistaa rohkeasti kertoa omaa uratarinaansa ‚ÄĒ my√∂s tulevaisuussuuntautuneesti. Osaamisen ja haaveiden julkinen jakaminen auttaa my√∂s l√∂yt√§m√§√§n uusia ty√∂mahdollisuuksia. Heini muistutti, ett√§ my√∂s ty√∂nhaussa k√§ytet√§√§n erilaisia algoritmeja, jotka ovat kovin hanakoita suosittelemaan jotakin nykyiseen profiiliin sopivaa. Siksi urahaaveita kannattaa tietoisesti rakentaa my√∂s digitaalisesti ja tehd√§ uratoiveet julkisiksi. Omasta osaamisesta onkin osattava kertoa eri tavoin; t√§ytyy vakuuttaa sek√§ vertaiset ett√§ eri alan ihmiset. Digitaalinen jalanj√§lki on arvokas uraelementti, mutta sen rakentuminen kest√§√§ kauan. Siksi koskaan ei ole liian aikaista aloittaa.

– –
Tekstiä ovat kommentoineet myös kaikki puhujat ja erityisesti Heini Hult-Miekkavaara YKA:sta.

Teksti on rinnakkaisjulkaistu myös YKA ry:n Uralehden blogissa.