Rajapinnan opinnäytetyöpalkinnot 2020 myönnettiin kuluttajaekonomian ja viestinnän tutkimuksen töille

Rajapinnan opinnäytetyöpalkinnot 2020 myönnettiin kuluttajaekonomian ja viestinnän tutkimuksen töille

Photo: organprinter Flickr

Rajapinnan opinnäytetyöpalkinnot 2020 myönnettiin kuluttajaekonomian ja viestinnän tutkimuksen töille, joissa käsitellään ilmastonmuutoskeskusteluja ja tekoälypuhetta. Digitaalisten yhteiskuntatieteiden yhdistys Rajapinta ry on myöntänyt kaksi opinnäytetyöpalkintoa akateemisen vuoden 2019–2020 aikana valmistuneille töille. Rajapinta jakaa palkinnon vuosittain ja se jaettiin nyt neljättä kertaa. Tänä vuonna palkintoa haki kaikkiaan yksitoista työtä.

Palkinnon saivat:

  1. Ilona Kousa (Helsingin yliopisto, kuluttajaekonomia): “Tolkun kuluttajat” ja ”ilmastovouhottajat” – kuluttajien stereotyypit ja identiteettipoliittiset symbolit ilmastonmuutosta koskevassa verkkokeskustelussa (600 euroa) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/315834 
  2. Mimmi Piikkilä (Helsingin yliopisto, viestintä): Tekoälyä koskeva julkinen keskustelu Suomessa vuosina 1994–2019 (400 euroa) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314365 

Molemmat työt edustavat Rajapinta ry:n ytimessä olevaa digitaalista otetta yhteiskuntatieteellisten kysymysten ratkaisemisessa. Ne ovat laadukkaita, tieteidenvälisiä töitä, jotka ottavat uusia rohkeita hyppyjä teoreettisten tai metodologisten raja-aitojen yli. Arviointiraati arvosti erityisesti töiden menetelmällisiä valintoja sekä niiden yhdistämistä digitaalisen kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen. Molemmissa töissä yhdistyvät Rajapinta-yhdistyksen molemmat tavoitteet: informaatioteknologian yhteiskuntatieteellinen tutkimus sekä informaatioteknologian hyödyntäminen menetelmällisesti yhteiskuntatieteessä.

Kousan tutkielma tarkastelee kuluttamisen ja identiteettipolitiikan yhtymäkohtia sosiaalisen median ilmastonmuutoskeskustelussa. Kousa kysyy, miten poliittinen kuluttajuus näkyy näissä keskusteluissa ja miten Suomi24-palstan ilmastoskeptisen keskustelun kontekstissa määritellään omaa ja toisten poliittista kuluttajaidentiteettiä. Tutkimusmenetelmässä yhdistyvät automatisoitu etäluenta sekä laadullinen lähiluenta, Kousan itsensä korostama automaattisen ontologian opettaminen, sekä tulkinnallinen analyysi. Kousa osoittaa, että Suomi24-palstan ilmastonmuutoskeskustelua hallitsevat ilmastoskeptikot, joiden kommenteissa toistuu kaksi kuluttajan stereotyyppiä: ilmastoskeptikoiden omaa viiteryhmää edustava ”tolkun kuluttaja” ja vastapuolen viiteryhmää edustava ”ilmastovouhottaja”. Tutkimuksessa yhdistyvät hyvin perusteltu tutkimusaihe, kehittävä menetelmällinen ote sekä monipuolinen keskustelu tuloksista suhteessa aiempaan tutkimukseen. Kousa pohtii kehittelemänsä lähestymistavan mahdollisuuksia ja rajoja suhteessa muihin menetelmiin ja osoittaa kykyä arvioida myös kaupallisten välineiden käyttöä tutkimuksen osana. Huomionarvoista on, että tutkimuksen etäluentaan perustuva osa on toteutettu valmiilla työkaluilla eikä siten ole vaatinut koodaustaitoja. Aineistona Suomi24 tarjoaa hedelmällisen näkökulman sosiaalisen median empiiriselle tutkimukselle ja tuo esiin yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä, jotka voisivat muuten jäädä katveeseen. 

Piikkilän tutkielmassa tarkastellaan suomalaisessa mediassa käytyä tekoälyyn liittyvää julkista keskustelua 1990-luvulta 2020-luvulle. Työssä yhdistetään kahta menetelmää: laskennallista aihemallinnusta ja laadullista kehysanalyysiä, joiden yhdistelmää Piikkilä kutsuu kehysmallinnukseksi. Työssä avataan toimivasti laskennallisen menetelmän käyttöä ja siihen liittyviä ratkaisuja vaihe vaiheelta. Laadullisella tarkastelulla puolestaan todennetaan laskennallisen tutkimuksen oikeaan osuvuutta ja syvennetään tulkintaa. Piikkilä avaa selkeästi laskennallisten menetelmien käyttöä ja haasteita ja suhtautuu tuloksiinsa kriittisesti yhteiskuntatieteen näkökulmasta. Työn tärkein ansio on itse tutkimuksen aiheessa ja tuloksissa, joissa avataan yhteen digitalisaation keskeiseen elementtiin eli tekoälyyn liitettyjä odotuksia julkisessa keskustelussa. Tulokset korostavat hypesyklejä, tekoälymyyttiä ja talousnäkökulmia sekä peräänkuuluttavat tekoälykeskusteluun lisää moniäänisyyttä.

– –
Rajapinta palkitsee vuosittain erinomaisia pro gradu tai diplomitöitä, joiden aihepiiri kytkeytyy yhdistyksen tavoitteisiin: yhteiskuntatieteellisesti pohjautuneita töitä teknologiasta tai  teknologiaa hyödyntäviä yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia. Yhdistyksen toimintaa ja siten myös tätä palkintoa rahoittaa Koneen Säätiö.

Arviointiraatiin kuuluivat: Veikko Eranti (HY), Jukka Huhtamäki (Tuni), Merja Koskela (VY), Tuukka Lehtiniemi (HY), Janne Matikainen (HY), Matti Nelimarkka (HY/Aalto), Minna Saarikivi (Tukholman yliopisto), Marko Siitonen (JYU), ja Mikko Villi (JYU). Kunkin työn arvioi kaksi raatilaista, jotka valittiin niin, että mahdolliset eturistiriidat, ohjaussuhteet ja kollegasuhteet vältettiin. Päätöskokouksessa kärkiehdokkaiden ohjaajat ja arvioijat jääväsivät itsensä. Töiden arviointi perustui niiden akateemiseen laatuun sekä siihen, miten hyvin ne toteuttivat Rajapinta ry:n toiminnan painopisteitä, jotka oli mainittu myös palkintokutsussa. 

Digitaalisen yhteiskunnan rajapinnoilla -luentosarja 2018 käynnistyy 4.9.

Digitaalisen yhteiskunnan rajapinnoilla -luentosarja 2018 käynnistyy 4.9.

https://www.flickr.com/photos/hinkelstone/2435823037/
(cc) Karl-Ludwig Poggemann @Flickr

Monitieteinen, teknologiavälitteisen sosiaalisen toiminnan ulottuvuuksia käsittelevä Rajapinta-luentokurssi järjestetään jälleen Helsingin yliopistolla 4.9.-16.10 klo 9-15-10.45. Luennot ovat kaikille avoimia ja osa niistä striimataan verkkoon. Tervetuloa kuulolle!

Digitaalisuus ja teknologiset laitteet ovat muodostuneet erottamattoksi osaksi arkeamme. WhatsAppissa lähetetään yhdessä minuutissa 21 miljoonaa viestiä ja pyyhkäistään lähes miljoona kertaa Tinderissä. Suomessa tehdään päivittäin 30 miljoonaa Google-hakua. Vaalikeskustelut käydään vaaliteltan sijasta Twitterissä. Miten digitalisoituminen vaikuttaa sosiaalisen ja yhteiskunnalliseen toimintaan? Minkälaisia poliittisia, taloudellisia ja kulttuurillisia kytköksiä teknologian taustalla on? Rajapinnoilla-luentosarjassa aiheesta alustavat Suomen eturivin teknologiayhteiskuntatieteilijät.

Monitieteisellä luentokurssilla käsitellään teknologiavälitteisen sosiaalisen toiminnan ulottuvuuksia eri digitaalisilla areenoilla. Yhdistämme klassisia teoreettisia näkökulmia tuoreimpiin tutkimustuloksiin yksilöiden ja ryhmien toiminnasta digitaalisessa verkossa. Kurssilla käsiteltävät teemat kytkeytyvät yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen sosiologian, sosiaalipsykologian, viestinnän ja politiikan tutkimuksen näkökulmista. Lähtökohtana on tieteen ja muun yhteiskunnan välinen vuoropuhelu; tutkijoiden lisäksi luennoimassa on teknologian kanssa työskenteleviä tekijöitä.

Kurssi järjestetään yhteistyössä Kuluttajtutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden maisteriohjelman kanssa. Helsingin yliopiston opiskelijat voivat suorittaa luentosarjan kurssina, jolloin suoritukseen kuuluu myös lukupiirisessio luentojen jälkeen (klo 11-11.45).

Striimi löytyy täältä.

Kurssin ohjelma:

*** 4.9. Avausluento (PR aud XII)
Rajapinta ry. esittäytyy
Minna Ruckenstein: Digitaalinen kulttuuri ja sosiaalisuus – tutkimuksellisia lähtökohtia
Veikko Eranti: Teoria, toimijuus ja digitaaliset menetelmät

*** 11.9. Identiteetti, teknologia ja mediasukupolvet (Kielikesk. Sali 115) [tallenne]

Janne Matikainen (HY) & Suvi Uski (Someturva Oy, tutkija)
Janne Matikaisen luennon tavoite on jäsentää uutta mediasukupolvea, jota lähestytään käsitteellisesti ja empiirisen tutkimuksen kautta. Tavoitteena on löytää sukupolven objektiivisia (median ja verkon käyttö ja kulutus) ja subjektiivisia (sukupolvikokemus) elementtejä.  Suvi Uski luennon aiheena on yksilön identiteetti ja teknologia. Yksilön toiminta digitaalisissa ympäristössä ei pääse eroon ihmisen psykologian lainalaisuuksista. Luento pureutuu tutkimustietoon sekä tällä hetkellä tarjolla olevaan ongelma-avaruuteen, joka koskettaa kaikkia digitaalisissa ympäristöissä toimivia.

*** 18.9. Teknologia, addiktio ja nuorten pelikulttuurit (Kielikesk. Sali 115) [tallenne]

Eeva Raita (Futurice Oy) & Mikko Meriläinen (HY/UTA)
Eeva Raita puhuu siitä, miten k okemus, addiktio ja mobiiliteknologia liittyvät toisiinsa. Jokaisen menestyvän digitaalisen palvelun takana on syvällinen ymmärrys ihmisten kokemuksellisuudesta. Luennolla keskustellaan siitä miten, miksi ja millä seurauksilla kokemus on noussut teknologian kehittämisen keskiöön. Mikko Meriläinen luennoi nuorten pelaamisesta. Keskustelu nuorten digitaalisesta pelaamisesta jumiutuu usein hyötyjen ja haittojen listaamiseen, mutta kokonaiskuva jää suppeaksi. Luennolla tarkastellaan ilmiön erilaisia puolia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

*** 25.9. Sosiaalinen media organisaatioiden sisäisessä käytössä (PR sali 6)

Anu Sivunen (professori, Jyväskylän yliopisto) & Kaisa Hildén (Yleisradio)
Sosiaalinen media on paitsi julkisuuden areena, yhä useammin myös organisaatioiden sisäisen vuorovaikutuksen työkalu. Luennolla Anu Sivunen ja Kaisa Hildén peilaavat tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia erilaisista teknologisista ratkaisuista sisäisen viestinnän, vuorovaikutuksen ja yhteistyön tukijoina.

*** 2.10. Jakamistalous, digitaaliset alustat, ja yhteistoiminta (Kielikesk. Sali 115) [tallenne]

Airi Lampinen (dosentti, Tukholman yliopisto) & Juho Makkonen (Founder, Sharetribe Oy)
Airi Lampinen luennoi otsikolle “Valtavirtaa ja vaihtoehtoja: Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta verkkoalustoilla”. Sosiaalinen ja taloudellinen vuorovaikutus nivoutuvat yhteen alustapalveluiden avulla järjestettävässä toiminnassa. Luennolla tarkastellaan niin jakamistalouden valtavirtaa kuin vaihtoehtojakin. Digitalisoitunutta sosiaalisuutta lähestytään vuorovaikutuksen, yhteisöjen ja vaihtoehtoisen toimintakulttuurin näkökulmista. Sharetriben perustaja ja toimitusjohtaja Juho Makkonen jatkaa otsikolla “Omistaminen on uusi jakaminen, eli kuinka jakamistalous demokratisoidaan”.

*** 9.10. Datatalous (Kielikesk. Sali 115)

Tuukka Lehtiniemi (HY/Aalto/UTU) & Sonja Baer, Futusome Oy [tallenne]
Ihmisiä koskevasta datasta, henkilödatasta, on tullut digitaalisessa taloudessa keskeinen arvonluonnin raaka-aine. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat verkon alustapalvelut. Luennolla kuvataan alustatoimijoiden keskeiseen asemaan johtaneita tekijöitä, avataan viimeaikaisia pyrkimyksiä ymmärtää datatalouden toimintalogiikkaa sekä pyrkimyksiä ravistella datatalouden raameja. Sosiaalisen median datajalostamo Futusome Oy kertoo omassa osuudessaan liiketoimintansa tarinan.

*** 16.10. Vaikuttajaviestintä ja vaikuttajamarkkinointi verkossa (PR aud XIII)

Essi Pöyry & Emma Naumanen/Matilde Pelkonen, Monochrome Oy
Julkkisten eli niin kutsuttujen vaikuttajien valta kasvaa sosiaalisessa mediassa. Some-julkkikset eivät ole ainoastaan koko kansan tuntemia julkkiksia, vaan myös rajatumpien yhteisöjen vaikuttajilla voi olla merkittävää valtaa yhteisönsä mielipiteisiin ja tekemisiin. Tällä luennolla käsitellään vaikuttajaviestintää ja -markkinointia somessa ja sen vaikuttavimpia muotoja niin kaupallisessa kuin yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Lisätietoa luentopaikoista:

  • PR = Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33. Sisäänkäynti aud XIII:hin Senaatintorin puoelta.
  • Kielikeskus = Fabianinkatu 26