Rajapinnan opinn√§ytety√∂palkinnot 2020 my√∂nnettiin kuluttajaekonomian ja viestinn√§n tutkimuksen t√∂ille

Rajapinnan opinn√§ytety√∂palkinnot 2020 my√∂nnettiin kuluttajaekonomian ja viestinn√§n tutkimuksen t√∂ille

Photo: organprinter Flickr

Rajapinnan opinn√§ytety√∂palkinnot 2020 my√∂nnettiin kuluttajaekonomian ja viestinn√§n tutkimuksen t√∂ille, joissa k√§sitell√§√§n ilmastonmuutoskeskusteluja ja teko√§lypuhetta. Digitaalisten yhteiskuntatieteiden yhdistys Rajapinta ry on my√∂nt√§nyt kaksi opinn√§ytety√∂palkintoa akateemisen vuoden 2019‚Äď2020 aikana valmistuneille t√∂ille. Rajapinta jakaa palkinnon vuosittain ja se jaettiin nyt nelj√§tt√§ kertaa. T√§n√§ vuonna palkintoa haki kaikkiaan yksitoista ty√∂t√§.

Palkinnon saivat:

  1. Ilona Kousa (Helsingin yliopisto, kuluttajaekonomia): ‚ÄúTolkun kuluttajat‚ÄĚ ja ‚ÄĚilmastovouhottajat‚ÄĚ ‚Äď kuluttajien stereotyypit ja identiteettipoliittiset symbolit ilmastonmuutosta koskevassa verkkokeskustelussa (600 euroa) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/315834 
  2. Mimmi Piikkil√§ (Helsingin yliopisto, viestint√§): Teko√§ly√§ koskeva julkinen keskustelu Suomessa vuosina 1994‚Äď2019 (400 euroa) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314365 

Molemmat työt edustavat Rajapinta ry:n ytimessä olevaa digitaalista otetta yhteiskuntatieteellisten kysymysten ratkaisemisessa. Ne ovat laadukkaita, tieteidenvälisiä töitä, jotka ottavat uusia rohkeita hyppyjä teoreettisten tai metodologisten raja-aitojen yli. Arviointiraati arvosti erityisesti töiden menetelmällisiä valintoja sekä niiden yhdistämistä digitaalisen kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen. Molemmissa töissä yhdistyvät Rajapinta-yhdistyksen molemmat tavoitteet: informaatioteknologian yhteiskuntatieteellinen tutkimus sekä informaatioteknologian hyödyntäminen menetelmällisesti yhteiskuntatieteessä.

Kousan tutkielma tarkastelee kuluttamisen ja identiteettipolitiikan yhtym√§kohtia sosiaalisen median ilmastonmuutoskeskustelussa. Kousa kysyy, miten poliittinen kuluttajuus n√§kyy n√§iss√§ keskusteluissa ja miten Suomi24-palstan ilmastoskeptisen keskustelun kontekstissa m√§√§ritell√§√§n omaa ja toisten poliittista kuluttajaidentiteetti√§. Tutkimusmenetelm√§ss√§ yhdistyv√§t automatisoitu et√§luenta sek√§ laadullinen l√§hiluenta, Kousan itsens√§ korostama automaattisen ontologian opettaminen, sek√§ tulkinnallinen analyysi. Kousa osoittaa, ett√§ Suomi24-palstan ilmastonmuutoskeskustelua hallitsevat ilmastoskeptikot, joiden kommenteissa toistuu kaksi kuluttajan stereotyyppi√§: ilmastoskeptikoiden omaa viiteryhm√§√§ edustava ‚ÄĚtolkun kuluttaja‚ÄĚ ja vastapuolen viiteryhm√§√§ edustava ‚ÄĚilmastovouhottaja‚ÄĚ. Tutkimuksessa yhdistyv√§t hyvin perusteltu tutkimusaihe, kehitt√§v√§ menetelm√§llinen ote sek√§ monipuolinen keskustelu tuloksista suhteessa aiempaan tutkimukseen. Kousa pohtii kehittelem√§ns√§ l√§hestymistavan mahdollisuuksia ja rajoja suhteessa muihin menetelmiin ja osoittaa kyky√§ arvioida my√∂s kaupallisten v√§lineiden k√§ytt√∂√§ tutkimuksen osana. Huomionarvoista on, ett√§ tutkimuksen et√§luentaan perustuva osa on toteutettu valmiilla ty√∂kaluilla eik√§ siten ole vaatinut koodaustaitoja. Aineistona Suomi24 tarjoaa hedelm√§llisen n√§k√∂kulman sosiaalisen median empiiriselle tutkimukselle ja tuo esiin yhteiskunnallisesti merkitt√§vi√§ ilmi√∂it√§, jotka voisivat muuten j√§√§d√§ katveeseen. 

Piikkilän tutkielmassa tarkastellaan suomalaisessa mediassa käytyä tekoälyyn liittyvää julkista keskustelua 1990-luvulta 2020-luvulle. Työssä yhdistetään kahta menetelmää: laskennallista aihemallinnusta ja laadullista kehysanalyysiä, joiden yhdistelmää Piikkilä kutsuu kehysmallinnukseksi. Työssä avataan toimivasti laskennallisen menetelmän käyttöä ja siihen liittyviä ratkaisuja vaihe vaiheelta. Laadullisella tarkastelulla puolestaan todennetaan laskennallisen tutkimuksen oikeaan osuvuutta ja syvennetään tulkintaa. Piikkilä avaa selkeästi laskennallisten menetelmien käyttöä ja haasteita ja suhtautuu tuloksiinsa kriittisesti yhteiskuntatieteen näkökulmasta. Työn tärkein ansio on itse tutkimuksen aiheessa ja tuloksissa, joissa avataan yhteen digitalisaation keskeiseen elementtiin eli tekoälyyn liitettyjä odotuksia julkisessa keskustelussa. Tulokset korostavat hypesyklejä, tekoälymyyttiä ja talousnäkökulmia sekä peräänkuuluttavat tekoälykeskusteluun lisää moniäänisyyttä.

– –
Rajapinta palkitsee vuosittain erinomaisia pro gradu tai diplomit√∂it√§, joiden aihepiiri kytkeytyy yhdistyksen tavoitteisiin: yhteiskuntatieteellisesti pohjautuneita t√∂it√§ teknologiasta tai  teknologiaa hy√∂dynt√§vi√§ yhteiskuntatieteellisi√§ tutkimuksia. Yhdistyksen toimintaa ja siten my√∂s t√§t√§ palkintoa rahoittaa Koneen S√§√§ti√∂.

Arviointiraatiin kuuluivat: Veikko Eranti (HY), Jukka Huhtam√§ki (Tuni), Merja Koskela (VY), Tuukka Lehtiniemi (HY), Janne Matikainen (HY), Matti Nelimarkka (HY/Aalto), Minna Saarikivi (Tukholman yliopisto), Marko Siitonen (JYU), ja Mikko Villi (JYU). Kunkin ty√∂n arvioi kaksi raatilaista, jotka valittiin niin, ett√§ mahdolliset eturistiriidat, ohjaussuhteet ja kollegasuhteet v√§ltettiin. P√§√§t√∂skokouksessa k√§rkiehdokkaiden ohjaajat ja arvioijat j√§√§v√§siv√§t itsens√§. T√∂iden arviointi perustui niiden akateemiseen laatuun sek√§ siihen, miten hyvin ne toteuttivat Rajapinta ry:n toiminnan painopisteit√§, jotka oli mainittu my√∂s palkintokutsussa. 

Digitaalisen yhteiskunnan rajapinnoilla -luentosarja 2018 k√§ynnistyy 4.9.

Digitaalisen yhteiskunnan rajapinnoilla -luentosarja 2018 k√§ynnistyy 4.9.

https://www.flickr.com/photos/hinkelstone/2435823037/
(cc) Karl-Ludwig Poggemann @Flickr

Monitieteinen, teknologiavälitteisen sosiaalisen toiminnan ulottuvuuksia käsittelevä Rajapinta-luentokurssi järjestetään jälleen Helsingin yliopistolla 4.9.-16.10 klo 9-15-10.45. Luennot ovat kaikille avoimia ja osa niistä striimataan verkkoon. Tervetuloa kuulolle!

Digitaalisuus ja teknologiset laitteet ovat muodostuneet erottamattoksi osaksi arkeamme. WhatsAppissa lähetetään yhdessä minuutissa 21 miljoonaa viestiä ja pyyhkäistään lähes miljoona kertaa Tinderissä. Suomessa tehdään päivittäin 30 miljoonaa Google-hakua. Vaalikeskustelut käydään vaaliteltan sijasta Twitterissä. Miten digitalisoituminen vaikuttaa sosiaalisen ja yhteiskunnalliseen toimintaan? Minkälaisia poliittisia, taloudellisia ja kulttuurillisia kytköksiä teknologian taustalla on? Rajapinnoilla-luentosarjassa aiheesta alustavat Suomen eturivin teknologiayhteiskuntatieteilijät.

Monitieteisellä luentokurssilla käsitellään teknologiavälitteisen sosiaalisen toiminnan ulottuvuuksia eri digitaalisilla areenoilla. Yhdistämme klassisia teoreettisia näkökulmia tuoreimpiin tutkimustuloksiin yksilöiden ja ryhmien toiminnasta digitaalisessa verkossa. Kurssilla käsiteltävät teemat kytkeytyvät yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen sosiologian, sosiaalipsykologian, viestinnän ja politiikan tutkimuksen näkökulmista. Lähtökohtana on tieteen ja muun yhteiskunnan välinen vuoropuhelu; tutkijoiden lisäksi luennoimassa on teknologian kanssa työskenteleviä tekijöitä.

Kurssi järjestetään yhteistyössä Kuluttajtutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden maisteriohjelman kanssa. Helsingin yliopiston opiskelijat voivat suorittaa luentosarjan kurssina, jolloin suoritukseen kuuluu myös lukupiirisessio luentojen jälkeen (klo 11-11.45).

Striimi löytyy täältä.

Kurssin ohjelma:

*** 4.9. Avausluento (PR aud XII)
Rajapinta ry. esittäytyy
Minna Ruckenstein: Digitaalinen kulttuuri ja sosiaalisuus Рtutkimuksellisia lähtökohtia
Veikko Eranti: Teoria, toimijuus ja digitaaliset menetelmät

*** 11.9. Identiteetti, teknologia ja mediasukupolvet (Kielikesk. Sali 115) [tallenne]

Janne Matikainen (HY) & Suvi Uski (Someturva Oy, tutkija)
Janne Matikaisen luennon tavoite on j√§sent√§√§ uutta mediasukupolvea, jota l√§hestyt√§√§n k√§sitteellisesti ja empiirisen tutkimuksen kautta. Tavoitteena on l√∂yt√§√§ sukupolven objektiivisia (median ja verkon k√§ytt√∂ ja kulutus) ja subjektiivisia (sukupolvikokemus) elementtej√§.  Suvi Uski luennon aiheena on yksil√∂n identiteetti ja teknologia. Yksil√∂n toiminta digitaalisissa ymp√§rist√∂ss√§ ei p√§√§se eroon ihmisen psykologian lainalaisuuksista. Luento pureutuu tutkimustietoon sek√§ t√§ll√§ hetkell√§ tarjolla olevaan ongelma-avaruuteen, joka koskettaa kaikkia digitaalisissa ymp√§rist√∂iss√§ toimivia.

*** 18.9. Teknologia, addiktio ja nuorten pelikulttuurit (Kielikesk. Sali 115) [tallenne]

Eeva Raita (Futurice Oy) & Mikko Meriläinen (HY/UTA)
Eeva Raita puhuu siitä, miten k okemus, addiktio ja mobiiliteknologia liittyvät toisiinsa. Jokaisen menestyvän digitaalisen palvelun takana on syvällinen ymmärrys ihmisten kokemuksellisuudesta. Luennolla keskustellaan siitä miten, miksi ja millä seurauksilla kokemus on noussut teknologian kehittämisen keskiöön. Mikko Meriläinen luennoi nuorten pelaamisesta. Keskustelu nuorten digitaalisesta pelaamisesta jumiutuu usein hyötyjen ja haittojen listaamiseen, mutta kokonaiskuva jää suppeaksi. Luennolla tarkastellaan ilmiön erilaisia puolia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

*** 25.9. Sosiaalinen media organisaatioiden sisäisessä käytössä (PR sali 6)

Anu Sivunen (professori, Jyväskylän yliopisto) & Kaisa Hildén (Yleisradio)
Sosiaalinen media on paitsi julkisuuden areena, yhä useammin myös organisaatioiden sisäisen vuorovaikutuksen työkalu. Luennolla Anu Sivunen ja Kaisa Hildén peilaavat tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia erilaisista teknologisista ratkaisuista sisäisen viestinnän, vuorovaikutuksen ja yhteistyön tukijoina.

*** 2.10. Jakamistalous, digitaaliset alustat, ja yhteistoiminta (Kielikesk. Sali 115) [tallenne]

Airi Lampinen (dosentti, Tukholman yliopisto) & Juho Makkonen (Founder, Sharetribe Oy)
Airi Lampinen luennoi otsikolle “Valtavirtaa ja vaihtoehtoja: Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta verkkoalustoilla”. Sosiaalinen ja taloudellinen vuorovaikutus nivoutuvat yhteen alustapalveluiden avulla j√§rjestett√§v√§ss√§ toiminnassa. Luennolla tarkastellaan niin jakamistalouden valtavirtaa kuin vaihtoehtojakin. Digitalisoitunutta sosiaalisuutta l√§hestyt√§√§n vuorovaikutuksen, yhteis√∂jen ja vaihtoehtoisen toimintakulttuurin n√§k√∂kulmista. Sharetriben perustaja ja toimitusjohtaja Juho Makkonen jatkaa otsikolla “Omistaminen on uusi jakaminen, eli kuinka jakamistalous demokratisoidaan”.

*** 9.10. Datatalous (Kielikesk. Sali 115)

Tuukka Lehtiniemi (HY/Aalto/UTU) & Sonja Baer, Futusome Oy [tallenne]
Ihmisiä koskevasta datasta, henkilödatasta, on tullut digitaalisessa taloudessa keskeinen arvonluonnin raaka-aine. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat verkon alustapalvelut. Luennolla kuvataan alustatoimijoiden keskeiseen asemaan johtaneita tekijöitä, avataan viimeaikaisia pyrkimyksiä ymmärtää datatalouden toimintalogiikkaa sekä pyrkimyksiä ravistella datatalouden raameja. Sosiaalisen median datajalostamo Futusome Oy kertoo omassa osuudessaan liiketoimintansa tarinan.

*** 16.10. Vaikuttajaviestintä ja vaikuttajamarkkinointi verkossa (PR aud XIII)

Essi Pöyry & Emma Naumanen/Matilde Pelkonen, Monochrome Oy
Julkkisten eli niin kutsuttujen vaikuttajien valta kasvaa sosiaalisessa mediassa. Some-julkkikset eivät ole ainoastaan koko kansan tuntemia julkkiksia, vaan myös rajatumpien yhteisöjen vaikuttajilla voi olla merkittävää valtaa yhteisönsä mielipiteisiin ja tekemisiin. Tällä luennolla käsitellään vaikuttajaviestintää ja -markkinointia somessa ja sen vaikuttavimpia muotoja niin kaupallisessa kuin yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Lisätietoa luentopaikoista:

  • PR = Helsingin yliopiston p√§√§rakennus, Fabianinkatu 33. Sis√§√§nk√§ynti aud XIII:hin Senaatintorin puoelta.
  • Kielikeskus = Fabianinkatu 26