CFP: Teemanumero Informaatiotutkimus-lehteen: Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla (3/2021)

https://www.flickr.com/photos/nickharris1/8026290210
Photo: (cc) Nick Harris

T√§m√§ on artikkelukutsu teemanumeroon “Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla”. Yhteisty√∂ss√§ Rajapinta-yhdistyksen kanssa toimitettava Informaatiotutkimus-lehden erikoisnumero kartoittaa ja pohtii digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien n√§k√∂kulmasta.

Informaatioteknologian kehitys ja yhteiskunnan digitalisoituminen ovat kannustaneet tutkijoita eri tieteenaloilta tarkastelemaan erilaisten sosioteknisten j√§rjestelmien ja digitalisoituvien k√§yt√§nt√∂jen merkityst√§ yhteiskunnassa. Esimerkiksi informaatiotutkimuksen, sosiologian, politiikan tutkimuksen ja taloustieteiden aloilla on her√§nnyt kiinnostusta teknologian tuottamista vaikutuksista ja sen avaamista mahdollisuuksista liittyen oman tieteenalan keskeisiin ilmi√∂ihin: teknologiav√§litteisyys muun muassa m√§√§ritt√§√§ sosiaalista ja kaupallista kanssak√§ymist√§, poliittista keskustelua ja kansalaisuuden rakentumista, sek√§ muokkaa yhteiskunnan instituutioita kouluista mediaan. Samalla digitalisoituvan yhteiskunnan kehityskaari muokkaa yh√§ vahvemmin ihmis- ja yhteiskuntatieteiden tutkimuskohteita, aineistoja ja menetelmi√§. 

Sosiaalisen toiminnan j√§tt√§m√§t digitaaliset j√§ljet mahdollistavat uudenlaisten kysymysten esitt√§misen. Ensinn√§kin ne kannustavat tutkimaan teknologian roolia erilaisissa yhteiskunnallisissa prosesseissa. Toisekseen, ne tuottavat tutkijoille yhteiskunnallisen toiminnan aidossa kontekstissa syntyneit√§, laajoja aineistoja ihmisten, yhteis√∂jen ja yhteiskunnan toiminnasta. Samalla ne kuitenkin aiheuttavat uusia haasteita tutkimukselle: miten menetelm√§llisesti l√§hesty√§ n√§it√§ aineistoja niin, ett√§ yhteiskuntatieteellinen ote s√§ilyy? Miten tuottaa ymm√§rryst√§ teknologiav√§litteisist√§, digitaalisista yhteiskunnan ilmi√∂ist√§ ilman, ett√§ p√§√§tyy tutkimaan pelk√§st√§√§n teknologiaa tai pelk√§st√§√§n yhteiskuntaa? 

T√§llainen monitieteiseen tutkimukseen ja teknologian ja yhteiskunnan rajapinnalla toimimiseen liittyv√§ ongelmatiikka sek√§ tutkimuksen uudenlaiset k√§yt√§nn√∂nl√§heiset ja episteemiset kysymykset ovat t√§m√§n erikoisnumeron ydinsis√§lt√∂√§. Yhteisty√∂ss√§ Rajapinta-yhdistyksen kanssa toimitettava Informaatiotutkimus-lehden erikoisnumero kartoittaa ja pohtii digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien n√§k√∂kulmasta. 

Rajapinnoilla uraauurtavaa ty√∂t√§ tehneet tutkijat ovat esimerkiksi kehitt√§neet uudenlaisia, digitaalisen yhteiskunnan tutkimukseen sovellettuja menetelmi√§. N√§it√§ ovat esimerkiksi digitaaliset tai diginatiivit menetelm√§t (Rogers 2013; Marres & Gerlitz 2016; Gerlitz & Rieder 2018), laskennallisen yhteiskuntatieteen yleistyminen (Lazer ym. 2009; Bail 2014; Nelimarkka & Laaksonen 2018), tai verkkoetnografian erilaiset muodot (esim. Hine 2000; Isom√§ki ym. 2013; Knox & Nafus 2018). Tutkijoita kannustetaankin yhdist√§m√§√§n rohkeasti erilaisia menetelmi√§ (Laaksonen ym. 2017; Geiger & Ribes 2011) ja kehitt√§m√§√§n monitieteist√§ vuoropuhelua (Halford & Savage 2017; Moats & Seaver 2019). 

Yhteiskuntatieteen digitalisoituminen on herättänyt myös kriittistä keskustelua. Tutkijat ovat pyrkineet arvioimaan isojen digitaalisten aineistojen aikaansaamia muutoksia yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen (Kitchin 2014; boyd & Crawford 2012; Elish & boyd 2018; Frade 2016; Marres & Weltevrede 2013; Ruppert ym. 2013). Yksi merkittävä keskustelunaihe on digitaalisten aineistojen edustavuus ja suhde tutkittavaan ilmiöön: Millä tavoin teknologiset alustat muokkaavat dataa, jota ne ihmistoiminnasta keräävät ja tuottavat? Mitä datasta jää puuttumaan (esim. Hargittai 2020; Tromble 2019; Halford ym. 2018)? Myös digitaalisten aineistojen käytön etiikasta käydään vilkasta keskustelua (esim. Kosonen ym. 2018, Lazer ym. 2020; Zimmer & Kinder-Kurlanda 2017). Kehittyvä tutkimuskenttä kaipaakin paitsi menetelmäkehitystä, myös sen reflektointia, sekä pyrkimyksiä hyödyntää perinteisiä yhteiskuntatieteen menetelmien uuden kontekstin äärellä.

Ehdotettavat tekstit voivat olla teoreettisia tai empiirisiä artikkeleita, katsauksia, kirjallisuusesittelyitä ja -arviointeja, tai ne voivat pohjautua hyväksyttyihin opinnäytteisiin. Soveltuvia tieteenaloja ovat muun muassa yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet, ja kasvatustieteet sekä näiden alojen kysymyksiä tarkastelevat muiden tieteenalojen tutkimukset.

Ehdotukset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia aiheita:

  • Tieteiden ja konventioiden rajapinnoilla: monitieteinen ty√∂skentely yhteiskuntatieteellisten kysymysten √§√§rell√§
  • Reflektioita k√§ytettyjen ty√∂kalujen vaikutuksesta tutkimuksen suunnitteluun, rahoituksen hakuun ja k√§yt√§nn√∂n toteutukseen, tutkimuksen tuloksiin ja p√§√§telmiin sek√§ eri tieteenalojen kehityskulkuihin
  • Digitaalisiin aineistoihin ja laskennallisiin menetelmiin liittyv√§t k√§sitykset, toiveet ja ep√§luulot
  • Laskennallisten menetelmien ja digitaalisten aineistojen soveltaminen yhteiskuntatieteiss√§: tapaustutkimukset ja kirjallisuuskatsaukset eri tutkimusaloilta
  • Uudenlaiset menetelm√§t yhteiskuntatieteiss√§: esim. koneoppimiseen perustuva aihemallinnus, verkostoanalyysi, lingvistiikan menetelm√§t 
  • Uudenlaiset menetelmien ja tutkimusotteiden yhdistelm√§t: esim. makro- ja mikro-n√§k√∂kulmat, subjektiivinen vs. objektiivinen tarkastelu, laadullisten ja m√§√§r√§llisten menetelmien yhdist√§minen.

Tietoa Informaatiotutkimus-lehdestä: https://journal.fi/inf/about

Erikoisnumeron vierailevat toimittajat: Salla-Maaria Laaksonen, Thomas Olsson ja Jesse Haapoja. 

Abstraktit pyydetään toimitettavaksi 7.1.2021 mennessä. Toimittajat ilmoittavat hyväksymisestä viimeistään 31.1.2021 ja käsikirjoitusten eräpäivä on 30.4.2021. Hyväksyttyjen käsikirjoitusten työstämiseksi järjestetään maaliskuussa online-workshop. Abstraktit sekä kysymykset ja yhteydenotot teemanumeroon liittyen pyydetään lähettämään osoitteeseen teemanumero@rajapinta.co.

Viitteet:

Bail, C. A. (2014). The cultural environment: Measuring culture with big data. Theory and Society, 43(3), 465‚Äď524. https://doi.org/10.1007/s11186-014-9216-5
boyd, d & Crawford, K. (2012). Critical Questions for Big Data. Information, Communication & Society 15(5), 662‚Äď679.
Elish, M. C., & Boyd, D. (2018). Situating methods in the magic of Big Data and AI. Communication Monographs, 85(1), 57‚Äď80. https://doi.org/10.1080/03637751.2017.1375130
Frade, C. (2016). Social Theory and the Politics of Big Data and Method. Sociology, 50(5), 863‚Äď877. https://doi.org/10.1177/0038038515614186
Geiger, R. S., & Ribes, D. (2011). Trace ethnography: Following coordination through documentary practices. Proceedings of the Annual Hawaii International Conference on System Sciences. https://doi.org/10.1109/HICSS.2011.455
Gerlitz, C., & Rieder, B. (2018). Tweets Are Not Created Equal: Investigating Twitter‚Äôs Client Ecosystem. International Journal of Communication, 12, 528‚Äď547. Retrieved from http://ijoc.org/index.php/ijoc/article/viewFile/5974/2252
Halford, S., & Savage, M. (2017). Speaking Sociologically with Big Data: Symphonic Social Science and the Future for Big Data Research. Sociology, 003803851769863. https://doi.org/10.1177/0038038517698639
Halford, S., Weal, M., Tinati, R., Carr, L., & Pope, C. (2018). Understanding the production and circulation of social media data: Towards methodological principles and praxis. New Media and Society, 20(9), 3341‚Äď3358. https://doi.org/10.1177/1461444817748953
Hargittai, E. (2020). Potential Biases in Big Data: Omitted Voices on Social Media. Social Science Computer Review, 38(1), 10‚Äď24. https://doi.org/10.1177/0894439318788322
Hine, C. (2000). Virtual ethnography. London: Sage. https://doi.org/10.4135/9780857020277
Isomäki, H., Lappi, T.-R., & Silvennoinen, J. (2013). Verkon etnografinen tutkimus. In S.-M. Laaksonen, J. Matikainen, & M. Tikka (Eds.), Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino.
Kitchin, R. (2014). Big Data, new epistemologies and paradigm shifts. Big Data & Society, 1(1), 2053951714528481. https://doi.org/10.1177/2053951714528481
Knox, H., & Nafus, D. (2018). Ethnography for a data-saturated world. Manchester, UK: Manchester University Press. https://doi.org/10.7765/9781526127600
Kosonen, M., Rydenfelt, H., Laaksonen, S.-M., & Terkamo-moisio, A. (2018). Sosiaalinen media ja tutkijan etiikka. Media & Viestintä, 41(1). https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69924
Laaksonen, S. M., Nelimarkka, M., Tuokko, M., Marttila, M., Kekkonen, A., & Villi, M. (2017). Working the fields of big data: Using big-data-augmented online ethnography to study candidate‚Äďcandidate interaction at election time. Journal of Information Technology and Politics, 14(2), 110‚Äď131. https://doi.org/10.1080/19331681.2016.1266981
Lazer, D., Pentland A., Adamic L, ym. (2009). Life in the network: the coming age of computational social science. Science 323:5915, 721‚Äď723.
Lazer, D. M. J., Pentland, A., Watts, D. J., Aral, S., Athey, S., Contractor, N., ‚Ķ Wagner, C. (2020). Computational social science: Obstacles and opportunities. Science, 369(6507), 1060‚Äď1062. https://doi.org/10.1126/science.aaz8170
Marres, N., & Weltevrede, E. (2013). SCRAPING THE SOCIAL? Issues in live social research. Journal of Cultural Economy, 6(3), 313‚Äď335. https://doi.org/10.1080/17530350.2013.772070
Moats, D., & Seaver, N. (2019). ‚ÄúYou Social Scientists Love Mind Games‚ÄĚ: Experimenting in the ‚Äúdivide‚ÄĚ between data science and critical algorithm studies. Big Data & Society, 6(1), 205395171983340. https://doi.org/10.1177/2053951719833404
Ruppert, E., Law, J., & Savage, M. (2013). Reassembling Social Science Methods: The Challenge of Digital Devices. Theory, Culture & Society, 30(4), 22‚Äď46. https://doi.org/10.1177/0263276413484941
Tromble, R. (2019). In Search of Meaning: Why We Still Don‚Äôt Know What Digital Data Represent. Journal of Digital Social Research, 1(1), 17‚Äď24. https://doi.org/10.33621/jdsr.v1i1.8
Zimmer, M. & Kinder-Kurlanda, K. (2017). Internet research ethics for the social age‚ÄĮ: new cases and challenges. Sage Publications.

8 tapaa pyristell√§ irti digij√§ttien verkoista

https://www.flickr.com/photos/treehouse1977/36015094302/
Photo (cc) Jim Champion@Flickr

Tällä viikolla vietetään Mediataitoviikkoa. Myös digitaalisen yksityisyyden varjelemisen taidot ovat tärkeä osa nykypäivän mediataitoja. Sen kunniaksi Rajapinnassa päätimme koota muutaman helpon keinon parantaa verkkoyksityisyyttä ja vähentää digijättien valtaa elämässäsi.

  1. Tiukenna yksityisyysasetuksia. Monissa palveluissa voit itse valita, mitä kaikkea tietoja sinusta kerätään ja tallennetaan ja minne muualle kyseinen palvelu niitä saa jakaa. Esimerkiksi Googlessa voit määritellä, saako se tallentaa lokaatiotietoja, tietoja sovellusten käytöstä, tai nauhoittaa Google Assistentin kanssa käymäsi keskustelut. Facbookissa kannattaa säännöllisesti tarkistaa mitkä ulkopuoliset sovellukset saavat käyttää tietojasi. Omat mainosprofilointitietosi voi tarkistaa ja niiden asetuksia säätää. Voit esimerkiksi kieltää Facebookia näyttämästä sinua ystävillesi suosittelijana sellaisessa mainoksessa, jonka on tehnyt tykkäämäsi sivu.
  2. Rajoita sovellusten oikeuksia √§lypuhelimessasi. √Ąlypuhelimissa sovellusten k√§ytt√∂j√§rjestelm√§lt√§ saamia tietoja voi s√§√§t√§√§ sovelluskohtaisesti. iPhonessa kannattaa k√§yd√§ katsomassa puhelimen asetuksista hieman ep√§intuitiivisesti Screen Time -sovelluksen alle sijoitetut sovelluskohtaiset sis√§lt√∂- ja yksityisyysrajoitukset. Android-laitteissa asetusten alta l√∂ytyy kohta Sovellukset / Sovelluksen k√§ytt√∂oikeudet (Apps / App Permissions), josta voit s√§√§t√§√§ erikseen kunkin sovelluksen oikeuksia esimerkiksi mikrofoniin tai konktakteihin.
  3. Eristä digijätit. Monet alustapalvelut, erityisesti Facebook ja Google seuraavat upotusten avulla myös sitä, mitä teet muilla verkkosivuilla. Tätä voi estää esimerkiksi käyttämällä näitä palveluita eri selaimelle, jolla et tee muuta. Lisäksi on olemassa erilaisia selainlisäosia, jolla haluamansa palvelun voi eristää muusta selainkäytöstä. Esimerkiksi Firefoxin lisäosa Facebook Container eristää Facebookin muusta nettikäytöstä. Facebookia voi mobiilissakin pyörittää selaimella, tosin hieman Facebook-sovellusta kankeammin. Esimerkiksi yksityisviesteihin ei helposti pääse mobiiliselaimesta käsiksi.
  4. Estä seuranta. Selaimiin löytyy erilaisia lisäosia, joiden avulla kolmansien osapuolien palvelut (esim. mainostajat) eivät voi seurata jälkiäsi eri sivustojen yli. Esimerkiksi useaan eri selaimeen sopiva Ghostery tai Firefoxiin Lightbeam. Lightbeam myös havainnollistaa visualisaatioilla verkon jäljittäjien piilevää infrastruktuuria. Sama onnistuu kännykässäkin, esim. iPhonessa tämä tapahtuu sisällön lataamista estävän sovelluksen avulla (engl. content blocker, esimerkiksi AdGuard), jonka voi yhdistää eri selaimiin.
  5. Harhauta mainostajia. Monet palvelut ja lis√§osat harhauttavat mainostaloutta my√∂s ik√§√§n kuin sotkemalla profiilisi. Esimerkiksi Adnauseam-lis√§osa klikkaa jokaista selaimessasi n√§kyv√§√§ mainosta, mik√§ voi tehd√§ kohdennusprofiilistasi melkoisen sekamelskan. Omaa Google-historiaansa. Ruin My Search History -palvelu puolestaan tekee selaimellasi valtavan m√§√§r√§n omituisia Google-hakuja ja yritt√§√§ siten sotkea profiilisi ‚Äď ja tarjoaa hyv√§t naurut kaupan p√§√§lle. Kannattaa pohtia haluaako t√§llaisia palveluita k√§ytt√§√§ vai ei. Mainostus- ja hakuprofiilien sotkeminen on digiajan vastarinnan muoto, jonka k√§√§nt√∂puolena suositukset ja mainokset voivat muuttua oudoiksi tai jossain tilanteissa jopa kiusallisiksi.
  6. Käytä vaihtoehtoista hakukonetta. Esimerkiksi DuckDuckGo lupaa olla träkkäämättä käyttäjien tekemisiä. Se kuitenkin käyttää hyväkseen Googlen hakuindeksiä, eli eroon Googlen hakukoneesta et tällä tavalla pääse vaikka sen datankeruusta ehkä pääsetkin. Muita vaihtoehtoja on myös tarjolla, esim. ainoaksi eurooppalaiseksi hakukoneeksi itseään mainostava Qwant.
  7. Poista historiatiedot eri palveluista säännöllisesti. Jotkut alustat tarjoavat mahdollisuuden poistaa kerralla tai aikarajauksella historiatietoja esimerkiksi tehdyistä hauista. Esimerkiksi Googlen palveluista voi poistaa lokitietojaan data-asetuksista. Facebookin kohdalla tilanne on hiukan mutkikkaampi ellet ole valmis poistamaan koko tiliä, mutta vaihtoehtoisia keinoja on listattu esimerkiksi tässä iMoren artikkelissa. Yksi ratkaisu on myös tuhota tili ja luoda se sitten kokonaan uudestaan.
  8. Suosi vaihtoehtoisia viestintävälineitä. Digijättien palveluille on myös vaihtoehtoja, joiden puolesta voi puhua. Sosiaaliset verkostot liikkuvat hitaasti, mutta pikaviestien kohdalla vaihto onnistuu helpommin. Asenna puhelimeesi vaikkapa Signal ja käytä sitä viestittelyyn Facebookin omistaman WhatsAppin tai Facebook-viestien sijaan. Vaikka Facebook lupaa WhatsApp-viestien sisällön olevan päästä päähän salattuja, viestinnän metatietojen käytöstä ei luvata mitään.
  • BONUS: Vaalivahti Kev√§√§ll√§ 2019 Suomessa j√§rjestet√§√§n kahdet vaalit, mik√§ todenn√§k√∂isesti saa poliittiset mainostajat liikkeelle. Vaalivahti on Open Knowledge Foundation Finlandin tutkimusprojekti, joka ker√§√§ tietoa Facebookissa tehdyist√§ mainoskohdennuksista vaalien aikana. Asenna projektin tarjoama WhoTargetsMe-lis√§osa selaimeesi, niin pystyt seuraamaan kuka yritt√§√§ kohdentaa kaltaisiisi k√§ytt√§jiin ja lahjoitat samalla tiedot tutkimukselle.

Lopuksi: Tutkijan huomio

Digitaalisessa ympäristössä on tärkeää oppia ajattelemaan tekemisiään tiedonkeruun mahdollisuuksien ja seurausten kannalta. Jokapäiväisen tiedonkeruun estäminen, tai ainakin vähentäminen, voi myös ajatella olevan osa tämän päivän kansalaistaitoja. Samaan aikaan kansalaistaidoista puhumalla tulee korostaneeksi yksilön vastuuta omista tekemisistään tilanteessa, jossa tiedonkeruun tavat ja tiedon käytön seuraukset ovat vaikeasti hahmotettavia ja koko ajan muutoksessa, eikä ns. tavallinen tallaaja mitenkään pysy niiden perässä.

On hyv√§ pit√§√§ mieless√§ ett√§ palveluntarjoajan omat yksityisyysasetukset eiv√§t v√§ltt√§m√§tt√§ ole sit√§ milt√§ ne vaikuttava, ja esimerkiksi k√§ytt√§j√§n sijaintia on seurattu yksityisyysasetuksista riippumatta. Samoin profiilin tietoja poistaessa ja selaimen lis√§osia tai yksityist√§ selausmoodia k√§ytt√§ess√§ olemme palveluntarjoajan tai asiantuntijoiden vakuuttelujen varassa siit√§, ett√§ tiedot todella poistuvat tai ett√§ meit√§ ei todella en√§√§ seurata. Dataj√§ttien poistaminen omasta el√§m√§st√§ omalla aktiivisuudella on vaikeaa tai mahdotonta, jos haluaa pysy√§ jollain tavalla nyky-yhteiskunnan j√§senen√§ ‚ÄĒ monen palvelun k√§ytt√∂ ei esimerkiksi √§√§rimm√§isen suojatun Tor-verkon kautta edes onnistu.

Viime kädessä ratkaisua ongelmiin täytyy etsiä muualtakin kuin yksilöiden käyttäytymisen muutoksista. Tasapainoisempaa ja reilumpaa digiympäristöä odotellessa ei ole kuitenkaan pahitteeksi pitää verhojaan suljettuna ja oviaan lukittuna.

– –
Tekstiä varten on kerätty vinkkejä Rajapinta ry:n Slackissa. Tekstin ovat kirjoittaneet Salla-Maaria Laaksonen ja Tuukka Lehtiniemi ja sen ideointiin ovat osallistuneet Jesse Haapoja ja Jukka Huhtamäki.

Juhlavuoden kunniaksi, #WikiSuomi100

Suomi täyttää tänä vuonna 100. Juhlavuodesta ja hyvistä tavoista viettää sitä voi olla montaa mieltä. Suomessa maksuttoman koulutuksen saaneena, tätä nykyä ulkomailla työskentelevänä, ja voittopuolisesti englanniksi kirjoittavana tutkijana minusta joka tapauksessa tuntuu, että jonkinlainen huomionosoitus olisi paikallaan.

T√§st√§ l√§ht√∂kohdasta syntyi idea¬†#WikiSuomi100-kampanjasta. Kyse on¬†uudenvuodenlupauksesta, jolla sitoutan itseni tekem√§√§n t√§m√§n vuoden aikana (v√§hint√§√§n) sata lis√§yst√§ ja/tai muokkausta suomenkieliseen Wikipediaan. Se ei ole paljon, mutta toivonkin t√§m√§n olevan¬†ennen muuta yllyke toisillekin tehd√§ samoin ‚Äď sek√§ l√§ht√∂laukaus meille kaikille kirjoittaa Wikipediaan enemm√§n ja useammin, (my√∂s) suomeksi.

Tule mukaan! Jos olet jo aktiivinen wikipedisti, nostan hattua ja kannustan muokkaamaan haasteen sopivaksi. Voit vaikkapa keksittyä juhlavuoden kunniaksi tiettyihin teemoihin, laajentaa kotiseutujuttuja sukulaisten avustuksella, tai auttaa jonkun sellaisen haasteen kanssa alkuun, jolle Wikipedian editoiminen tuntuu vieraalta ajatukselta.

Ja jos oikein innostutaan, ehkä voitaisiin kutsua koolle Rajapinnan omat #WikiSuomi100-talkoot myöhemmin tänä vuonna!

CFP: Sosiologip√§iv√§t: Yhteiskunnan ja menetelmien digitalisaatio

profiiliSosiologip√§iv√§t 23.‚Äď24.3.2017,¬†Tampereen yliopisto

Yhteiskunnan ja menetelmien digitalisaatio

Koordinaattorit: Veikko Eranti (veikko.eranti@gmail.com), Epp Lauk (epp.lauk@jyu.fi), Erle Rikmann (erle.rikmann@jyu.fi), Tuukka Ylä-Anttila (tuukka.yla.anttila@gmail.com)

Kun ihmiset elävät sosiaalisia elämiään entistä enemmän digitaalisesti ja verkossa, digitaalinen elämä on otettava osaksi kaikkea sosiaalitutkimusta, mutta samalla on tutkittava digitaalisen elämän erityisyyttä: millä kaikilla tavoilla digitaalisuus vaikuttaa sosiaalisuuteen? Miten jokapäiväisen elämän, kulutuksen ja työn digitalisaatio muuttaa elämäntapojamme? Millaisia epätasa-arvon ilmiöitä digitalisaatio tuo mukanaan? Kasvavatko ja mukautuvatko sosiaaliset instituutiot ja kansalaisten kyvyt digitalisaation tahdissa? Tuottaako anonyymi verkostokommunikaatio salaliittoteorioita ja vihapuhetta?

Big data ja computational social science tuovat sosiaalitutkimuksen kentälle muitakin ammattilaisia kuin sosiaalitieteilijöitä. Aineisto- ja menetelmämahdollisuuksien mukana tulee myös ongelmia: miten datatiede ja yhteiskuntatiede saadaan puhumaan keskenään? Vai pitäisikö mieluummin varmistua yhteiskuntatieteilijöiden datataidoista ja datatieteilijöiden yhteiskunnallisista analyysitaidoista? Digitaalisuus hämärtää määrällisten ja laadullisten menetelmien rajaa, kun lisääntyvältä määrälliseltä tutkimukselta vaaditaan entistä enemmän tulosten tulkintaa, kun taas laadulliselta tutkimukselta on alettu vaatia edustavien aineistojen käyttöä ja mitattavuutta. Mitä kvantisosiologi voi tehdä some-aineistolla ja miten kulttuurisosiologi voi käyttää algoritmeja?

Toivotamme tervetulleiksi esitykset yhteiskuntien ja menetelmien digitalisaatiosta suomeksi tai englanniksi! Abstraktien deadline 22.1.

https://www.lyyti.fi/reg/sosiologipaivat2017cfp