Informaatiotutkimus-lehden teemanumero “Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla” on julkaistu. Monitieteisen teemanumeron artikkelit kartoittavat ja pohtivat digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta.
Can research produced in one part of the world sufficiently explain what happens in another part of the world? Can we even talk about (digital) media theory without first trying to situate it somewhere – geographically, culturally and historically? This blog post discusses these fundamental questions in the context of researching the COVID-19 “infodemic” in Africa.
Ovatko digi-yhteiskuntatietelijät tottuneet liian helppoon ja kivaan datan kanssa? Onko meistä tullut laiskoja vai vain itkeviä lapsia, joille ei kelpaa mikään? On metodologisen kasvun paikka.
Digitaaliset historialliset sanomalehtiaineistot saivat uuden työkalun helpottamaan isojen aineistomassojen tai tarkasti yksilöityjen aineistojen rajaamista. Kansalliskirjastossa kehitetty uusi helppokäyttöinen lataustyökalu hyödyntää digi.kansalliskirjasto.fi:ssä tehtäviä hakuja ladattavien aineistojen rajaukseen. Tässä tekstissä tutustutaan työkalun käyttöperiaatteisiin ja suunnitteluvaiheen ratkaisuihin teknisestä näkökulmasta.
Polarisaatio ei välttämättä selity sillä, että sosiaalinen media eriyttäisi sosiaalisia kuplia. Se myös aiheuttaa kuplien välisiä kohtaamisia tavalla, joka sytyttää ja kärjistää keskustelua, pohtivat Laura Savolainen ja Salla-Maaria Laaksonen blogikirjoituksessaan.
Social bubbles are a natural form of human behavior, but they seem to be supported and amplified by new media technologies. But what is the role of traditional, journalistic media in creating or sustaining such bubbles?
Rajapinta 