Pilvipalveluista on tullut yksi merkittävä keskustelunaihe, joka kytkeytyy myös digitaaliseen huoltovarmuuteen ja suvereniteettiin. Tämä tekee pilvipalveluista ja datakeskuksista kiinnostavia geopoliittisia resursseja. Tässä tekstissä datakeskusten ja pilvipalveluiden politiikkaa pohtivat Rajapinnan opinnäytetyökilpailun voittajat.
Digitalisaation edetessä yhä useammat palvelut suomalaisessa yhteiskunnassa ovat muuttuneet sähköisiksi. Kaikki eivät kuitenkaan suoriudu niiden käytöstä ilman apua. Kirjastojen digineuvonnassa annettava kanssa-asiointituki auttaa asiakkaita selviytymään digitaalisten asioidensa hoitamisesta.
Analytiikka heijastelee yleisön laajaa kiinnostusta journalismiin, mutta merkityksellinen sisältö myös oivalluttaa lukijaa – sitä ei vain (vielä) voi mitata, uskovat suomalaiset toimittajat.
Algoritmien toimintaa kuvailevat “kansanteoriat” rakentuvat oletuksille ihmisten käyttäytymisestä ja toiminnan mahdollisuuksista digitaalisissa ympäristöissä. Ne eivät ole vain teorioita algoritmeistä, vaan myös teorioita ihmisistä.
Suurten kielimallien avulla toimivat viestivät tekoälyt ovat yhä tavallisempia seuralaisia myös työelämän keskustelualustoilla. Niiden kanssa keskustellessa tapamme olla vuorovaikutuksessa mukautuu tekoälyn logiikkaan.
Kun puhutaan siitä, mikä näkyy tai painuu unholaan digitaalisilla alustoilla, puhutaan tyypillisesti algoritmien toiminnasta – ja yleensä myös algoritmien tai teknologiayritysten vallasta. Keskittyminen teknologiaan ohittaa kuitenkin helposti ihmisten roolin, toiminnan ja vastuun. Samalla monet käsitykset algoritmien toiminnasta ja vaikutuksista ovat teorioita nimenomaan ihmisistä ja ihmisten toiminnasta.
Rajapinta 