Digitaalisen yhteiskunnan rajapinnoilla -luentosarja Tiedekulmassa 30.10.-11.12.

labyrinthclassroom_2435823037_7853d39e69_z
(cc) Karl-Ludwig Poggemann @Flickr

Rajapinta ry. järjestää yhdessä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa luentosarjan Digitaalisen yhteiskunnan rajapinnoilla Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 30.10.–11.12.2017 aina maanantaisin klo 13.15-14.45. Luennot ovat kaikille avoimia ja ne välitetään myös suorana verkkoon – tervetuloa kuulolle!

Luentosarja pureutuu digitaalisuuden yhteiskunnallisiin vaikutuksiin eri näkökulmista. Digitaalisuus ja teknologiset laitteet ovat muodostuneet erottamattoksi osaksi arkeamme. WhatsAppissa lähetetään yhdessä minuutissa 21 miljoonaa viestiä ja pyyhkäistään lähes miljoona kertaa Tinderissä. Suomessa tehdään päivittäin 30 miljoonaa Google-hakua. Vaalikeskustelut käydään vaaliteltan sijasta Twitterissä. Luentosarja kysyy, miten digitalisoituminen vaikuttaa sosiaalisen ja yhteiskunnalliseen toimintaan? Minkälaisia poliittisia, taloudellisia ja kulttuurillisia kytköksiä teknologian taustalla on? Teemoista alustavat teknologiayhteiskuntatieteilijät sekä organisaatioiden edustajat.

Helsingin yliopiston opiskelijat voivat suorittaa luentosarjan kurssina, jolloin suoritukseen kuuluu myös lukupiirisessio luentojen jälkeen.

Kurssin ohjelma:

*** 30.10. Introluento: Mitä on digitaalinen yhteiskuntatiede? [tallenne]

Mika Pantzar & Minna Ruckenstein (Kuluttajatutkimuskeskus)
Mika Pantzar luennoi kuluttajakansalaisen arjesta datataloudessa ja kertoo, miksi digitaalisesta kannattaa olla kiinnostunut? Vielä muutama vuosikymmen sitten mobiilin tietoyhteiskunnan visioissa kuluttaja näyttäytyi liike-elämälle lähinnä uutuuksien ja tiedon virran vastaanottajana. Internetin, sosiaalisen median ja kaikkialla mukana kulkevien digitaalisten laitteiden myötä käsitys kuluttajasta on kääntynyt päälaelleen. Kuluttajasta on tullut taloudellisen arvonmuodostuksen tärkein lähde. Minna Ruckenstein valottaa digitaalisen kulttuurin ja sosiaalisuuden tutkimuksellisia lähtökohtia.

*** 6.11. Identiteetti, addiktio ja teknologia [tallenne]

Suvi Uski (tutkija, Someturva) & Eeva Raita (Futurice Oy)
Suvi Uskin aiheena on yksilön identiteetti ja teknologia- Yksilön toiminta digitaalisissa ympäristössä ei pääse eroon ihmisen psykologian lainalaisuuksista. Luento pureutuu tutkimustietoon sekä tällä hetkellä tarjolla olevaan ongelma-avaruuteen, joka koskettaa kaikkia digitaalisissa ympäristöissä toimivia. Eeva Raita puhuu teemasta “Kokemus, addiktio ja mobiiliteknologia”: Jokaisen menestyvän digitaalisen palvelun takana on syvällinen ymmärrys ihmisten kokemuksellisuudesta. Luennolla keskustellaan siitä miten, miksi ja millä seurauksilla kokemus on noussut teknologian kehittämisen keskiöön.

*** 13.11. Näkökulmia politiikkaan ja teknologiaan [tallenne]

Matti Nelimarkka (Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto) & Minerva Krohn (Helsingin kaupunki, digitalisaatiotoimikunta)
Käsittelemme luennolla kahta laajaa teemaa: (1) teknologian käyttöä politiikassa erilaisten demokratiaa ja politiikkaa käsittelevien normatiivisten käsitysten kautta sekä
(2) puramme teknologian ja politiikan suhdetta toistensa muovaajina.

*** 20.11. Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta verkkoalustoilla [tallenne]

Airi Lampinen (Tukholman yliopisto) & Vilma Lehtinen (Skhole Oy)
Sosiaalinen ja taloudellinen vuorovaikutus nivoutuvat yhteen alustapalveluiden avulla järjestettävässä toiminnassa. Esimerkkejä tästä ovat jakamistalous ja joukkoistaminen. Luennolla digitalisoitunutta sosiaalisuutta tarkastellaan vuorovaikutuksen, yhteisöjen ja yhteistoiminnan näkökulmasta

*** 27.11. Alustatoimijat ja datatalous

Tuukka Lehtiniemi (Aalto-yliopisto & Turun yliopisto) & Pauli Aalto-Setälä (Aller Media Oy)
Ihmisiä koskevasta datasta, henkilödatasta, on tullut digitaalisessa taloudessa keskeinen arvonluonnin raaka-aine. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat verkon alustapalvelut. Luennolla kuvataan alustatoimijoiden keskeiseen asemaan johtaneita tekijöitä sekä avataan viimeaikaisia pyrkimyksiä ymmärtää datatalouden toimintalogiikkaa. Allerin Pauli Aalto-Setälä kertoo Allerin data-analyytikasta ja RIkastamo-projektista.

*** 4.12. Algoritmit, julkisuus ja media

Salla-Maaria Laaksonen (Helsingin yliopisto) & Jarno Koponen (YLE)
Julkisuus muotoutuu yhä enemmän mediateknologian muodostamassa ympäristössä, jossa viestien välitystä ja leviämistä säätelevät toisenlaiset logiikat kuin perinteisen mediajulkisuuden aikana. Luennolla avataan, miten teknologia ja ihmistoimijat yhdessä rakentavat hybridiä verkkojulkisuutta ja siellä liikkuvia diskursseja. Jarno Koponen Yeisradiolta avaa mikä on YLEn Uutisvahti ja muut discovery-ratkaisut uutiskäyttäjän näkökulmasta.

*** 11.12. Teknologiavälitteinen kansalaisuus

Veikko Eranti (Tampereen yliopisto) & Johannes Koponen (Demos Helsinki)
Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita vuorovaikutuksen, viestinnän ja politiikan teknologiavälitteisyys aiheuttavat kansalaisuuteen? Miten meitä kontrolloidaan ja miten voimme itse hyödyntää teknologiaa poliittisessa toiminnassa? Tällä luennolla pohditaan, millaisia ovat poliittinen toimijuus ja kansalaisuus teknologiavälitteisessä maailmassa.

 

Ohjelmoinnin opetusta yhteiskuntatieteilijöille Helsingissä – jotain ajatelmia

English version available at Science & Industry, Matti’s personal blog.

Ensimmäinen Helsingin yliopiston Programming for social science kurssi pidettiin syksyllä 2014. Silloin ei ollut kovinkaan monia kursseja, joista katsoa mallia suunnittelun avuksi. 2014 jälkeen olen muuttanut kurssia ja yrittänyt mielestäni parantaa sitä. Esimerkiksi kurssin harjoitustehtäviä on muokattu yhteiskuntatieteitä käsitteleviksi (kevät 2015syksy 2016). Nykyisin ohjelmointi, yhteiskuntatiede ja ´data science’ on paljon trendikkäämpää kuin vuonna 2014. Esimerkiksi SAGE Publishing on SAGE Campuselleen luonut kurssin ohjelmoinnista videomateriaaleineen ja kertomuksineen (selkeyden vuoksi: pääsin käyttämään materiaalia ilmaiseksi arviointitarkoituksissa).

Koska ohjelmointi ja ‘data science’ ovat tällä hetkelä trendikkäitä, ajattelin, että nyt voisi olla hyvä hetki vähän kelata omaa opetustani ja sen kehittymistä. Uskon, että on olemassa (vähintään) kaksi erilaista tapaa opettaa ohjelmointia: tietojenkäsittelytieteellinen ja soveltava. Tietojenkäsittelytieteellinen lähestymistapa näkyy parhaiten eri yliopistojen “Johdatus ohjelmointiin”-kursseilla, missä koko tematiikkaa lähestytetään tietojenkäsittelytieteen perinteestä. Soveltava tyyli sen sijaan yrittää integroida ohjelmoinnin jonkin oppiaineen soveltavaan kontekstiin. Esimerkiksi Guzdialin (2003) kurssi keskittyi ohjelmoinnin opettamiseen media-alalle ja keskittyikin esimerkiksi kuvien automaattiseen käsittellyn. Samalla tavalla Sullivanin (2013) datavetoinen kurssi painotti laskennallista aineiston käsittelyä.

Ensimmäinen, syksyn 2014, kurssi oli ehdottomasti tietojenkäsittylytieteellinen. Teimme kaikki perinteiset tietojenkäsittelytieteen tehtävät, mukaanlukien Fizz-Buzz ja alkulukutestaus. Ovat samoja tehtäviä, millä minut on aikanaan opetettu. Jo silloin käytössä oli artikkeleita, jotka yrittivät vähän taustoittaa siitä, miten laskennallisia menetelmiä voidaan soveltaa yhteiskuntatieteissää. Kuitenkin, kurssin lopulla kuulin palautteessa, ettei ohjelmoinnin ja yhteiskuntatieteen välinen yhteys ollutkaan niin selvää, kun ajattelin sen olevan.Vähän kerrallaan, usean vuoden aikana kasvatin soveltavien tehtävien määrää. Soveltavat tehtävät pohjautuvat jotenkin yhteiskuntatieteellisiin ongelmiin, mutta yksinkertaistetussa muodossa. Tänä vuonna kokeilen liittää kaikki tehtävät yhteiskuntatieteen kannalta kiinnostavaan aineistoon ja kontekstiin. Kuten aiempinakin vuosina, luemme myös useita empiirisiä tapaustutkimuksia.

Katsotaan mitä tapahtuu tällä kertaa ja opitaan taas seuraavaan kertaan.Ja miten tämä kaikki liittyi SAGE Publishingingiin? Heidän uusi materiaalinsa pyrkii samaan tavoitteeseen kuin minä: tukemaan yhteiskuntatieteilijöiden ohjelmointia. Raktenteensa osalta kurssi on selkeästi rakennettu tietojenkäsittelytieteellisestä perspektiivistä. Rakenne seuraa hyvin perinteistä ohjelmointikurssia: ohjelmointiympäristön käyttö, muuttujien toiminta, kontrollirakenteet ja huomioita hyvistä toimintatavoista. Lisäksi on selvästi on enemmän soveltajille mielenkiintoista sisältöä, erityisesti verkkosivujen käsittely. Tekijöillä on kuitenkin ollut mielessä yhteiskuntatieteljät ja yhteiskuntatiedettä on koitettu tuoda osaksi sisältöä erillisillä “Application to Social Science”-laatikoilla. Valitettavasti ne eivät mielestäni olleet sisällöllisesti mitenkään mullistavia:

Ohjelmoinnin osalta materiaali on erittäin hyvätasoista. Videot ovat hyvin tehtyjä ja selkeän oloisia. Kuitenkaan mielestäni valmis itsenäiseksi materiaaliksi, vaan toimii yhteiskuntatieteellisen kurssin rinnalla jossa

  • on enemmän käytännön harjoituksia ohjelmoinnista, jotta yleisen tason ymmärrys ohjelmoinnista muuttuisi osaamiseksi
  • enemmän kertomusta laskennallisen tutkimusprosessin yhteydestä yhteiskuntatieteisiin ja sen käsitteisiin ja tukea ohjelmoinnin käyttöä tutkimusmenetelmänä

Tämän kaltaisella kurssilla on kuitenkin – kokemukseni mukaan – usein jonkun käsikirjan ohjelmoinnin opettamisesta. Internet toki on pullollaan näitä materiaaleja, mutta niistä tulee herkästi tilkkukäkkimäinen kokoelma erilaisia lähestymistapoja. Ja tämä ei toki ole systemaattinen ja myös aika sekava. SAGEn kurssi voisi toimia systemaattisempana mateiraalina tälläiselle kurssille.