Jos olet kuluneen vuoden aikana käyttänyt mitä tahansa tiimityöskentelyyn ja vuorovaikutukseen tarkoitettua alustaa, olet melko varmasti löytänyt sieltä työkaverinasi toimivan viestivän tekoälyn — tyypillisesti jonkinlaisen suuren kielimallin avulla toimivan botin, jolle voi esittää pyyntöjä kuin ihmiselle.
Viestinnän tutkimuskirjallisuudessa tällaisiin botteihin viitataan termillä viestivä tekoäly (communicative AI), ja niiden kanssa viestimiseen ihmis-koneviestintänä (human-machine communication HMC) [1]. Viestivä tekoäly viittaa algoritmipohjaiseen, ainakin osin autonomisesti toimivaan teknologiaan, joka viestii luonnollista kieltä käyttäen ja matkii vuorovaikutuksen konventioita. Tällainen teknologia toimii vuorovaikutuksessa hyvin eri tavalla kuin viestintäteknologiat, joita aiemmin on tutkittu työelämän vuorovaikutuksen näkökulmasta. Viestivä tekoäly ei ole teknologia, joka yksinomaan välittää tai tukee ihmisten keskinäistä viestintää, vaan ottaa osaa vuorovaikutukseen viestijänä: eräänlaisena subjektina, aktiivisena toimijana [ks. 2].
Viestivä tekoäly on usein luonteeltaan generatiivista, eli sisältöjä tuottavaa. Tuoreissa tutkimuksissa on jonkin verran tarkasteltu sitä, miten generatiivinen tekoäly ylipäätään muokkaa inhimillistä toimintaa työelämässä ja erityisesti tietotyössä. Tulokset osoittavat generatiivisen tekoälyn muokkaavan rutiineja ja työskentelyprosesseja, parantavan työn tuottavuutta tekstin kanssa työskennellessä, sekä tasaavan tuottavuuseroja työntekijöiden välillä [3]. Generatiivinen tekoäly voi siis muovata työelämän rakenteita laaja-alaisesti, mutta viestinnän näkökulmasta tiedämme näistä kehityskuluista vielä varsin vähän.
Terveisiä tekoälytyöpajoista
SODA-tutkimushankkeessamme olemme kiinnostuneita siitä, miten tiimissä mukana oleva viestivä tekoäly osallistuu vuorovaikutukseen ihmisten kanssa ja miten sen osallistuminen muokkaa viestintää. Haluamme ymmärtää viestivän tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoitteita tehtäväkeskeisen luovan tiimityön tukena. Muuttaako viestivän tekoälyn läsnäolo ryhmässä jollakin tavalla sitä, miten ihmiset viestivät tai vaikuttaako tekoäly jopa koko keskustelun lopputulokseen? Entä millaista uudenlaista viestintäosaamista tarvitaan, että osaamme keskustella ja työskennellä tiiminä viestivien tekoälyjen kanssa?
Tutkimme näistä kysymyksiä paraikaa kokeellisten työpajojen avulla. Olemme rakentaneet tutkimusta varten keskustelevan botin, Effervescen. Sen pohjalla on iso kielimalli, jota on edelleen hienosäädetty ja koulutettu lisää niin, että botti osaa keskustella nimenomaan ryhmässä — tyypillisesti ChatGPT ja muut kaupalliset botit osallistuvat vain kahdenvälisiin keskusteluihin. Kuten suuret kielimallit yleensä, tämänkin botin voi promptauksella ohjeistaa toimimaan halutulla tavalla: ehkä olemaan avulias ja ystävällinen tai sitten kertomaan jatkuvasti vitsejä.
Työpajoissamme on ollut mukana ihmisiä erilaisista konteksteista: viestinnän ammattilaisia, IT-konsultteja, metsäteollisuuden keskijohtoa, sekä viestinnän, kielten, ja tietojohtamisen opiskelijoita. Kukin osallistuva ryhmä on saanut tehtäväkseen ideoida Slack-alustalla keskustellen jotakin niin, että viestivä tekoäly on mukana keskustelussa. Keskusteluosion jälkeen olemme yhdessä pohtineet sitä, miten botin läsnäolo kenties vaikutti keskusteluun, ja minkälaisia ominaisuuksia osallistujat botilta toivoisivat.
Viestivä tekoäly muovaa ryhmän viestintää
Havaintojemme mukaan botin läsnäolo todellakin muuttaa viestintää ryhmässä. Jo pelkästään botin läsnäolo saa ihmisosallistujat tietoiseksi viestintäkäyttäytymisestään ryhmätilanteessa. He esimerkiksi havainnoivat keskustelun rytmin ja oman puhetapansa muuttuvan. Osallistujat saattoivat esimerkiksi jäädä odottamaan botin vastausta tai pohtia ääneen huoliaan siitä, osaavatko he ylipäätään muotoilla viestejä niin, että bottikin ymmärtää.
Havaitsimme myös, että ihmisten tausta ja erityisesti heidän aiempi kokemuksensa teknologiasta heijastuu siihen, millä tavalla botin kanssa toimitaan. Osallistujat joilla on vahva teknologinen tausta ja paljon kokemusta generatiivisista tekoälyistä, suhtautuvat bottiin ennen kaikkea kehotteilla ohjeistettavana työkaluna. Viestintäorientoituneet osallistujat ovat sen sijaan valmiimpia suhtautumaan bottiin nimenomaan keskustelukumppanina ja mukauttamaan omaa viestintäänsä sen toimintaan. Samaan aikaan on niin, että myös kehotteiden kirjoittaminen on varsin tekoälyyn mukautunutta viestintää.
Vaikuttaakin siltä että tiimityön tueksi suunniteltua tekoälyä kannattaisi mukauttaa nimenomaan kyseisen tiimin tavoitteisiin, mutta myös kyseisen tiimin viestintätyyliin. Odotukset tiimiviestijää kohtaan näyttävät työpajojemme perusteella hieman ristiriitaisilta. Yhtäältä näyttää siltä, että moni ihmistoimija toivoisi botin viestivän enemmän ihmismäisesti: hitaamminen ja epävarmemmin, ja välillä myös muiden ajatuksia kiistäen. Toisaalta taas odotukset ei-ihmistoimijaa kohtaan ovat joskus aika kovat ja onnistumista, kuten hyviä uusia ideoita, suorastaan odotetaan.
Parhaillaan pohdimme sitä, miten ryhmävuorovaikutuksen teoriat ja tieteellinen ymmärrys vuorovaikutuksesta inhimillisenä toimintana voisivat olla avuksi, kun koulutamme ryhmässä keskustelevaa tekoälyä. Kenties on niin, ettei kaikkia ristiriitaisia oletuksia viestivästä tekoälystä kannata yrittää ujuttaa samaan teknologiaan, vaikka generatiivisen ja yleiskäyttöisen tekoälyn mielikuvastot kutsuvat niin tekemään.
Teksti: Salla-Maaria Laaksonen & Kaisa Lindholm
SODA-hanketta rahoittaa Liikesivistysrahasto
– –
[1] Guzman, A. L., & Lewis, S. C. (2020). Artificial intelligence and communication: A human–machine communication research agenda. New media & society, 22(1), 70-86. https://doi.org/10.1177/1461444819858691
[2] Lindholm, K., & Sihvonen, T. (2024). Koneesta kollegaksi : tekoälyn viestinnällinen toimijuus. Teoksessa J. Niittymaa, & V. Luoma-aho (Eds.), Tekoälykäs viestintä (pp. 59-76). Helsinki University Library. ProComma Academic, 2024.https://doi.org/10.31885/9789526548814
[3] Ritala Paavo, Mero Joel, Pekkala Kaisa. (2024). Generatiivisen tekoälyn siunaus ja kirous : viestintätyö ja viestintäalan kilpailudynamiikka muutoksessa. Teoksessa J. Niittymaa, & V. Luoma-aho (Eds.), Tekoälykäs viestintä (pp. 97-116). ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry. ProComma Academic, 11. https://doi.org/10.31885/9789526548838
Rajapinta 