Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kääntänyt maailmanpoliittisen tilanteen muutamassa viikossa kaoottiseksi. Sotaan liittyy aina myös informaatiovaikuttamista, mutta ensimmäistä kertaa – ainakin länsimaissa – Ukrainassa käytävä sota näkyy mittavasti myös informaatioteknologian sektorilla ja yritysten toiminnassa. Venäjän vastaisiin toimiin ovat ryhtyneet myös digitaalisen median alustajätit.
Teknologian ja viestinnän monisyinen suhde on ollut tarkastelun kohteena jo pitkään. Viime vuosina erilaiset viestivät teknologiat, kuten verkossa asustavat sosiaaliset botit, ovat tulleet osaksi arkeamme. Mitä tämä tarkoittaa viestinnän kannalta?
Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miten alustat vaikuttavat niiden välittämään julkiseen keskustteluun ja miten alustoja pitäisi säännellä. Vastuuta julkisesta keskustelusta ei voi kuitenkaan sälyttää yksin teknologialle.
Sosiaalisen median tunnekokemuksien monimerkityksellisyys yhdessä äitiyden kulttuuristen normien kanssa sitouttavat äitejä verkon vanhemmuuskulttuureihin.
Median haitallisista vaikutuksista nuorisoon on esitetty pitkään uhkakuvia, mutta tuore tutkimustieto osoittaa niiden olevan vähäisiä väestötasolla. Yksilöiden kohdalla median vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin voivat kuitenkin olla merkittäviä. Median käyttöä tulisi tutkia arkeen kietoutuneena ilmiönä monitieteisistä lähtökohdista.
Algoritmit ovat osa arkipäiväämme. Monet ovat huolissaan niiden vaikutuksesta meihin ja yhteiskuntaamme. Ihmiset tai yhteiskunta eivät kuitenkaan ole vain teknologian passiivisia, helposti manipuloitavissa olevia objekteja, vaan teknologioilla on myös kulttuurinen ja poliittinen elämä.
Rajapinta 